Olen nähnyt kaksi vanhaa valokuvaa, jossa on kaksi vainajaa samassa arkussa. Toisessa oli 2 lasta jotka olivat ilmeisesti sisarukset ja toisessa taas nainen ja lapsi eli mahdollisesti äiti lapsensa kanssa. Kuinka yleinen tapa tällainen on ollut, että 2 vainajaa laitetaan samaan arkkuun? Nuo 2 valokuvaa ovat ilmeisesti ulkomaalaisia enkä tiedä, että mitä Suomen laki sanoo nykyään tästä asiasta tai miten asiaan on ennen suhtauduttu.
Vastaus
Juha Pentikäisen mukaan länsisuomalaisten hautausmaiden erityispiirre on ollut vuoteen 1880 asti ns. talvihautaus. Talvella kuolleiden ruumiit varastoitiin, kunnes sää salli haudan kaivamisen maahan. Perheet, joilla oli ruumis talvihaudassa, kaivoivat keväällä yhdessä yhteishaudan, johon pinottiin useita arkkuja rinnakkain ja päällekkäin, ja kahden kuolleen ruumiit saatettiin haudata samassa arkussakin. (Pentikäinen, Juha. Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.)
Ruotsalainen perinteentutkija Louise Hagberg kertoo, että jotta vainaja saatiin nopeasti arkkuun, saatettiin esimerkiksi kaksi samaan aikaan kuollutta pikkulasta asettaa samaan arkkuun. Vuonna 1835 syntynyt mies kertoi Hagbergille tehneensä aikoinaan useita pieniä arkkuja kahdelle. (När döden gästar: svenska folkseder och svensk folktro i samband med död och begravning. Stockholm: Wahlström & Widstrand, 1937. Ny utg. Ersatz, 2015). Näin on varmasti voinut olla Suomessakin.
Suomalaisia kirkkohautoja tutkineet arkeologit ovat löytäneet joitakin arkkuja, joissa on ollut kaksi ruumista, pikkulapsen ja naisen (äidin?). Kirkon lattian alle hautaaminen oli yleinen tapa vuoteen 1799 asti, jolloin Ruotsin valtiopäivillä tehtiin päätös sen lopettamisesta. Suomessa kaupungeissa tapa jatkui 1790-luvulle, maaseurakunnissa vuoteen 1822, jolloin se kiellettiin keisarillisella asetuksella. Joitakin selvityksiä kirkkohaudoista löytyy netistäkin, esimerkiksi
https://www.oulu.fi/sites/default/files/content/Meteli-11.pdf (kahdesta vainajasta ks. sivu 17).
Ks. myös opinnäytetyö http://www.academia.edu/12571050/Keminmaan_kirkon_lapsivainajat (kahdesta vainajasta sivulla 14–15).
Sitä, kuinka yleistä on ollut haudata kaksi vainajaa samassa arkussa, eivät löytämäni lähteet kerro. Arkkuja ja vainajan varustamista arkkuun kuvaavissa kansankulttuurin perusteoksissa (esim. Toivo Vuorela: Suomalaisen kansankulttuuri tai Ilmar Talve: Suomen kansankulttuuri), ei tällaista tapaa mainita. Ehkä se viittaa siihen, ettei tapa kuitenkaan ole ollut kovin yleinen.
Kaikki ylläolevat tiedot sain SKS:n kirjastosta.
Suomalaisessa kirjallisuudessa Ilmari Kiannon Punaisessa viivassa kolme lasta kuolee samaan aikaan kurkkumätään. Pappi sanoo laittavansa kolme vainajaa multiin kahden hinnalla, kun ovat samassa arkussa. Arkun on isä vetänyt hiihtäen perässään takkusten takaa
Hietaniemen kappelissa työskennellyt 10 000 tilaisuutta (vuodesta 1993 eteenpäin) hoitanut henkilö ei ollut tällaista kohdannut arkkujen, ei uurnienkaan kohdalla. Myöskään hautaustoimiston johtaja ei ollut kohdannut tällaista.
Myöskään Turun yliopiston kansatieteen laitoksella ei ollut tällaiseen törmätty.
Museoviraston Kuvakokoelmien hallussa on suhteellisen runsaasti vainajia esittäviä kuva-aineistoja. Vainajien kuvaamisellahan on ihan oma kulttuurihistoriallinen traditionsa. Kuvakokoelmien hallussa ei pikaisella selauksella löydy vastaavia kuva-aineistoja, jossa useampi vainaja olisi juuri samassa arkussa.
Keskeinen laki on hautaustoimilaki (457/2003), alla linkki Finlexin säädökset ajantasaisena -tietokantaan.
Hautaustoimilaki
Toki hautaamisesta on yksittäisiä säännöksiä esimerkiksi laissa Laki kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973), mutta tuo hautaustoimilaki on keskeinen laki.
Laki kuolemansyyn selvittämisestä
Kommentoi vastausta