Kirjastoissa on erilaisia käytäntöjä, jotkut kirjastot eivät ota lainkaan lahjoituksia vastaan. Hyvä olisi neuvoa silloin asiakasta kääntymään lahjoituksia vastaanottavan kirjaston puoleen. Tapiolan kirjastossa olemme hyvin kiinnostuneita ottamaan mainitun kirjan kokoelmaan sijoitettavaksi. Tervetuloa! Tässä vielä linkki kirjastomme yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Yhte…
Mihin ympärileikkaus perustuu, millä se selitetään?
”Tyttöjen ympärileikkausta perustellaan kulttuurisilla, uskonnollisilla, moraalisilla, sosiaalisilla, taloudellisilla, seksuaalisilla sekä esteettisyyteen ja puhtauteen liittyvillä syillä. Syyt tyttöjen ympärileikkaamiseen vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. Tyttöjen ympärileikkausikä vaihtelee eri alueilla ja eri etnisissä ryhmissä. Tyttöjen ympärileikkaus voidaan tehdä jo vauvana, lapsuusvuosina, ennen avioliittoa, ensimmäisen raskauden aikana tai vasta synnytyksen jälkeen. Useimmiten leikkaus kuitenkin tehdään 4 ja 10 ikävuoden välillä. Samoin leikkaustavat voivat vaihdella samankin alueen sisällä riippuen paikallisesta perinteestä,...
Espoon kaikissa kirjastoissa voi tietokoneelta tulostaa paperitulosteita ja useissa kirjastoissa on 3D -tulostimia myös, jos sattui olemaankin niistä kyse. Tervetuloa!
Tiede-lehden artikkeli (nro 8/2013) kertoo, että borreliabakteeri tarvitsee useita isäntäeläimiä, joiden välillä se liikkuu. Punkin larva-, nymfi- tai aikuismuoto saa bakteerin veriaterian mukana toisesta eläimestä. Aterian aikana borrelia siirtyy punkin suoleen. Suolesta osa borrelioista vaeltaa punkin sylkirauhaseen, josta ne taas voivat siirtyä seuraavaan isäntään, kun punkki seuraavan kerran saa veriaterian. Borreliabakteeri kykenee muovaamaan ulkokalvoaan oleskelupaikkansa ja sen olosuhteiden mukaan.
Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/alya-palloon
Oikea nimi taitaa olla pitkittäisspagaatti. Spiraali on tosiaan pitkään käytössä ollut epävirallinen nimitys pitkittäisspagaatille. Siitä ei löytynyt mainintoja kirjaston kokoelmista löytyvistä voimistelukirjoista eikä myöskään urheilusanastoista. Suomenkielinen wikipedia mainitsee spiraalin spagaattia käsittelevässä artikkelissa ja verkossa spiraali näyttää muutenkin suhteellisen yleiseltä. Monelle nykypäivän nuorellekin voimistelijalle pitkittäisspagaatti on spiraali. Englannin kielessä ei spiraalia tunneta, mutta ruotsin kielessä se näyttää esiintyvän spagaatin rinnalla. Tosin ruotsin kielessäkin termi näyttää olevan suhteellisen harvinainen. On siis mahdollista, että spiraali olisi vierasperäinen ilmaisu...
Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon Suurella sydämellä ihan sikana -fraasisanakirjassa kerrotaan sanonnan tarkoittavan tottumista, tuntemaan oppimista. Tästä kirjasta tai muistakaan lähteistämme ei kuitenkaan läytynyt tietoa sanonnan alkuperästä.
Sinun pitäisi muuttaa osoitteesi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteriin. Voit tehdä sen joko paikan päällä jossakin Helmet-kirjastossa (silloin tarvitset mukaan kuvallisen henkilötodistuksen) tai kirjautumalla omiin tietoihisi osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI . Valitse omissa tiedoissasi kohta "Muuta yhteystietoja". Kun pidät rekisterissä olevat asiakastietosi ajan tasalla, voit edelleen käyttää Helmet-kirjastojen palveluita, vaikka et asuisikaan pääkaupunkiseudulla. Edellytyksenä on vain, että sinulla on osoite Suomessa. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-aineistothan ovat käytetttävissä mistä käsin tahansa.
Halutessasi voit tietysi myös lakkauttaa kirjastokorttisi. Ilmoita silloin asiasta johonkin Helmet-kirjastoon. Kirjastojen...
50-60 -luvun koulukirjoista tuo runo löytyy nimellä Pääskynen visertää (s. 185) Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -teoksesta (1. p.1953, 7. p. 1965).
Runo löytyy myös nimellä Pääskysen laulu mm. Teuvo Pakkalan Aapisesta vuodelta 1908.
Aivan kysymäsi nimistä kirjaa ei Kaarlo Österbladhilla ole. Olisiko etsimäsi teos tämä: Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906 1: 1809-1885 / Kaarlo Österbladh (1933)?
Tämä kirja on Turun pääkirjaston varastossa. Voit tehdä varauksen Vaski-verkkokirjastossa ja noutaa sen kirjan Kaarinan kirjastosta:
https://vaski.finna.fi/
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%B6sterbladh+kaarlo+pappiss%C3%A4%C3%A4ty+suomen+valtiop%C3%A4ivill%C3%A4+1&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Teos Rakkauden helminauhaa on tilattu Kouvolan kirjastoon painettuna kirjana. Kirjan saapuminen kirjastoon kirjatoimittajaltamme ja lainauskuntoon käsittely vie oman aikansa. Valitettavasti joutuu siis odottelemaan.
Kirjaan voi tehdä varauksen joko itse Kyyti.fi-sivulla tai lähettämällä sähköpostia, soittamalla tai käymällä paikan päällä missä tahansa Kyyti-kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.kyyti.fi/kirjastot.
Äänikirjaa eikä e-kirjaa ei ole kirjastoille saatavilla (myytävänä).
Voisikohan kyseessä olla Neil Gaimanin vuonna 1998 suomennettu fantasiaromaani Neverwhere - maanalainen Lontoo? Ks. https://www.risingshadow.fi/library/book/5-neverwhere--maanalainen-lontoo
Kirsi Kunnaksen ja työryhmän vuonna 1968 toimittama Aikamme aapinen (WSOY) sisältää Kunnaksen runon Kissa ja koira, joka alkaa riveillä "Kyllä kissa haistaa, missä päivä paistaa...". Runon toinen säkeistö kuuluu kuten kysymyksessäsi kirjoitit. Aikamme aapinen sisältyy Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja on tilattavissa Pasilan kirjavarastosta omaan lähikirjastoon. Googlen kuvahaulla teoksesta löytyy myös kuvia.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Uni kokoelmasta Jääpeili (1928). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Hellaakoski Aaro: Runot (useita painoksia). Teokset löytyvät kirjastoverkkonne kokoelmista.
https://finna.fi/
Hankinnoissa on pyritty kotimaisuuteen silloin, kun se on taloudellisesti ja huoltovarmuussyistä perusteltua. Hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti yhteensopivia kansallisesti ja kansainvälisesti. Se voi tarkoittaa sekä teknisten järjestelmien yhteensopivuutta että toimintatapojen ja -menetelmien yhteensopivuutta. Kansainvälinen tekninen yhteensopivuus toteutetaan yleensä Naton STANAG-vakiointisopimusten kautta. Kotimaiset suorituskyvyt voidaan suunnitella yhteensopiviksi Naton standardien kanssa, ja vientimarkkinoiden ja kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta tämä lieneekin järkevää.
Aivan kysytyn kaltaista julkista tilastoa ei valitettavasti ole. Valtion talousarvioesityksen momentilla 27.18 on esitetty puolustusmateriaalihankintojen...
Voit lukea ePressin kautta Vaski-kirjastoissa Iisalmen Sanomia https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot?lng=fi
Tätä tietokantaa ei ole mahdollista käyttää kotona.
Aikaisemman kirjavan käytännön yhdenmukaistamisen mahdollistivat v. 1971 voimaan tulleet Väestökirjalaki (21.2.1969/141) ja -asetus (11.3.1970/198) sekä Asetus syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä (23.12.1970/824). Tällöin luotiin syntymäkotikunnan (=lapsen ensimmäinen, äidin kotikunnan mukaan määräytyvä kotikunta) käsite.
Käytännössä Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous oli jo v. 1959 määrännyt, että lapsi merkittiin äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkittiin äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi vastaavaan menettelyyn v. 1962. Muiden uskonnollisten yhdyskuntien ylläpitämissä rekistereissä käytäntö kaiketi oli kirjava. Uskontokuntiin kuulumattomien siviilirekisteriin (...
Musiikkiäänitteillä ei ole ISBN- tai ISMN-numeroiden kaltaista yhteistä standardikoodia. Sen seurauksena äänitteen julkaisija harkitsee itse, lisääkö julkaisuunsa jonkin tunnisteen ja minkälaisen. Usein omakustantajat päätyvät ratkaisuun "CD-001", joka ei todellisuudessa identifioi mitään, kun samaa koodia on käyttänyt myös moni muu. Vakiintuneilla levy-yhtiöillä on omat kirjaimista ja numeroista koostuvat pidemmät koodinsa, mutta nekään eivät ole standardimuotoisia. Omakustannusjulkaisijan kannalta mahdollisimman omaperäinen, mutta silti ytimekäs koodi on tarkoituksenmukaisin: sillä erottuu, mutta on silti muistettavissa. Esimerkiksi suomalainen Fuga-levykauppa on julkaissut paljon omakustanteita omalla helposti tunnistettavalla...
Aiheesta on kysytty aikaisemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-verkkotietopalvelussa. Tuolloin on kysymykseen on vastattu näin:
Enimmän osan aikaa muumeilla on iho, mutta tarvittaessa talvisin heille voi kasvaa turkki. Taikatalvi-teoksessa Muumipeikko herää kesken talviunien:
"Muumipeikon tietämättä hänen ihonsa samettipinta päätti ruveta kasvamaan. Se päätti muuttua vähitellen turkiksi, jota saattoi tarvita talvisin."
http://www.kysy.fi/kysymys/onko-muumeilla-on-iho-vai-turkki
(Tove Jansson: Taikatalvi. 2007)
Lähteitä ja lisätietoja:
Tove Jansson: Taikatalvi. 2007
Valitettavasti emme ole onnistuneet tunnistamaan kyseistä runoa.
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen keskittyy käännösrunouteen, eikä tuonut tuloksia. Linkki Lahden runotietokantaan http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/.
Kotimaisten runokokoomateosten (esimerkiksi Runojen kirja. Neljä vuosisataa suomalaista runoutta, toimittanut Veijo Polameri) ei myöskään tuottanut tulosta.
Kuulutimme runotietäjiä myös kirjastojen yhteisellä sähköpostilistalla ja pyysimme apua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, mutta kukaan ei valitettavasti tunnistanut runoa.
