Joskus puolustushankintoja perusteltiin suomalaisella työllisyydellä! Onko jostain löydettävissä tilastoa viimeisten kymmenen vuoden ajalta…

Hankinnoissa on pyritty kotimaisuuteen silloin, kun se on taloudellisesti ja huoltovarmuussyistä perusteltua. Hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti yhteensopivia kansallisesti ja kansainvälisesti. Se voi tarkoittaa sekä teknisten järjestelmien yhteensopivuutta että toimintatapojen ja -menetelmien yhteensopivuutta. Kansainvälinen tekninen yhteensopivuus toteutetaan yleensä Naton STANAG-vakiointisopimusten kautta. Kotimaiset suorituskyvyt voidaan suunnitella yhteensopiviksi Naton standardien kanssa, ja vientimarkkinoiden ja kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta tämä lieneekin järkevää.

Aivan kysytyn kaltaista julkista tilastoa ei valitettavasti ole. Valtion talousarvioesityksen momentilla 27.18 on esitetty puolustusmateriaalihankintojen kokonaissumma, mutta tätä ei ole eritelty kotimaisten ja ulkomaisten hankintojen osalta. Puolustushankintojen osalta voi käyttää myös SIPRIn lukuja, mutta ne eivät ole tosiasiallisia hintoja vaan arvioita. Puolustushankintojen työllisyysvaikutuksen laskeminen ei ole aivan yksiselitteistä. Maanpuolustuskorkeakoulun offset-raportissa 2017 on esitetty yksi tapa laskea ulkomailta ostetun materiaalin vastakauppavaatimusten vaikutuksia kansantalouteen.

Erityisesti suuremmat asejärjestelmät ovat yleensä monikansallisen tuotekehityksen tuloksia, eikä yksittäistä valmistajamaata ole mahdollista nimetä. Esimerkiksi tietty osajärjestelmä saattaa olla Suomesta, mutta muut elementit ulkomailta. Myös ulkomaisilla elementeillä voi olla työllistävä vaikutus Suomessa, esimerkiksi huollon ja ylläpidon näkökulmasta. Patrian puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 esittämän arvion mukaan puolustusvoimien hankintojen työllistävä vaikutus olisi lähivuosina noususuuntainen. 

Lähteitä:

• Anteroinen, J. & J-M. Lehtonen (2017). Teollisen yhteistyön vaikuttavuus: 2010 - 2012 -tutkimus. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotatekniikan laitos.
• Kananoja, L. (2017). Loppu tehottomuudelle - kilpailua eurooppalaisille puolustusmarkkinoille. Tiede ja ase : Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu 75.
• Patria (2015). Puolustusvoimien keskeiset materiaalihankkeet kotimaisen puolustusteollisuuden kannalta. Patrian esitys puolustusvaliokunnalle 8.10.2015.
• Puolustusministeriö (2011). Puolustushallinnon materiaalipolitiikka: osastrategia. 
• SIPRI Military Expenditure Database.
• Valtiovarainministeriö (2018). Valtion talousarvioesitykset.