| Veteraani oli lähtenyt Lapin sotaan Polvijärveltä. Hänen kantakortissaan on merkinnät HTK/Pkar. ja sen jälkeen HTK 2. Missä sijaitsi HTK/Pkar. heinäkuussa… |
27 |
|
16.04.2019 |
|
HTK / PKar. tarkoittaa Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin henkilötäydennyskeskusta.
Hannes Raikkalan teoksessa "Suojeluskuntain historia III" mainitaan seuravaa:
"...sodan loppuvaiheessa kesällä 1944, jolloin kokonaiset palvelukseen kutsutut reserviläisvuosiluokat täytyi nopeasti saada lähetetyiksi kenttäarmeijan täydennykseksi, reserviläiset varustettiin suojeluskuntapiirien henkilötäydennyskeskuksissa ja lähetettiin sieltä suoraan komennuskuntina kenttäarmeijaan".
Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin esikunta sijaitsi Joensuussa, jossa myös (tai välittömässä läheisyydessä) henkilötäydennyskeskuksenkin voi olettaa sijainneen.
Kysymyksessä mainittu Henkilötäydennyskeskus 2 (HTK 2) sijaitsi Kansallisarkiston digitaaliarkistosta... |
| Mitä tarkoittavat puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen (LTO) vuoden 1943 koodit 78 c ja 35 c 4? |
32 |
|
10.04.2019 |
|
Alla kyseiset koodit ja niihin liittyvät palveluskelpoisuusluokitukset:
78c. Jäykistävät sairaudet (Spondylarthritis ancylopoetica, spondylosis, spondylarthrosis etc.).
A II. Selkärangan taivutus ja kierto säännölliset; kivuton.
B I. Kuten A II, mutta selän taivutuksessa ja kierrossa rajoitusta.
B II. Huomattava jäykkyys, epämuotoisuutta, lihasatrofiaa. Työkyky tyydyttävä.
E. Hoidolla mahdollisesti parantuvat tapaukset (esim. hernia s. prolapsus disci invertebralis).
D. Usein uusiutuvia tai alituisia kipuja, selkärangan huomattavaa jäykkyyttä ja epämuotoisuutta, lihasto atrofinen.
35c 4. Sielusyntyiset reaktiot (Reactiones psychogeneae). (Mielekkäät reaktiot, pelkoreaktiot, paniikkireaktiot, täristysneuroosi yms.).
A II.... |
| Terve! Olen tässä jonkin aikaa koittanut googlettaa yhtä kirjaa jonka nimeä en muista, eivätkä hakusanatkaan tunnu täsmäävän. Kirja oli kertomus agentin urasta… |
34 |
|
09.04.2019 |
|
Supossa hän ei työskennellyt, mutta muuten tuntomerkit täsmäävät syksyllä 2018 ilmestyneeseen Timo Lieneen muistelmateokseen:
Liene, Timo. (2018). Irtoviiksimies: Erään suomalaisen sotilastiedustelijan elämä. Helsinki: Kustannus Oy Suomen Mies. |
| Henry Theelin elämästä kertovassa kirjassa Köyhä laulaja, (Pertti Mustonen ja Maarit Tyrkkö), on maininta romanianjuutalaisesta laulajasta Joseph Schmidtistä… |
41 |
|
05.04.2019 |
|
Joseph Schmidt pakeni Ranskasta Sveitsiin lokakuussa 1942. Sveitsiläiset sijoittivat hänet Girenbadin internointileirille (osassa lähteistä myös pidätyskeskus tai pakolaisleiri) Zürichin lähistölle. Leirille oli internoitu natseja paenneita pakolaisia odottamaan turvapaikkapäätöstä. Heikkenevän terveyden ja puutteellisen hoidon takia Joseph Schmidt menehtyi sydänkohtaukseen 16.11.1942.
Lähteitä:
www.josephschmidt-archiv.chhttps://de.wikipedia.org/wiki/Internierungslager_Girenbadhttp://holocaustmusic.ort.org/places/camps/josef-schmidt/https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Schmidthttp://www.operanostalgia.be/html/Schmidt1.htmlhttp://www.operanostalgia.be/html/Schmidt2.html |
| Talvisodan ajalta on peräisin sanonta "Kollaa kestää", joka ilmeisesti osittain vakiintui Erkki Palolammen samannimisen kirjan julkaisemisen jälkeen. Isälläni… |
49 |
|
28.03.2019 |
|
Kollaa oli talvisodan aikana usein uutisissa, mutta ”Kollaa kestää” -sanaparia en sodan ajalta löytänyt otsikoista. Vanhin löytämäni maininta oli Aseveli-lehdessä 7.6.1940 julkaistu artikkeli Kollaan ristin käyttöönotosta:
”Kollaan risti on kunniamerkin tapainen ja kunniamerkkinä Kollaan taistelijat tahtovat sitä kantaakin. Siihen heillä on oikeus, sillä olivathan Kollaanjoen taistelut sotamme kaikkein verisimpiä ja samalla kunniakkaimpia. Kollaanjoki oli nimittäin ainoastaan viivytyslinja, mutta taistelijoittensa erinomaisen kunnon ja sitkeyden ansiosta se muuttui pääpuolustuslinjaksi. Jo joulukuussa vakuuttivat siellä aseveljet toisilleen: ”Kollaan täytyy kestää - ja Kollaa kestää”, ja niin se kestikin sodan viimeiseen hetkeen saakka... |
| Missä sijaitsi 23. Kenttäsairaala vuoden 1942 alussa? |
35 |
|
20.03.2019 |
|
Kysymykseen ei valitettavasti löytynyt suoraa vastausta kirjallisuudesta.
SA-kuvan perusteella 23. Kenttäsairaalan päällikkölääkäri Pajari on paikannettavissa Saaren Kirjavalaan heinäkuussa 1941. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat alkavat vasta tammikuusta 1943, jolloin sairaalan A- ja B-osastot olivat Kivennavan Vuottaan ja Ahjärven kylissä. 23. KS vaikuttaisi olleen sotapäiväkirjan merkintöjen perusteella alisteinen 2. Divisioonalle. Todennäköisesti 23. KS on ollut myös alkuvuodesta 1942 divisioonan selustassa, ehkä samoissa kylissä kuin vuotta myöhemmin. Varmuuden asiaan saisi Kansallisarkistossa säilytettäviin 23. Kenttäsairaalan asiakirjoihin perehtymällä. |
| Mikä on Terijoen "nukkehallitus"? |
52 |
|
04.03.2019 |
|
Terijoen hallitus oli Stalinin talvisodan alkupäivinä asettama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto solmi avunantosopimuksen. Hallituksen tarkoituksena oli sekä oikeuttaa talvisota että osoittaa että varsinaista sotatilaa Suomen kanssa ei ollut, ja toimia miehitetyn Suomen uutena hallituksena. Neuvostoliiton sotamenestyksen jäätyä suunniteltua heikommaksi Terijoen hallitus osoittautui rasitteeksi. Se lakkautettiin vähin äänin maaliskuussa 1940.
Lähteitä:
Jussila, Osmo: Terijoen hallitus 1939-40. WSOY 1985.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansantasavalta
|
| Etsi tietoja Kiuruvedeltä sotaan lähteneistä Vapaussota, Talvi- ja jatkosota sekä Lapinsota Löytyykö miesmääriä yhteensä tai eriteltyinä Kiuruveden kunnasta?… |
21 |
|
22.02.2019 |
|
Kiuruveden sotaveteraaneista on olemassa veteraanimatrikkeli, josta löytyy henkilötietoja ainakin talvi-, jatko- ja Lapin sodan osalta.
Kaikkonen, E. (toim.) (2018). Sodan vuodet 1939-1945: Kiuruvetiset II maailmansodassa : historiaa ja matrikkeli. Kiuruvesi: Kiuruveden Rintamamiesveteraanit ry.
Kiuruveteläisistä sodissa kaatuneista saa listauksen Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Tarkemmin eritellyt miesmäärät voivat olla haasteellisia selvitettäviä. Ellei tietoja ole koottu esim. em. veteraanikirjaan tai paikallishistoriikkeihin, selvittely saattaa vaatia arkistotyötä.
Kansallisarkistossa säilytettävät kutsuntaluettelot ovat tähän tarkoitukseen erityisen hyödyllisiä.
|
| Mikä metallinen (messinkinen?) laatta? Narvik 1940 38 mm x 92 mm x paksuus 2 mm. |
50 |
|
13.02.2019 |
|
Kuvassa näyttäisi olevan Narvik-kilpi (Narvikschild) tai sellaisen myöhempi kopio. Kilpi myönnettiin Narvikin taisteluun 1940 osallistuneille saksalaisille joukoille.
Lisätietoja esim.
https://en.wikipedia.org/wiki/Narvik_Shieldhttps://en.wikipedia.org/wiki/Cuff_shield_(Wehrmacht)https://www.wehrmacht-awards.com/campaign_awards/shields/narvik.htm
|
| Toimiko jatkosodan aikana Haminassa sotasairaala? Mistä saa siitä mahdollisia tietoja ? Onko kuvia saatavuilla, jos niin missä ? |
38 |
|
04.02.2019 |
|
Haminassa ei toiminut jatkosodan aikana varsinaista sotasairaalaa. Kyseessä on todennäköisesti Haminan alueella toimineen Jalkaväen Koulutuskeskus 17:n (Jv.Koul.K.17) sairaala, joka tunnettiin myös Haminan varuskuntasairaalan nimellä. Varuskuntasairaalaan toimintakertomus löytyy Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Valokuvia sairaalasta ei näyttäisi olevan puolustusvoimien SA-kuvien joukossa. Mahdollisia valokuvia voisi tiedustella esimerkiksi Haminan kaupunginmuseosta tai RUK-museosta.
Lisätietoja koulutuskeskuksen toiminnasta esim. Rela, M. (2006). Hamina, varuskuntakaupunki: 2 osa, [1930-luvulta 2000-luvulle]. Hamina: Kymimedia ja Jalkaväen koulutuskeskus 17:n asiakirjoista. |
| Vilho Koskelan sotia edeltäneen sotilaskoulutuksen kesto ja ajoitus? Väinö Linnan teoksissa on jäänyt mietityttämään, milloin Vilho Koskela teoriassa suoritti… |
132 |
|
14.01.2019 |
|
Täällä Pohjantähden alla -teoksen kolmannesta osasta käy ilmi että Vilho Koskela astui palvelukseen Tampereen rykmentissä, Lahden Hennalassa. Teoksessa kerrotaan myös Vilhon päässeen lomalle keväällä ennen aliupseerikouluun menoa. Hän kotiutui keväällä ja joutui heti toukotöihin. Palvelukseenastumisvuosi ei tekstistä käy suoraan ilmi, mutta oletetaan että kyseessä on 1934.
Varusmiesten palvelukseenastumisaikoja yhdenmukaistettiin 1934 alussa. Palvelukseen astuttiin pääsääntöisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Vilho osuisi aliupseerikoulun aloitusajan perusteella tammikuun 1934 saapumiserään. Peruskoulutuskausi kesti runsaat 4 kuukautta. Toukokuussa olisi alkanut aliupseerikoulu, sekin kestoltaan noin 4 kuukautta. Tätä seurasi 29 viikon... |
| Haluaisin tietää missä päin suomea isäni Pauli Johannes Ryynänen syn.4.7.1924 Taisteli jatkosodassa ? |
86 |
|
11.01.2019 |
|
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Sotien aikaisissa kantakorteissa on tiedot myös mahdollisista taistelupaikoista. Kantakortin voi tilata Kansallisarkistosta. Tilausohjeet ja lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
|
| Missähän sijaitsi vuoden 1940 keväällä Jv.koul.k. 9? |
55 |
|
27.11.2018 |
|
Jalkaväen koulutuskeskus 9 perustettiin helmikuun 1940 lopussa Kiuruvedelle helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Koulutuskeskusten toiminta lopetettiin vähittäin toukokuun 1940 aikana, jolloin henkilöstö siirrettiin maavoimien joukkoihin ja reserviläiset kotiutettiin.
Lähde:
Talvisodan historia: 4, sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Helsinki, WSOY 1979. |
| Monissa maissa ei ole asevelvollisuutta,vaan ammattiarmeija. Palvelusaika ammattiarmeijassa on rauhan aikanakin yleensä pitkä, 2-4 vuotta, jopa 10 vuotta. Mitä… |
52 |
|
13.11.2018 |
|
Ammattiarmeijoiden palvelusajat ja niihin tehtävät sopimukset ovat todella pidempiä verrattuna esimerkiksi Suomen asevelvollisuuteen perustuvaan armeijaan. Taustalla on useampiakin syitä.
Merkittävä osa ammattiarmeijoiden pidemmästä palvelusajasta perustuu monesti valmiuden ylläpitämiseen. Ulkopuoliselle tämä saattaa näyttäytyä herkästi "tyhjäkäyntinä", mutta todellisuudessa ammattiarmeija säilyttää välittömän toimintakykynsä jatkuvasti. Syvän rauhan aikana tämä sisältää kuitenkin myös säännöllistä harjoittelua. Ammattiarmeijoissa uutta henkilöstöä tulee sisään ja vanhaa lähtee pois, jolloin sykli on jatkuvaa ja palveluksessa on aina riittävä määrä toimintakykyisiä joukkoja. Esimerkiksi Suomen kaltaista mallia kahdesta... |
| Sukulaiseni sai surmansa jatkosodassa 1942. Sotapäiväkirjoissa paikaksi sanotaan Sitsaari. Missä tällainen paikka sijaitsee? En ole onnistunut vastausta… |
57 |
|
12.11.2018 |
|
Jatkosodan aikaisia paikannimiä voi hakea esimerkiksi seuraavista teoksista ja verkkosivulta:
Jatkosodan historia: 6, Meri- ja ilmapuolustus, hallinto ja sotatalous, huolto ja aselajit, kotijoukot. Porvoo, Werner Söderström 1994.
Karjalan kartat -palvelu
Kielletyt kartat: Karjala 1928-1944. Helsinki, AtlasArt 2006.
Kielletyt kartat: 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat. Helsinki, AtlasArt 2007.
Kielletyt kartat: 3, Itä-Karjala 1941-1944. Helsinki, AtlasArt 2009.
Näistä ja eksoottisemmista paikannimihakemistoista ei Sitsaari-nimistä paikkaa valitettavasti löytynyt. Muutamia Sittasaari -paikannimiä löytyy, mutta näillä ei ollut taistelutoimintaa 1942. |
| Mitä tarkoittaa puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen (LTO) vuoden 1942 koodi E 8b ja vuoden 1943 koodi E 38 ???? |
85 |
|
05.11.2018 |
|
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeen mukaan 8b on pitkällinen nivelreumatismi. Luokka E viittaa tapaukseen, jossa prognoosi näyttää hyvältä (esim. tulehduspesäkkeitä löydetty ja poistettu). 38 tarkoittaa perifeerisen hermoston sairauksia ja vammoja. Sen yhteydessä pitäisi periaatteessa olla alaluokka a, b tai c joka tarkentaisi onko kyseessä ylä- (a) vai alaraajojen (b) hermojen sairaus vai muu periferisen hermoston sairaus tai vamma (c). E-luokka viittaa tässä pitkällisiin tapauksiin, jotka näyttävät paranevan. |
| Vuoden 1940 kutsuntaluettelossa on sarake "Pigmet-luku". Mitä se tarkoittaa? Miten määräytyi kuntoisuusluokka? Eräässä luettelossa oli AI, AII, D36a, (Siis A… |
103 |
|
22.10.2018 |
|
Pignet'n vertausluvun mukaan luokiteltiin tarvittaessa ruumiin yleisrakenne. Vertausluvun laskutapa oli vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä seuraava:
Pignet'n vertausluku = ruumiin pituus (sm) - [rinnan ympärys hengitystauon aikana (sm) + paino (kg)].
Mitä suurempi luku, sitä heikommaksi katsottiin tutkittavan yleisrakenne. Jos luku oli yli 25, katsottiin asianomaisen rakenteen olleen hento ja jos yli 35, hyvin heikko.
Sotapalveluskuntoisuusluokka perustui lääkärin tarkastustilaisuudessa tekemiin havaintoihin, huomioiden esitetyt lääkärintodistukset ja tukeutuen lääkärintarkastusohjesäännön sotapalveluskelpoisuusluokittelutaulukkoon. Sotapalveluskelpoisuusluokat olivat vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan seuraavat:... |
| Jatkosodan aikana koko 1923 syntyneiden ikäluokka kutsuttiin kerralla varusmiespalvelukseen 15.1.1942 alkaen. Iisalmesta lähti moni junalla kohti Oulua … |
94 |
|
20.09.2018 |
|
Kotijoukkojen Esikunnan kesäkuussa 1941 laatima koulutusohjelma edellytti 8 viikon koulutusta. Yleensä alokkaiden aika koulutuskeskuksissa venyi suunniteltua pitemmäksi. Kotijoukkojen Esikunta esitti 1942 Päämajalle alokkaiden koulutusajan jatkamista kolmeen kuukauteen, jonka jälkeen koulutusaika oli 1942 kokonaisuudessaan 3 + 3 kuukautta. Miehet voitiin tarvittaessa siirtää rintamalle jo kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen. Sotatoimiyhtymien henkilötäydennyskeskusten täydennyspataljoonissa voitiin koulutusta jatkaa siltä tasolta, mihin koulutuskeskuksissa oli päästy. Erityisryhmien koulutuksessa noudatettiin erikseen laadittuja ohjelmia.
Koulutuskeskukset sijoitettiin maaseudulle hajaryhmitykseen. Majoituspaikkoina olivat kasarmien... |
| Katsoin suomi tv Operation Alaska tänk om finländarna hade varit amerikanere i dag . Kysymys suomalaiset lähti Ameriikkaan Oulusta ,Seinäjoelta ja… |
48 |
|
20.08.2018 |
|
Kyseessä on fiktiivinen dokumentti, kuvitelma siitä mitä olisi saattanut toisissa olosuhteissa tapahtua. Totuuspohjaa dokumentilla on sen verran että suomalaisten evakoiden sijoittamisesta Alaskaan oli olemassa yhdysvaltalainen suunnitelma. Toteumisen edellytyksiä suunnitelmalla ei enää ollut talvisodan rauhan jälkeen, ja kuljetuksiin suunnitellut Pohjois-Norjan satamatkin joutuivat saksalaisten miehittämiksi. Myös alaskalaiset vastustivat jyrkästi suurten homogeenisten pakolaisryhmien asuttamista territorioon.
Lähteitä:
Oinas-Kukkonen, Henry. (2012). Pohjoissuomalaiset talvisodan pakolaiset Alaskan pelastaviksi uudisasukkaiksi. Historian selkosilla : Jouko Vahtolan juhlakirja, pp. 319-330.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/27/mika-... |
| Jatkosodan (ja tavosodan) aikana on tietojeni mukaan toiminut Kiuruvedellä Heinäkylässä Ruutanan koululla toiminut sotilaiden koulutuskeskus. Mistä voisin… |
61 |
|
20.08.2018 |
|
Kiuruvedellä toimi 18.6.1941-25.10.1942 Jalkaväen koulutuskeskus 14 (Jv.koul.K 14). Koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat ovat säilyneet, ja niistä saa melko tarkan kuvan keskuksen toiminnasta. Digitoidut koulutuskeskuksen alaosastojen sotapäiväkirjat löytää kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta. Koulutuskeskuksella oli myös oma lyhytikäinen lehtensä, jonka numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Omaa historiikkia koulutuskekuksella ei ole, mutta yleisellä tasolla jatkosodan aikaisten koulutuskeskuksien toimintaa kuvataan esimerkiksi teoksessa Suomen sota 1941-1945: 9, Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt. Helsinki, Sotateos 1960.
|
