Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto

Maanpuolustus yleensä sekä sotatieteelliset alat: sotahistoria, turvallisuuspolitiikka, operaatiotaito ja taktiikka, sotilasjohtaminen, sotilaspedagogiikka, sotatekniikka, sotatalous, sotilassosiologia.

Viimeisimmät vastaukset

180 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löysin tietoa evakkojen ensisijaisista sijoittumiskunnista jatkosodan jälkeen. Ymmärtääkseni kuitenkin sijoittumiskunnat talvisodan jälkeen poikkesivat näistä… 39 14.10.2019 Talvisodan jälkeen ruskealalaiset evakuoitiin ensi vaiheessa Itä-Hämeen, Sysmän, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan pitäjiin. Pika-asutuslain tultua voimaan kesäkuussa 1940 maataloussiirtoväen sijoituskunniksi määriteltiin Iisalmi ja sen maalaiskunta, Kiuruvesi, Vieremä ja Pielavesi. Lähteitä: Hasunen, Reijo. Yleistietoa Ruskealasta. Karjala-lehden n:o 15 liite 23, 1972. Hietanen, Silvo. Siirtoväen pika-asutuslaki 1940: asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. Hki: Suomen historiallinen seura, 1982.      
Mitä tarkoittaa L.T.O. 1942 B II 53 ja L.T.O. 1943 B I 54.2? 42 07.10.2019 53 viittaa ei-synnynnäiseen läppävikaan (Vitia valvularum cordis acquisita), B II -tarkenne toiminnanvajauksettomaan tapaukseen. 54 viittaa sydänlihaksen sairauksiin (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica), B I lievään, täysin toiminnanvajauksettomaan tapaukseen. 54.2 kuulostaa erikoiselta, sillä alaluokat on merkitty kirjaimin. Olisikohan kyseessä 54a, eli sepelvaltimojen toiminnanvajaus (Insufficientia arteriarum coronarium cordis)?
Saksan talous toisen maailmansodan aikana. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa sai maksettavakseen valtaisat sotakorvaukset, joita se ei tosin maksanut… 38 24.09.2019 Aihetta käsittelee perusteellisesti Adam Tooze teoksessaan The Wages of Destruction: The Making and Breaking of the Nazi Economy (Viking 2006). Huomattavasti tiivistäen, kyseessä oli yhdistelmä taloudellisia silmänkääntötemppuja (kuten MEFO-rahoitusinstrumentit) ja pakko-ottoja. Vienti ja tuonti hiipuivat jo 1930-luvun rauhan vuosina Saksan pyrkiessä omavaraisuuteen. Inflaatio pystyttiin pitämään kurissa hinta- ja palkkasäännöstelyllä. Saksan valuuttareservit käytettiin loppuun vuoteen 1938 mennessä. Miehitettyjen maiden valuutta- ja kultavarannot takavarikoitiin. Työvoimapulaa helpotettiin sotavankeja ja valloitetuista maista tuotua pakkotyövoimaa hyödyntämällä. Reichsmarkin arvo asetettiin huomattavan korkealle miehitettyjen maiden...
Missä toimi kenttäsairaala numero 22 jatkosodassa, erityisesti sodan loppuvaiheessa 1944? 56 03.09.2019 22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä. Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja...
Löytyykö jatkosodan aikana toimineista kenttäsairaaloista historiaa? Lähinnä kiinnostaa KS 16. Onko matrikkelia? 32 23.08.2019 Paras yleiskatsaus sota-aikaisiin kenttäsairaaloihin lienee Mikko Tynin esitelmä Suomen Sotahistoriallisessa seurassa 2017. 16. Kenttäsairaalasta ei vaikuttaisi olevan omaa historiikkia tai matrikkelia, mutta sen asiakirjoja on säilynyt Kansallisarkistossa. Henkilötietoja kenttäsairaalassa palvelleista voisi löytyä esimerkiksi palkka- ja päivärahaluetteloista. Yksiköstä on myös muutama valokuva SA-kuva -palvelussa.
Mitä tarkoittaa puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen (LTO) vuoden 1944 koodi AII (10b)? 66 22.08.2019 Vuoden 1943 LTO:ssa koodi 10 b. on "nesteinen keuhkopussintulehdus (Pleuritis exsudativa), tapauksissa, joissa tauti on itsenäinen (idiopaattinen) eikä todettavasti esiinny muun sairauden lisätautina." Palveluskelpoisuusluokka A II:n merkitys tässä tapauksessa on "rauhan aikana yleensä 1 vuoden, sodan aikana 1/2 vuoden kuluttua tulehdusoireitten parannuttua. Yleinen tila ja ruumiinvoima hyvä." A II -luokkaan määrättiin yleensä tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa.
Talvi- ja jatkosodan sotapäiväkirjoja lukiessa törmää koordinaatteihin, kuten "x=7480 y=9425" ja "x=7230 y=9370" (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3445395… 57 07.08.2019 Ei se ihan helppoa ole. Tutkimme kirjallisuudessa julkaistuja sodan ajan karttoja, mutta ne eivät näytä täsmäävän sotapäiväkirjan koordinaatteihin. Kysyimme asiasta eversti evp Pasi Kesseliltä, joka on mm. kirjoittanut suomalaisen tykistötaktiikan historian. Hänen mukaansa Poventsan alueelta oli todennäköisesti venäläisiä karttoja ja ehkä suomalaisten tekemiä pikakarttoja. Voi olla, että kyseessä on peitepiirroksen koordinaatteja, mutta yhtä hyvin ne voivat olla kartan p- ja i-koordinaatteja. Nelinumeroiset koordinaatit kuuluvat tietylle karttalehdelle. Pitäisi nähdä kyseinen karttalehti, jotta voisi yrittää sijoittaa koordinaatteja kartalle. Oikea karttalehti voi olla esimerkiksi joukko-osaston asiakirjoissa Kansallisarkistossa, vaikka...
Kuinka monta suomalaista teloitettiin (kun sisällissodan uhreja ei oteta huomioon) vuosien 1918-1944 aikana tuomittuna maanpetoksellista toiminnasta ja… 47 29.07.2019 Jos sisällissotaa ja sen jälkiselvittelyjä ei huomioida, rauhan aikana ei suoritettu teloituksia. Pääsääntöisesti sotaväen rikoslain vakoilua koskeva säännös 67 § koski ulkomaalaisia, ja vakoiluun syyllistyneet suomalaiset tuomittiin maanpetoksesta (siviilit) tai sotapetoksesta (sotilaat). Käytäntö oli hieman horjuva pitkään Neuvostoliitossa oleskelleiden Suomen kansalaisten kohdalla.   Vuosina 1939-1946 tuomittiin yhteensä 681 kuolemanrangaistusta, joista ainakin 528 pantiin täytäntöön. Valtaosa tuomituista (522) ja teloitetuista (443) oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tuomituista Suomen kansalaisia oli 157, joista 85 teloitettiin. Heistä 67 oli sotilaita, 15 siviilejä ja kolme kuului Neuvostoliiton armeijaan. Maanpetoksesta ja Suomen...
Vanha Vaari osti itselleen sotamuistoksi ko venäläisen sanitäärimerkin Lappeenrannan torilta 1970-luvun puolivälin paikkeilla. Merkki on siis ehta sotavanhus,… 42 24.07.2019 Verkkolähteiden mukaan merkintä tarkoittaisi Venäjän Punaisen Ristin Leningradin Viipurin piiriä. Sana viitannee siis Leningradin pohjoiseen kaupunginosaan (Vyborgski raion), ei suomalaisille tutumpaan kaupunkiin. Merkistä on verkossa hieman ristiriitaisia tietoja, mutta se on todennäköisesti hyväksytty käyttöön 1934, ja valmistus päättynyt kesäkuussa 1941. Suomalaiseksi sotamuistoksi se on voinut päätyä talvi- tai jatkosodassa. Lähteitä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_piiri_(Pietari) https://salon-collection.ru/internet-magazin/product/682820603 http://wwii.space/наградные-знаки-ссср/2/. https://forum.faleristika.info/viewtopic.php?t=966&start=90#p1151688
Isoisäni tuomittiin v. 1918 kahdeksitoista vuodeksi osallisuudesta punakaartiin. Kärsi tuomiotaan mm. Tammisaaren vankileirillä. Löytyisikö mistään… 56 22.07.2019 Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeiden aineistot (mm. tiedot tuomioista) vuoden 1918 tapahtumien osalta löytyvät osittain Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Menehtyneiden tiedot löytyvät Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta.  Tammisaaren vankileiristä on kirjallisuutta, mutta henkilötietojen tarkempi selvittely edellyttää jalkautumista Kansallisarkistoon. Hyvät aloituspisteet ovat Sotavankilaitoksen arkisto sekä Vankeinhoitohallituksen arkisto. Lähteitä: Eerola, J. & Björkqvist, F. (1989). Ekenäs 1918. Ekenäs: Centralkommittén för 70-års minnesevenemanget över Ekenäs fångläger. Lindholm, S. (2017). Vankileirihelvetti Dragsvik: Tammisaaren joukkokuolema 1918. Jyväskylä: Atena. Mäkelä, P. (2009). Tammisaaren...
Mikä oli perusteluna evätä jalkaväenkenraali ehrnroothilta, nimitys marsalkaksi? syitä puoltamiseen löytyy enemmän kuin tarpeeksi, kieltämiseen sen sijaan,… 96 18.07.2019 Ainoa löytämäni kirjallinen viite asiaan on Gustav Hägglundin et al. teoksessa Värikkäät kenraalit: ”Ehnroothin tähden loistaessa kirkkaimmillaan keskusteltiin joissain veteraanipiireissä hänen ylentämisestään marsalkaksi. Ajatus ei liene ollut aivan tuntematon Adolfillekaan, sillä hän ehdotti minulle, että marsalkan arvo lisättäisiin upseeriluetteloon.” Tuolloinen tai nykyinenkään Asetus sotilas- ja palvelusarvoista (500/1994) ei tunne marsalkan tai sotamarsalkan arvoa, joten ehdotus olisi edellyttänyt lakimuutosta. Tekstistä ei käy ilmi oliko ehdotus virallinen. Mahdollisen virallisen ehdotuksen jättämä asiakirjajälki on periaatteessa jäljitettävissä, mutta helppoa se ei olisi. Jos veteraanipiireissä keskusteltiin sotilasarvon sijasta...
Viime sotien aikaisia sotasairaaloita / sotilas-sairaaloita tai kenttäsairaaloita vuosien 1942 - 1944 alueelta Kuusankoski - Kouvola - Luumäki. Jos löytyisi… 65 05.07.2019 Pentti Airion ja Sakari Viinikaisen teoksessa "Etulinjassa itään ja länteen: Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle" (2011) esitellään sivuilla 177-178 varsin kattavasti Kouvolan seudun sotasairaalat: Jo talvisodassa Kymin ammattikoulun tiloissa Kuusankoskella toimi 11. Sotasairaala. Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 perustettiin 13. Sotasairaala ensin Lapinjärvelle, mutta se siirrettiin vain muutaman viikon jälkeen Kuusankoskelle Kymin ammattikoululle, kuten Kotkassa toiminut Viipurin lääninsairaalakin. Erillisiä hoito-osastoja hajautettiin myös Kuusankosken Keskuskansakoululle ja Pilkan koululle. Lokakuussa 1941 13. Sotasairaala siirrettiin lähemmäksi rintamaa Viipurin lääninsairaalan entisiin tiloihin. Kesäkuussa...
Suomen taisteluista toisessa maailmansodassa on tarjolla paljon maallikollekin sopivaa kirjallisuutta, jotka avaavat sodan eri osapuolten ratkaisuja sodan eri… 44 24.06.2019 Suositeltavia yleisteoksia liittyen viime sotien ylimmän johdon tiedustelutoimintaan ovat esimerkiksi: Heiskanen, Raimo: Saadun tiedon mukaan...: Päämajan johtaman tiedustelu 1939-1945 (1989) Palokangas, Marko: Hankitun tiedon varassa: yhtymätason tiedustelutoiminnan kehitys Suomessa itsenäisyytemme aikana (2018), myös verkkoversiona: www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3005-2  Salaisen sodan sivut: tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa (2003)
Veteraani oli lähtenyt Lapin sotaan Polvijärveltä. Hänen kantakortissaan on merkinnät HTK/Pkar. ja sen jälkeen HTK 2. Missä sijaitsi HTK/Pkar. heinäkuussa… 54 16.04.2019 HTK / PKar. tarkoittaa Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin henkilötäydennyskeskusta. Hannes  Raikkalan teoksessa "Suojeluskuntain historia III" mainitaan seuravaa: "...sodan loppuvaiheessa kesällä 1944, jolloin kokonaiset palvelukseen kutsutut reserviläisvuosiluokat täytyi nopeasti saada lähetetyiksi kenttäarmeijan täydennykseksi, reserviläiset varustettiin suojeluskuntapiirien henkilötäydennyskeskuksissa ja lähetettiin sieltä suoraan komennuskuntina kenttäarmeijaan". Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin esikunta sijaitsi Joensuussa, jossa myös (tai välittömässä läheisyydessä) henkilötäydennyskeskuksenkin voi olettaa sijainneen. Kysymyksessä mainittu Henkilötäydennyskeskus 2 (HTK 2) sijaitsi Kansallisarkiston digitaaliarkistosta...
Mitä tarkoittavat puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen (LTO) vuoden 1943 koodit 78 c ja 35 c 4? 53 10.04.2019 Alla kyseiset koodit ja niihin liittyvät palveluskelpoisuusluokitukset: 78c. Jäykistävät sairaudet (Spondylarthritis ancylopoetica, spondylosis, spondylarthrosis etc.). A II. Selkärangan taivutus ja kierto säännölliset; kivuton. B I. Kuten A II, mutta selän taivutuksessa ja kierrossa rajoitusta. B II. Huomattava jäykkyys, epämuotoisuutta, lihasatrofiaa. Työkyky tyydyttävä. E. Hoidolla mahdollisesti parantuvat tapaukset (esim. hernia s. prolapsus disci invertebralis). D. Usein uusiutuvia tai alituisia kipuja, selkärangan huomattavaa jäykkyyttä ja epämuotoisuutta, lihasto atrofinen. 35c 4. Sielusyntyiset reaktiot (Reactiones psychogeneae). (Mielekkäät reaktiot, pelkoreaktiot, paniikkireaktiot, täristysneuroosi yms.). A II....
Terve! Olen tässä jonkin aikaa koittanut googlettaa yhtä kirjaa jonka nimeä en muista, eivätkä hakusanatkaan tunnu täsmäävän. Kirja oli kertomus agentin urasta… 50 09.04.2019 Supossa hän ei työskennellyt, mutta muuten tuntomerkit täsmäävät syksyllä 2018 ilmestyneeseen Timo Lieneen muistelmateokseen: Liene, Timo. (2018). Irtoviiksimies: Erään suomalaisen sotilastiedustelijan elämä. Helsinki: Kustannus Oy Suomen Mies.
Henry Theelin elämästä kertovassa kirjassa Köyhä laulaja, (Pertti Mustonen ja Maarit Tyrkkö), on maininta romanianjuutalaisesta laulajasta Joseph Schmidtistä… 67 05.04.2019 Joseph Schmidt pakeni Ranskasta Sveitsiin lokakuussa 1942. Sveitsiläiset sijoittivat hänet Girenbadin internointileirille (osassa lähteistä myös pidätyskeskus tai pakolaisleiri) Zürichin lähistölle. Leirille oli internoitu natseja paenneita pakolaisia odottamaan turvapaikkapäätöstä. Heikkenevän terveyden ja puutteellisen hoidon takia Joseph Schmidt menehtyi sydänkohtaukseen 16.11.1942. Lähteitä: www.josephschmidt-archiv.chhttps://de.wikipedia.org/wiki/Internierungslager_Girenbadhttp://holocaustmusic.ort.org/places/camps/josef-schmidt/https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Schmidthttp://www.operanostalgia.be/html/Schmidt1.htmlhttp://www.operanostalgia.be/html/Schmidt2.html
Talvisodan ajalta on peräisin sanonta "Kollaa kestää", joka ilmeisesti osittain vakiintui Erkki Palolammen samannimisen kirjan julkaisemisen jälkeen. Isälläni… 62 28.03.2019 Kollaa oli talvisodan aikana usein uutisissa, mutta ”Kollaa kestää” -sanaparia en sodan ajalta löytänyt otsikoista. Vanhin löytämäni maininta oli Aseveli-lehdessä 7.6.1940 julkaistu artikkeli Kollaan ristin käyttöönotosta: ”Kollaan risti on kunniamerkin tapainen ja kunniamerkkinä Kollaan taistelijat tahtovat sitä kantaakin. Siihen heillä on oikeus, sillä olivathan Kollaanjoen taistelut sotamme kaikkein verisimpiä ja samalla kunniakkaimpia. Kollaanjoki oli nimittäin ainoastaan viivytyslinja, mutta taistelijoittensa erinomaisen kunnon ja sitkeyden ansiosta se muuttui pääpuolustuslinjaksi. Jo joulukuussa vakuuttivat siellä aseveljet toisilleen: ”Kollaan täytyy kestää - ja Kollaa kestää”, ja niin se kestikin sodan viimeiseen hetkeen saakka...
Missä sijaitsi 23. Kenttäsairaala vuoden 1942 alussa? 67 20.03.2019 Kysymykseen ei valitettavasti löytynyt suoraa vastausta kirjallisuudesta. SA-kuvan perusteella 23. Kenttäsairaalan päällikkölääkäri Pajari on paikannettavissa Saaren Kirjavalaan heinäkuussa 1941. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat alkavat vasta tammikuusta 1943, jolloin sairaalan A- ja B-osastot olivat Kivennavan Vuottaan ja Ahjärven kylissä. 23. KS vaikuttaisi olleen sotapäiväkirjan merkintöjen perusteella alisteinen 2. Divisioonalle. Todennäköisesti 23. KS on ollut myös alkuvuodesta 1942 divisioonan selustassa, ehkä samoissa kylissä kuin vuotta myöhemmin. Varmuuden asiaan saisi Kansallisarkistossa säilytettäviin 23. Kenttäsairaalan asiakirjoihin perehtymällä.
Mikä on Terijoen "nukkehallitus"? 103 04.03.2019 Terijoen hallitus oli Stalinin talvisodan alkupäivinä asettama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto solmi avunantosopimuksen. Hallituksen tarkoituksena oli sekä oikeuttaa talvisota että osoittaa että varsinaista sotatilaa Suomen kanssa ei ollut, ja toimia miehitetyn Suomen uutena hallituksena. Neuvostoliiton sotamenestyksen jäätyä suunniteltua heikommaksi Terijoen hallitus osoittautui rasitteeksi. Se lakkautettiin vähin äänin maaliskuussa 1940. Lähteitä: Jussila, Osmo: Terijoen hallitus 1939-40. WSOY 1985. https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansantasavalta