| Onko Suomelle KANNATTAVAMPAA oman armeijan ylläpito vai turvautua toisten maitten sotilaalliseen tukeen. Ja MIKSI? |
2 |
|
3.2.2020 |
|
Äärimmäisen hankala kysymys. Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta katsottuna palvelun ulkoistamisen kannattavuus riippuu hinnasta ja sopimusehdoista. Valmista Suomen tarpeisiin räätälöityä pakettia ei ole kenelläkään myynnissä. Pohtia voi myös, mikä intressi palvelun myyneellä taholla olisi noudattaa sopimusehtoja. J.K. Paasikiven usein toistettu lausahdus "Kreml ei ole mikään raastuvanoikeus" pätenee yhtä lailla muihinkin mahdollisiin sotilaallisen suojelun tarjoajiin.
Historiallisesta perspektiivistä asiaa voisi lähestyä esimerkiksi autonomian ajan loppuvaiheiden ns. sotilasmiljoonien näkökulmasta. Kyseessä oli Venäjän keisarikunnalle suoritettu korvaus vastineeksi siitä, että suomalaiset oli vapautettu asevelvollisuuden... |
| Kuinka paljon oli armeijan päiväraha vuonna 1982? |
49 |
|
27.1.2020 |
|
Päivärahoista kirjoitetaan Ruotuväen artikkelissa Alokkaan aakkoset 2/1982 (21.6.1982) seuraavaa: vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen sai päivärahaa 6,75 markkaa. Jos hänet oli määrätty palvelemaan 330 päivää, päiväraha oli 240 päivää ylittävältä ajalta 7,25 markkaa. Päivärahaan tuli 1.10.1982 alkaen korotus, joten siitä lähtien päivärahan suuruus oli 7,75 markkaa ja 240 päivää ylittävältä osalta 8,25 markkaa. Päiväraha maksettiin palvelusyksikössä kahden viikon erissä, eli kuukauden vaihteessa ja sen puolivälissä. Tämän lisäksi palveluksesta kotiutettaville maksettiin kotiuttamisraha 200 markkaa. |
| Mitä tarkoittaa puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen koodi 83 ? (1944) |
64 |
|
8.1.2020 |
|
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L. T. O.) mukaan koodi 83 tarkoittaa ylätasolla "Lihaston ja jänteiden viat ja sairaudet".
Koodi jakautuu vielä erikseen alaluokkiin:
83a "Myotonia congenita. Myasthenia gravis Dystrophia musculorum progressiva"
83b "Lihasreumatismi"
83c "Luutuva lihas"
83d "Toimintaa haittaavat arvet" sekä
83e "Muut lihasten ja jänteiden viat ja sairaudet".
Kyseinen Lääkärintarkastusohjesääntö on lainattavissa / kaukolainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402 |
| Terve! Onko mahdollista käydä Suomen Puolustusvoimien armeijakoulutusta toista kertaa? Vahva luulo on, että ei. Että tämmöistä tällä kertaa. |
61 |
|
15.12.2019 |
|
Kerran loppuun suoritettua varusmiespalvelusta ei ole mahdollista käydä uudelleen. Kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tarjoavat kuitenkin reserviläisille väyliä ylläpitää sekä kehittää omia tietojaan ja taitojaan. Miehistöstä aliupseeriksi- ja aliupseerista upseeriksi-täydennyskoulutukset mahdollistavat myös etenemisen vaativampiin tehtäviin reservissä.
Lisätietoja mm. Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sivuilta:
https://intti.fi/reservissa
https://mpk.fi/
|
| Onko sotapoliisi velvollinen ilmoittamaan kaikki väkivaltatapaukset varuskunta-alueilla poliisille? |
37 |
|
15.12.2019 |
|
Sotilaspoliisi ilmoittaa varuskunta-alueella havaitsemansa väkivaltatapauksen joukko-osaston päivystäjälle ja turvallisuusvalvontakeskukseen. Joukko-osaston päivystäjä tai oikeusupseeri ilmoittaa tapahtumasta tarvittaessa poliisille.
Poliisille asiasta ilmoitetaan aina jos joku epäillyn rikoksen osapuolista ei ole rikoslaki 45§ alainen tai mikäli yksi tai useampi osapuolista haluaa tehdä tapahtuneesta rikosilmoituksen.
Rikoslaki
Yleinen palvelusohjesääntö
|
| Millä nimillä on Suomen eri sotia kutsuttu eri aikoina? Nykyään puhutaan esim. Suuresta Pohjan sodasta, Hattujen sodasta, Suomen sodasta, Oolannin sodasta,… |
47 |
|
2.12.2019 |
|
Talvisodan nimen alkuperää on kartoittanut everstiluutnantti Antti Juutilainen artikkelissaan Sodan nimi (Talvisodan pikkujättiläinen, WSOY 1999). Ensimmäinen Juutilaisen löytämä maininta talvisodasta on jatkosodan päiväkäskyssä N:o 1: ”Kunniakas talvisotamme päättyi katkeraan rauhaan. - Tehty rauha oli vain välirauha, joka nyt on päättynyt.” Talvisota ei kuitenkaan tällä vielä vakiintunut käyttöön, sillä vielä 6.12. 1942 Mannerheim käytti sanontaa "sodassa 1939-40", mutta jo 28.1.1943 "talvisotamme ankarina kuukausina" ja 16.6.1944 "talvisodan jäyhät kuukaudet".
Kirjallisuudessa aikamääreellinen "talvisota 1939-1940" esiintynee ensimmäisen kerran teoksessa Kunnia - isänmaa : miten Suomi taisteli (Helsinki 1941), ja talvisota... |
| Kuinka suuri osuus puolustusbudjetista menee vierailuihin, paraatijärjestelyihin sekä lentonäytöksiin? |
41 |
|
27.11.2019 |
|
Puolustusmenojen jakautuminen on esitetty esim. Valtion talousarvioesityksessä 2020. Esitys ei mene valitettavasti tälle tarkkuudelle. Kauppalehdessä uutisoitiin 6.12.2018 valtakunnallisten paraatien maksaneen maavoimien järjestäminä keskimäärin 100 000 euroa. Lukuun ei lasketa lentonäytösten kustannuksia, koska ne lasketaan koulutukseen liittyvään lentotoimintaan. Valtakunnallisia paraateja järjestetään lähtökohtaisesti kaksi kertaa vuodessa, 4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ja itsenäisyyspäivänä 6.12. Puolustusministeriön hallinonalan menot 2020 talousarvioesityksessä ovat yhteensä 3158 miljoonaa euroa. Vierailujen kustannuksia on hankalampi määritellä. Esimerkiksi kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (53,1 milj. euroa v. 2020... |
| Onko historiassa mitään mainintoja venäläisten mielipiteestä/reaktiosta Simo "valkoinen kuolema" Häyhään? Aleksi rantamaan mukaan venäläispuolella oli luvattu… |
33 |
|
11.11.2019 |
|
Aihetta on viimeksi kommentoinut Hannu Narsakka teoksessaan Tulimyrsky Kollaalla : Rautjärven miehet talvisodan polttopisteessä. Hänen mukaansa mistään lähteistä ei ole voitu todeta puna-armeijan tienneen Simo Häyhä -nimisen tarkka-ampujan toimineen Kollaalla. Simo Häyhälle lahjoitetun tarkkuuskiväärin luovutustilaisuus 17.2.1940 uutisoitiin laajalti, joten periaatteessa tieto Häyhästä on median kautta voinut jalkautua myös Kollaan rintamalle. Simo Häyhään usein liitetty lisänimi "valkoinen kuolema" ilmaantuu suomalaiseen kirjallisuuteen vasta 1980-luvulla. Vankien kertomuksissa ja suomalaisten propagandalehtisissä valkoinen kuolema esiintyy, mutta sillä on viitattu kovaan pakkaseen.
Lähde:
Narsakka, H. (2017). Tulimyrsky Kollaalla:... |
| Onko missään laskettu paljonko säästöjä syntyisi mikäli tekoäly hoitaisi sotilaalliseen uhkaan varautumisen? Tällöin esimerkiksi sotilaallinen koulutus… |
38 |
|
4.11.2019 |
|
Tekoälyn sotilaallisista sovellutuksista on kirjoitettu viime vuosina paljon. Tekoäly onkin puolustusvoimien tutkimusagendan 2015 mukaan yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden tutkimusteemoista. Tekoälysovelluksilla on toistaiseksi merkittäviä rajoitteita. Ei ole nähtävissä, että koneet kykenisivät lähitulevaisuudessa toimimaan autonomisesti. Tekoäly kykenee ratkaisemaan ihmistä paremmin ja nopeammin yksityiskohtaisesti määritellyt ongelmat. Tekoäly ei kykene yleistämään oppimaansa ja soveltamaan sitä toisenlaisessa tilanteessa. Keskipitkällä aikavälillä tekoäly kykenee suorittamaan rajattuja tehtäviä ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta ja valvontaa.
Vuoteen 2035 mennessä kyetään ehkä kehittämään miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien... |
| Löysin tietoa evakkojen ensisijaisista sijoittumiskunnista jatkosodan jälkeen. Ymmärtääkseni kuitenkin sijoittumiskunnat talvisodan jälkeen poikkesivat näistä… |
57 |
|
14.10.2019 |
|
Talvisodan jälkeen ruskealalaiset evakuoitiin ensi vaiheessa Itä-Hämeen, Sysmän, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan pitäjiin. Pika-asutuslain tultua voimaan kesäkuussa 1940 maataloussiirtoväen sijoituskunniksi määriteltiin Iisalmi ja sen maalaiskunta, Kiuruvesi, Vieremä ja Pielavesi.
Lähteitä:
Hasunen, Reijo. Yleistietoa Ruskealasta. Karjala-lehden n:o 15 liite 23, 1972.
Hietanen, Silvo. Siirtoväen pika-asutuslaki 1940: asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. Hki: Suomen historiallinen seura, 1982.
|
| Mitä tarkoittaa L.T.O. 1942 B II 53 ja L.T.O. 1943 B I 54.2? |
63 |
|
7.10.2019 |
|
53 viittaa ei-synnynnäiseen läppävikaan (Vitia valvularum cordis acquisita), B II -tarkenne toiminnanvajauksettomaan tapaukseen.
54 viittaa sydänlihaksen sairauksiin (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica), B I lievään, täysin toiminnanvajauksettomaan tapaukseen. 54.2 kuulostaa erikoiselta, sillä alaluokat on merkitty kirjaimin. Olisikohan kyseessä 54a, eli sepelvaltimojen toiminnanvajaus (Insufficientia arteriarum coronarium cordis)? |
| Saksan talous toisen maailmansodan aikana. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa sai maksettavakseen valtaisat sotakorvaukset, joita se ei tosin maksanut… |
58 |
|
24.9.2019 |
|
Aihetta käsittelee perusteellisesti Adam Tooze teoksessaan The Wages of Destruction: The Making and Breaking of the Nazi Economy (Viking 2006). Huomattavasti tiivistäen, kyseessä oli yhdistelmä taloudellisia silmänkääntötemppuja (kuten MEFO-rahoitusinstrumentit) ja pakko-ottoja. Vienti ja tuonti hiipuivat jo 1930-luvun rauhan vuosina Saksan pyrkiessä omavaraisuuteen. Inflaatio pystyttiin pitämään kurissa hinta- ja palkkasäännöstelyllä. Saksan valuuttareservit käytettiin loppuun vuoteen 1938 mennessä. Miehitettyjen maiden valuutta- ja kultavarannot takavarikoitiin. Työvoimapulaa helpotettiin sotavankeja ja valloitetuista maista tuotua pakkotyövoimaa hyödyntämällä. Reichsmarkin arvo asetettiin huomattavan korkealle miehitettyjen maiden... |
| Missä toimi kenttäsairaala numero 22 jatkosodassa, erityisesti sodan loppuvaiheessa 1944? |
103 |
|
3.9.2019 |
|
22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä.
Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja... |
| Löytyykö jatkosodan aikana toimineista kenttäsairaaloista historiaa? Lähinnä kiinnostaa KS 16. Onko matrikkelia? |
37 |
|
23.8.2019 |
|
Paras yleiskatsaus sota-aikaisiin kenttäsairaaloihin lienee Mikko Tynin esitelmä Suomen Sotahistoriallisessa seurassa 2017. 16. Kenttäsairaalasta ei vaikuttaisi olevan omaa historiikkia tai matrikkelia, mutta sen asiakirjoja on säilynyt Kansallisarkistossa. Henkilötietoja kenttäsairaalassa palvelleista voisi löytyä esimerkiksi palkka- ja päivärahaluetteloista. Yksiköstä on myös muutama valokuva SA-kuva -palvelussa. |
| Mitä tarkoittaa puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen (LTO) vuoden 1944 koodi AII (10b)? |
142 |
|
22.8.2019 |
|
Vuoden 1943 LTO:ssa koodi 10 b. on "nesteinen keuhkopussintulehdus (Pleuritis exsudativa), tapauksissa, joissa tauti on itsenäinen (idiopaattinen) eikä todettavasti esiinny muun sairauden lisätautina." Palveluskelpoisuusluokka A II:n merkitys tässä tapauksessa on "rauhan aikana yleensä 1 vuoden, sodan aikana 1/2 vuoden kuluttua tulehdusoireitten parannuttua. Yleinen tila ja ruumiinvoima hyvä." A II -luokkaan määrättiin yleensä tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa. |
| Talvi- ja jatkosodan sotapäiväkirjoja lukiessa törmää koordinaatteihin, kuten "x=7480 y=9425" ja "x=7230 y=9370" (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3445395… |
92 |
|
7.8.2019 |
|
Ei se ihan helppoa ole. Tutkimme kirjallisuudessa julkaistuja sodan ajan karttoja, mutta ne eivät näytä täsmäävän sotapäiväkirjan koordinaatteihin.
Kysyimme asiasta eversti evp Pasi Kesseliltä, joka on mm. kirjoittanut suomalaisen tykistötaktiikan historian. Hänen mukaansa Poventsan alueelta oli todennäköisesti venäläisiä karttoja ja ehkä suomalaisten tekemiä pikakarttoja. Voi olla, että kyseessä on peitepiirroksen koordinaatteja, mutta yhtä hyvin ne voivat olla kartan p- ja i-koordinaatteja. Nelinumeroiset koordinaatit kuuluvat tietylle karttalehdelle. Pitäisi nähdä kyseinen karttalehti, jotta voisi yrittää sijoittaa koordinaatteja kartalle.
Oikea karttalehti voi olla esimerkiksi joukko-osaston asiakirjoissa Kansallisarkistossa, vaikka... |
| Kuinka monta suomalaista teloitettiin (kun sisällissodan uhreja ei oteta huomioon) vuosien 1918-1944 aikana tuomittuna maanpetoksellista toiminnasta ja… |
67 |
|
29.7.2019 |
|
Jos sisällissotaa ja sen jälkiselvittelyjä ei huomioida, rauhan aikana ei suoritettu teloituksia. Pääsääntöisesti sotaväen rikoslain vakoilua koskeva säännös 67 § koski ulkomaalaisia, ja vakoiluun syyllistyneet suomalaiset tuomittiin maanpetoksesta (siviilit) tai sotapetoksesta (sotilaat). Käytäntö oli hieman horjuva pitkään Neuvostoliitossa oleskelleiden Suomen kansalaisten kohdalla.
Vuosina 1939-1946 tuomittiin yhteensä 681 kuolemanrangaistusta, joista ainakin 528 pantiin täytäntöön. Valtaosa tuomituista (522) ja teloitetuista (443) oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tuomituista Suomen kansalaisia oli 157, joista 85 teloitettiin. Heistä 67 oli sotilaita, 15 siviilejä ja kolme kuului Neuvostoliiton armeijaan. Maanpetoksesta ja Suomen... |
| Vanha Vaari osti itselleen sotamuistoksi ko venäläisen sanitäärimerkin Lappeenrannan torilta 1970-luvun puolivälin paikkeilla. Merkki on siis ehta sotavanhus,… |
49 |
|
24.7.2019 |
|
Verkkolähteiden mukaan merkintä tarkoittaisi Venäjän Punaisen Ristin Leningradin Viipurin piiriä. Sana viitannee siis Leningradin pohjoiseen kaupunginosaan (Vyborgski raion), ei suomalaisille tutumpaan kaupunkiin. Merkistä on verkossa hieman ristiriitaisia tietoja, mutta se on todennäköisesti hyväksytty käyttöön 1934, ja valmistus päättynyt kesäkuussa 1941. Suomalaiseksi sotamuistoksi se on voinut päätyä talvi- tai jatkosodassa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_piiri_(Pietari)
https://salon-collection.ru/internet-magazin/product/682820603
http://wwii.space/наградные-знаки-ссср/2/.
https://forum.faleristika.info/viewtopic.php?t=966&start=90#p1151688
|
| Isoisäni tuomittiin v. 1918 kahdeksitoista vuodeksi osallisuudesta punakaartiin. Kärsi tuomiotaan mm. Tammisaaren vankileirillä. Löytyisikö mistään… |
78 |
|
22.7.2019 |
|
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeiden aineistot (mm. tiedot tuomioista) vuoden 1918 tapahtumien osalta löytyvät osittain Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Menehtyneiden tiedot löytyvät Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta. Tammisaaren vankileiristä on kirjallisuutta, mutta henkilötietojen tarkempi selvittely edellyttää jalkautumista Kansallisarkistoon. Hyvät aloituspisteet ovat Sotavankilaitoksen arkisto sekä Vankeinhoitohallituksen arkisto.
Lähteitä:
Eerola, J. & Björkqvist, F. (1989). Ekenäs 1918. Ekenäs: Centralkommittén för 70-års minnesevenemanget över Ekenäs fångläger.
Lindholm, S. (2017). Vankileirihelvetti Dragsvik: Tammisaaren joukkokuolema 1918. Jyväskylä: Atena.
Mäkelä, P. (2009). Tammisaaren... |
| Mikä oli perusteluna evätä jalkaväenkenraali ehrnroothilta, nimitys marsalkaksi? syitä puoltamiseen löytyy enemmän kuin tarpeeksi, kieltämiseen sen sijaan,… |
133 |
|
18.7.2019 |
|
Ainoa löytämäni kirjallinen viite asiaan on Gustav Hägglundin et al. teoksessa Värikkäät kenraalit:
”Ehnroothin tähden loistaessa kirkkaimmillaan keskusteltiin joissain veteraanipiireissä hänen ylentämisestään marsalkaksi. Ajatus ei liene ollut aivan tuntematon Adolfillekaan, sillä hän ehdotti minulle, että marsalkan arvo lisättäisiin upseeriluetteloon.”
Tuolloinen tai nykyinenkään Asetus sotilas- ja palvelusarvoista (500/1994) ei tunne marsalkan tai sotamarsalkan arvoa, joten ehdotus olisi edellyttänyt lakimuutosta. Tekstistä ei käy ilmi oliko ehdotus virallinen. Mahdollisen virallisen ehdotuksen jättämä asiakirjajälki on periaatteessa jäljitettävissä, mutta helppoa se ei olisi.
Jos veteraanipiireissä keskusteltiin sotilasarvon sijasta... |
