Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto

Maanpuolustus yleensä sekä sotatieteelliset alat: sotahistoria, turvallisuuspolitiikka, operaatiotaito ja taktiikka, sotilasjohtaminen, sotilaspedagogiikka, sotatekniikka, sotatalous, sotilassosiologia.

Viimeisimmät vastaukset

159 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä metallinen (messinkinen?) laatta? Narvik 1940 38 mm x 92 mm x paksuus 2 mm. 33 13.02.2019 Kuvassa näyttäisi olevan Narvik-kilpi (Narvikschild) tai sellaisen myöhempi kopio. Kilpi myönnettiin Narvikin taisteluun 1940 osallistuneille saksalaisille joukoille. Lisätietoja esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Narvik_Shieldhttps://en.wikipedia.org/wiki/Cuff_shield_(Wehrmacht)https://www.wehrmacht-awards.com/campaign_awards/shields/narvik.htm  
Toimiko jatkosodan aikana Haminassa sotasairaala? Mistä saa siitä mahdollisia tietoja ? Onko kuvia saatavuilla, jos niin missä ? 28 04.02.2019 Haminassa ei toiminut jatkosodan aikana varsinaista sotasairaalaa. Kyseessä on todennäköisesti Haminan alueella toimineen Jalkaväen Koulutuskeskus 17:n (Jv.Koul.K.17) sairaala, joka tunnettiin myös Haminan varuskuntasairaalan nimellä. Varuskuntasairaalaan toimintakertomus löytyy Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Valokuvia sairaalasta ei näyttäisi olevan puolustusvoimien SA-kuvien joukossa. Mahdollisia valokuvia voisi tiedustella esimerkiksi Haminan kaupunginmuseosta tai RUK-museosta. Lisätietoja koulutuskeskuksen toiminnasta esim. Rela, M. (2006). Hamina, varuskuntakaupunki: 2 osa, [1930-luvulta 2000-luvulle]. Hamina: Kymimedia ja Jalkaväen koulutuskeskus 17:n asiakirjoista.
Vilho Koskelan sotia edeltäneen sotilaskoulutuksen kesto ja ajoitus? Väinö Linnan teoksissa on jäänyt mietityttämään, milloin Vilho Koskela teoriassa suoritti… 102 14.01.2019 Täällä Pohjantähden alla -teoksen kolmannesta osasta käy ilmi että Vilho Koskela astui palvelukseen Tampereen rykmentissä, Lahden Hennalassa. Teoksessa kerrotaan myös Vilhon päässeen lomalle keväällä ennen aliupseerikouluun menoa. Hän kotiutui keväällä ja joutui heti toukotöihin. Palvelukseenastumisvuosi ei tekstistä käy suoraan ilmi, mutta oletetaan että kyseessä on 1934. Varusmiesten palvelukseenastumisaikoja yhdenmukaistettiin 1934 alussa. Palvelukseen astuttiin pääsääntöisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Vilho osuisi aliupseerikoulun aloitusajan perusteella tammikuun 1934 saapumiserään. Peruskoulutuskausi kesti runsaat 4 kuukautta. Toukokuussa olisi alkanut aliupseerikoulu, sekin kestoltaan noin 4 kuukautta. Tätä seurasi 29 viikon...
Haluaisin tietää missä päin suomea isäni Pauli Johannes Ryynänen syn.4.7.1924 Taisteli jatkosodassa ? 79 11.01.2019 Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Sotien aikaisissa kantakorteissa on tiedot myös mahdollisista taistelupaikoista. Kantakortin voi tilata Kansallisarkistosta. Tilausohjeet ja lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta: https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin    
Missähän sijaitsi vuoden 1940 keväällä Jv.koul.k. 9? 35 27.11.2018 Jalkaväen koulutuskeskus 9 perustettiin helmikuun 1940 lopussa Kiuruvedelle helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Koulutuskeskusten toiminta lopetettiin vähittäin toukokuun 1940 aikana, jolloin henkilöstö siirrettiin maavoimien joukkoihin ja reserviläiset kotiutettiin. Lähde: Talvisodan historia: 4, sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Helsinki, WSOY 1979.
Monissa maissa ei ole asevelvollisuutta,vaan ammattiarmeija. Palvelusaika ammattiarmeijassa on rauhan aikanakin yleensä pitkä, 2-4 vuotta, jopa 10 vuotta. Mitä… 44 13.11.2018 Ammattiarmeijoiden palvelusajat ja niihin tehtävät sopimukset ovat todella pidempiä verrattuna esimerkiksi Suomen asevelvollisuuteen perustuvaan armeijaan. Taustalla on useampiakin syitä. Merkittävä osa ammattiarmeijoiden pidemmästä palvelusajasta perustuu monesti valmiuden ylläpitämiseen. Ulkopuoliselle tämä saattaa näyttäytyä herkästi "tyhjäkäyntinä", mutta todellisuudessa ammattiarmeija säilyttää välittömän toimintakykynsä jatkuvasti. Syvän rauhan aikana tämä sisältää kuitenkin myös säännöllistä harjoittelua. Ammattiarmeijoissa uutta henkilöstöä tulee sisään ja vanhaa lähtee pois, jolloin sykli on jatkuvaa ja palveluksessa on aina riittävä määrä toimintakykyisiä joukkoja. Esimerkiksi Suomen kaltaista mallia kahdesta...
Sukulaiseni sai surmansa jatkosodassa 1942. Sotapäiväkirjoissa paikaksi sanotaan Sitsaari. Missä tällainen paikka sijaitsee? En ole onnistunut vastausta… 46 12.11.2018 Jatkosodan aikaisia paikannimiä voi hakea esimerkiksi seuraavista teoksista ja verkkosivulta: Jatkosodan historia: 6, Meri- ja ilmapuolustus, hallinto ja sotatalous, huolto ja aselajit, kotijoukot. Porvoo, Werner Söderström 1994. Karjalan kartat -palvelu Kielletyt kartat: Karjala 1928-1944. Helsinki, AtlasArt 2006. Kielletyt kartat: 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat. Helsinki, AtlasArt 2007. Kielletyt kartat: 3, Itä-Karjala 1941-1944. Helsinki, AtlasArt 2009. Näistä ja eksoottisemmista paikannimihakemistoista ei Sitsaari-nimistä paikkaa valitettavasti löytynyt. Muutamia Sittasaari -paikannimiä löytyy, mutta näillä ei ollut taistelutoimintaa 1942.
Mitä tarkoittaa puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen (LTO) vuoden 1942 koodi E 8b ja vuoden 1943 koodi E 38 ???? 65 05.11.2018 Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeen mukaan 8b on pitkällinen nivelreumatismi. Luokka E viittaa tapaukseen, jossa prognoosi näyttää hyvältä (esim. tulehduspesäkkeitä löydetty ja poistettu). 38 tarkoittaa perifeerisen hermoston sairauksia ja vammoja. Sen yhteydessä pitäisi periaatteessa olla alaluokka a, b tai c joka tarkentaisi onko kyseessä ylä- (a) vai alaraajojen (b) hermojen sairaus vai muu periferisen hermoston sairaus tai vamma (c). E-luokka viittaa tässä pitkällisiin tapauksiin, jotka näyttävät paranevan.
Vuoden 1940 kutsuntaluettelossa on sarake "Pigmet-luku". Mitä se tarkoittaa? Miten määräytyi kuntoisuusluokka? Eräässä luettelossa oli AI, AII, D36a, (Siis A… 89 22.10.2018 Pignet'n vertausluvun mukaan luokiteltiin tarvittaessa ruumiin yleisrakenne. Vertausluvun laskutapa oli vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä seuraava: Pignet'n vertausluku = ruumiin pituus (sm) - [rinnan ympärys hengitystauon aikana (sm) + paino (kg)]. Mitä suurempi luku, sitä heikommaksi katsottiin tutkittavan yleisrakenne. Jos luku oli yli 25, katsottiin asianomaisen rakenteen olleen hento ja jos yli 35, hyvin heikko. Sotapalveluskuntoisuusluokka perustui lääkärin tarkastustilaisuudessa tekemiin havaintoihin, huomioiden esitetyt lääkärintodistukset ja tukeutuen lääkärintarkastusohjesäännön sotapalveluskelpoisuusluokittelutaulukkoon. Sotapalveluskelpoisuusluokat olivat vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan seuraavat:...
Jatkosodan aikana koko 1923 syntyneiden ikäluokka kutsuttiin kerralla varusmiespalvelukseen 15.1.1942 alkaen. Iisalmesta lähti moni junalla kohti Oulua … 79 20.09.2018 Kotijoukkojen Esikunnan kesäkuussa 1941 laatima koulutusohjelma edellytti 8 viikon koulutusta. Yleensä alokkaiden aika koulutuskeskuksissa venyi suunniteltua pitemmäksi. Kotijoukkojen Esikunta esitti 1942 Päämajalle alokkaiden koulutusajan jatkamista kolmeen kuukauteen, jonka jälkeen koulutusaika oli 1942 kokonaisuudessaan 3 + 3 kuukautta. Miehet voitiin tarvittaessa siirtää rintamalle jo kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen. Sotatoimiyhtymien henkilötäydennyskeskusten täydennyspataljoonissa voitiin koulutusta jatkaa siltä tasolta, mihin koulutuskeskuksissa oli päästy. Erityisryhmien koulutuksessa noudatettiin erikseen laadittuja ohjelmia. Koulutuskeskukset sijoitettiin maaseudulle hajaryhmitykseen. Majoituspaikkoina olivat kasarmien...
Katsoin suomi tv Operation Alaska tänk om finländarna hade varit amerikanere i dag . Kysymys suomalaiset lähti Ameriikkaan Oulusta ,Seinäjoelta ja… 44 20.08.2018 Kyseessä on fiktiivinen dokumentti, kuvitelma siitä mitä olisi saattanut toisissa olosuhteissa tapahtua. Totuuspohjaa dokumentilla on sen verran että suomalaisten evakoiden sijoittamisesta Alaskaan oli olemassa yhdysvaltalainen suunnitelma. Toteumisen edellytyksiä suunnitelmalla ei enää ollut talvisodan rauhan jälkeen, ja kuljetuksiin suunnitellut Pohjois-Norjan satamatkin joutuivat saksalaisten miehittämiksi. Myös alaskalaiset vastustivat jyrkästi suurten homogeenisten pakolaisryhmien asuttamista territorioon. Lähteitä: Oinas-Kukkonen, Henry. (2012). Pohjoissuomalaiset talvisodan pakolaiset Alaskan pelastaviksi uudisasukkaiksi. Historian selkosilla : Jouko Vahtolan juhlakirja, pp. 319-330. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/27/mika-...
Jatkosodan (ja tavosodan) aikana on tietojeni mukaan toiminut Kiuruvedellä Heinäkylässä Ruutanan koululla toiminut sotilaiden koulutuskeskus. Mistä voisin… 51 20.08.2018 Kiuruvedellä toimi 18.6.1941-25.10.1942 Jalkaväen koulutuskeskus 14 (Jv.koul.K 14). Koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat ovat säilyneet, ja niistä saa melko tarkan kuvan keskuksen toiminnasta. Digitoidut koulutuskeskuksen alaosastojen sotapäiväkirjat löytää kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta. Koulutuskeskuksella oli myös oma lyhytikäinen lehtensä, jonka numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Omaa historiikkia koulutuskekuksella ei ole, mutta yleisellä tasolla jatkosodan aikaisten koulutuskeskuksien toimintaa kuvataan esimerkiksi teoksessa Suomen sota 1941-1945: 9, Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt. Helsinki, Sotateos 1960.  
Kuinka suuri osa henkilöistä, joilla on Asperger, käyvät armeijan? Olen nimittäin miettinyt sitä, että miten he, joilla se on ollut mutta joilla sitä ei ole… 100 13.08.2018 Asperger ei ole suora este palveluksen suorittamiselle. Sotilaslääketieteen keskuksen koulutusmateriaaleista käy ilmi että Aspergerin oireyhtymä ja muut autismikirjon oireyhtymät sijoitetaan lähes aina C-luokkaan. Esimerkiksi varusmiespalveluksen aikana E-luokkaan neuropsykiatrisilla diagnooseilla siirtyneistä vain 1-10% suorittaa myöhemmin varusmiespalveluksen normaalisti loppuun. Kuitenkin, motivaation ollessa kova ja oireiden lieviä, B- ja jopa A-luokka ovat mahdollisia. Lähteitä: Räisänen, Pekka. Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä. Sotilaslääketieteen keskus 2018. Terveystarkastusohje: (TTO). Helsinki: Pääesikunta, logistiikkaosasto, 2012.  
Sotilaan kuolipaikka on kenttäsairaala 40. Joukko-osasto 3./JP 4. Kuolinaika 12.8.1944. Missä joukko-osasto oli ja missä kenttäsairaala? Löytyykö kuvaa tuosta… 65 13.08.2018 Jääkäripataljoona 4 vaihdettiin Vuosalmen taistelujen etulinjasta 20.7. alkaen. Seuraavan kuukauden pataljoonalla oli lepoa, huoltopalvelusta ja asekoulutusta selustassa. 3. komppania oli leiriytyneenä Iikkasenmäkeen Viipurin pohjoispuolelle lähelle nykyistä rajaa. 40. Kenttäsairaala oli sijoitettu useisiin kohteisiin. A-osasto siirrettiin 28.7. Hiitolasta Räisälään. Potilasosastoja olivat A I kunnalliskodissa, A II mielisairaalassa ja A III lastenkodissa.  B-osasto siirrettiin 3.8. Hiitolasta Kaukolaan, jossa pappilassa oli 50 paikkaa ja kansakoululla 50 paikkaa. Puolustusvoimien SA-kuva-arkistosta löytyy muutama valokuva Räisälän kenttäsairaalasta elokuulta 1944: https://finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-125780 https://finna.fi/Record/sa...
Kotimaisessa elokuvassa "Punahousut" v. 1939 mm. Kullervo Kalskeella ja Ville Salmisella on valkoinen univormutakki, joka näyttäisi m/39:ltä. Kaikkien… 70 02.08.2018 Kyseessä vaikuttaisi olevan 1939 käyttöön otettu vapaaehtoinen ja omakustanteinen helletakki. Puolustusministeriön intendenttiosaston virkapukuja koskevassa kiertokirjeessä 30.5.1939 sen kuvataan olevan "päällystön, paitsi kadettien, vapaaehtoinen vaatekappale maavoimissa ja rannikkotykistössä". Helletakin materiaali oli kermanväristä, kutistettua liinakangasta. Helletakin käyttö oli sallittua toukokuusta syyskuuhun virasto- ja esikuntapalveluksessa, arkioloissa palveluksen ulkopuolella sekä vierailupuvussa. Helletakin ohella käytettiin lippalakkia tai kesälakkia ja pitkiä tai ratsuhousuja m/22 tai m/36, sekä ruskeita tai valkoisia käsineitä. Helletakin kanssa ei käytetty vyötä. Petteri Leinon teoksessa Asepuku M/36 helletakkia kuvaillaan...
Kantakortista: Henkilö saanut Vm2 10.08.1941 Pky 7/41 sekä Vm1 07.10.1941 Pky 14/41. J.os KrhK/8.Pr. Kiinnostaa tietää… 109 25.07.2018 Kyseessä on niin sanottu Tuntemattoman sotilaan rykmentti (JR 8), joka toimi kantakortissa mainitulla 8. Prikaatin nimellä ennen jatkosodan alkamista. Mauno Jokipiin ja Kimmo Sorkon teoksessa "Tuntemattoman sotilaan rykmentti: jalkaväkirykmentti 8:n historia" mainitaan, että elokuun alkupuolella 1941 JR 8:aan lankesi sekä ylennyksiä että ensimmäinen "mitalisade", joka sisälsi 32 ensimmäisen luokan ja 140 toisen luokan Vapaudenmitalia. Yleisinä perusteina olivat taisteluissa osoitettu kunto ja urhoollisuus. Tätä ennen JR 8 oli edennyt divisioonansa kärkirykmenttinä ja oli ollut torjumassa maihinnousuyritystä Lunkulansaaressa. Edelleen, Petroskoin valtauksen kunniaksi lokakuun alkupuolella rykmentille jaettiin ensimmäisen luokan...
Mistä löytyy tietoa koelentäjä Erkki Itävuoresta (1911-2004). 74 19.07.2018 Suomen kansallisbibliografian mukaan Itävuoresta ei löydy elämäkerta- tai muistelmateosta. Itävuoresta löytyy henkilötietoja kadettimatrikkeleista (esim. Kadettiupseerit 1920-1970 ja Kadettiupseerit 1920-2010), joissa kerrotaan muun muassa Itävuoren upseeriurasta, sotavuosista sekä kunniamerkeistä. Harrastuksiksi mainitaan "palloilu ja purjehdus". Lisätiedoissa mainitsemassanne Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa tuodaan esiin Itävuoren ero Ilmavoimien palveluksesta vuonna 1950. Ilmavoimien koelentotoiminnasta on kirjoitettu useampia historiateoksia, joissa epäilemättä sivutaan myös Itävuorta. Esimerkiksi: Laukkanen, Jyrki: Koelentäminen ilmavoimissa : 1918-1957. Tampere : Apali 2011. Lentovarikon historia 1918-2000. Tampere...
Kantakortista: Mikä on oikea lyhenne sekä sen selväkielinen nimi ja missä joukko sijaitsi ko aikana? 18.1.40 PpKK2 9.6.40 5/JR38 22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr 6… 280 09.07.2018 Kaikkiin kysymiinne joukko-osastoihin (vast.) on löydettävissä selite sekä vähintäänkin todennäköinen sijaintipaikka seuraavasti:   18.1.40 PpKK2 --> Virallinen lyhenne "Pp. Koul. K 2", avattuna Polkupyöräjoukkojen koulutuskeskus 2, sijaintipaikka Turenki (toimintaa myös Hämeenlinnassa ja Forssassa). 9.6.40 5/JR38 --> Virallinen lyhenne "5. / JR38", avattuna 5. komppania / Jalkaväkirykmentti 38, todennäköinen sijaintipaikka Kesälahdella ennen viimeisiä kotiutuksia. 22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr --> Virallinen lyhenne "2. KrhK. / II / 8. Pr.", avattuna 2. kranaatinheitinkomppania / II Pataljoona / 8. Prikaati", sijaintipaikka Ylämylly. 6.6.41 KrhK/8Pr --> Virallinen lyhenne "KrhK / 8. Pr.", avattuna kranaatinheitinkomppania...
Joskus puolustushankintoja perusteltiin suomalaisella työllisyydellä! Onko jostain löydettävissä tilastoa viimeisten kymmenen vuoden ajalta… 58 20.06.2018 Hankinnoissa on pyritty kotimaisuuteen silloin, kun se on taloudellisesti ja huoltovarmuussyistä perusteltua. Hankinnan kohteet ovat pääsääntöisesti yhteensopivia kansallisesti ja kansainvälisesti. Se voi tarkoittaa sekä teknisten järjestelmien yhteensopivuutta että toimintatapojen ja -menetelmien yhteensopivuutta. Kansainvälinen tekninen yhteensopivuus toteutetaan yleensä Naton STANAG-vakiointisopimusten kautta. Kotimaiset suorituskyvyt voidaan suunnitella yhteensopiviksi Naton standardien kanssa, ja vientimarkkinoiden ja kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta tämä lieneekin järkevää. Aivan kysytyn kaltaista julkista tilastoa ei valitettavasti ole. Valtion talousarvioesityksen momentilla 27.18 on esitetty puolustusmateriaalihankintojen...
Rist(i)lahden taistelu käytiin vuonna 1614. Taistelun muistomerkit ovat sekä Uukuniemellä että Kurkijoella. Etsin lähdeteosta, jossa olisi tämän taistelun… 74 11.06.2018 Taistelusta ei näyttäisi olevan kovin laajoja kuvauksia. Heikki Kuujo kirjoittaa teoksessaan Raja-Karjala Ruotsin vallan aikana (Helsinki 1963) vuosiin 1613-1614 viitaten että ”tiedot sodan tästä vaiheesta ovat vähäiset, eikä edes näiden sotatoimien ajoitus ole kaikilta kohdin selvä.” Kuujon kuvaus kahakasta on melko suppea, mutta teoksissa joihin hän viittaa saattaisi olla enemmän tietoa: Leinonen, Antti: Vuosien 1609-1617 sodan maininkeja Karjalassa. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja II-III, s. 7-19. Näsi, Valde: Ristlahden taistelun muistomerkkihankeesta. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja I, s. 71-77. Waaranen, Johan E.: Handlingar upplysande Finlands historia under Gustaf II Adolfs tid: 1, 1611-1614. Helsingfors...