Saako mistään selville, mitä tapahtui saksalaiselle, Helsingissä asuneelle perheelle, jonka omistaman metallialan yrityksen osakkuudet pakkoluovutettiin Neuvostoliitolle sodan jälkeen. Onko luultavaa, että tällaiset yrittäjäperheet muuttivat Saksaan vai peräti internoitiin joksikin aikaa?
Vastaus
Aiheesta on mainio Kansallisarkiston tutkimus vuodelta 2011, Lars Westerlundin Itsetehostuksesta nöyryyteen: Suomensaksalaiset 1933-46. Etsittyä perhettä ei teoksessa mainita, mutta yleisellä tasolla kerrotaan Suomessa olleen poliisiviranomaisten arvion mukaan syyskuussa 1944 733 Saksan kansalaista. Tammikuuhun 1945 mennessä 470 henkilöä, eli noin kaksi kolmasosaa oli internoitu. Toisaalta poistumisia Saksaan, Ruotsiin tai Lappiin ei pyritty estämään, joten moni myös poistui maasta. Runsas sata sai 19.9.1944 Suomen kansalaisuuden. Internointi ja/tai maasta poistuminen olisivat siis olleet todennäköisiä vaihtoehtoja.
Teoksessa on hyödynnetty mm. Valpon vuosina 1944-1947 muodostamaa erityistä Valtiollisen poliisin internoimisarkistoa, joka on säilynyt kokonaisuudessaan Kansallisarkistossa. Siitä saattaisi löytyä tietoa yksittäisen perheen kohtalosta sodan jälkeen. Muita hyödyllisiä aineistoja voisivat olla teoksessa mainitut Valpo II:n kansio 179, Suhteet Saksaan. Saksalaisten puolelle siirtyneet - Maahan jääneitä saksalaisia ja Ulkoasiainministeriön arkiston kansio 30, Suomessa internoidut saksalaiset ja unkarilaiset 110 C 7 b. Jos Kansallisarkistossa asiointi ei ole mahdollista, aineistoista voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Kommentoi vastausta