Saanko vielä muutettua syntymäkuntani, kun olen syntynyt 1943? Syntymäpaikakseni on merkitty Helsinki, vaikka perhe oli kirjoilla Viipurissa. Äitini lähetettiin varmuuden vuoksi synnyttämään Naistenklinikalle. Hän viipyi koko reissulla noin viikon verran. Helsingin kanssa perheelläni ei ole ollut mitään muuta tekemistä.
Vastaus
Aikaisemman kirjavan käytännön yhdenmukaistamisen mahdollistivat v. 1971 voimaan tulleet Väestökirjalaki (21.2.1969/141) ja -asetus (11.3.1970/198) sekä Asetus syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä (23.12.1970/824). Tällöin luotiin syntymäkotikunnan (=lapsen ensimmäinen, äidin kotikunnan mukaan määräytyvä kotikunta) käsite.
Käytännössä Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous oli jo v. 1959 määrännyt, että lapsi merkittiin äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkittiin äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi vastaavaan menettelyyn v. 1962. Muiden uskonnollisten yhdyskuntien ylläpitämissä rekistereissä käytäntö kaiketi oli kirjava. Uskontokuntiin kuulumattomien siviilirekisteriin (vuosina 1918-1970) merkittiin todellinen syntymäpaikka ja se pyrittiin muuttamaankin niissä tapauksissa, että kuntarajoja siirrettiin.
Edellinen perustuu Hannu Tulkin artikkeliin "Syntymäpaikka ja syntymäkotikunta väestökirjanpidossa", joka on ilmestynyt lehdessä Sukutieto 1999:1, luettavissa myös
http://elektra.helsinki.fi/se/s/0788-1673/16/1/syntymap.pdf
Ymmärtääkseni entisten käytäntöjen aikana tehdyt merkinnät pysyvät voimassa nykyrekistereissä. Muutosmahdollisuutta teidän pitää tiedustella maistraatista.
Kommentoi vastausta