Sukukirjassa mainitaan ihmisen kohdalla myös asuinpaikka eli kylä ja talon numero. Mitä se käytännössä tarkoittaa, esimerkkinä Kiihtelysvaarassa talo Palon 14?…

Kysytty

Hei, sukukirjassa mainitaan ihmisen kohdalla myös asuinpaikka eli kylä ja talon numero. Mitä se käytännössä tarkoittaa, esimerkkinä Kiihtelysvaarassa talo Palon 14? Ovatko nämä talot isoja vai onko torpilla yms. ollut tällaista numerointia? Esimerkkini on 1700-luvun lopulta.

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat

Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut ilmeisesti aina oma numeronsa. Tilojen numerointi juontaa juurensa isonjaon ajasta.

Torppa maa-alueineen on kuulunut talon/tilan omistukseen; se on ollut vuokratila, eikä siis asuttajiensa omaisuutta.

Sukukirjaan tiedot on luultavasti otettu henkikirjoista tai rippikirjoista. Nämä ovat olleet eri asia ja eri tahojen ylläpitämiä, minkä vuoksi toki niiden tiedotkin voivat olla erilaisia.

Kyselin asiaa Facebook-ryhmästä Yhteiset sukujuuret - sukututkimus nykypäivän työkaluin. Sieltä saaduista vastauksista kävi ilmi vahvasti se, että käytänteet ovat vaihdelleet ajan, paikan ja kirjurin mukaan. Se on selvää, että vuokrattu torppa ei ole virallisesti saanut omaa kiinteistötunnustaan/-numeroaan maarekisteriin, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö henki- ja rippikirjoissa olisi voinut torpilla numeroita olla kirjanpidollisista syistä - eli niin sanotusti "selvyyden vuoksi". Myös torppien vuokrasopimuksissa eli kontrahdeissa on voinut olla torpalla oma nimi tai numero, jotta osapuolet ovat olleet selvillä siitä, kenelle on vuokrattu ja mitä. Ryhmässä kerrottiin myös, että kun torpat itsenäistyivät torpparilain nojalla 1918, ne saivat oman kiinteistötunnuksen.

Ryhmässä vinkattiin myös verkosta löytyvä Maanmittaustieteiden Seuran julkaisu "Isojako ja torpparijärjestelmät", jonka on kirjoittanut Heikki K. Lähde: https://www.yumpu.com/fi/document/view/33002309/isojako-ja-torpparijarjestelmat-maanmittaustieteiden-seura

6 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

En ole kysyjä, mutta arvostan vastaajan paneutumista asiaan monipuolisesti. Vastaus kartutti yleissivistystä.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.