Tuli on korkeissa lämpötiloissa esiintyvä ilmiö, jossa ainakin osa kuumista kaasuista saa näkyvän hahmon liekkeinä. En löytänyt yksiselitteistä vastausta siihen, voiko kuuma kaasu toimia sähköä johtavana väliaineena, mutta todennäköisesti se muiden kaasujen tavoin ei sähköä johda. Myöskään puu ei johda sähkö juuri lainkaan, joten todennäköisesti sähkövirran lähteeseen koskettava palava puu ei aiheuta mitään havaittavia seurauksia. Ainakaan sähkö ei "syty palamaan", kysymys on aivan erilaisista fysikaalisista ilmiöistä.
Tilanne muuttuu, jos tulta viedään virtalähteeseen esimerkiksi öljyyn kastetulla kuparijohdolla. Kupari on paras tunnettu sähköjohde, joten jos se koskettaa virtalähteeseen, sieltä tulee varmuudella tömäkkä sähköisku....
Vertailtuani kuvaa verkosta löytyviin hyönteisten toukkiin, olisin sitä mieltä, että kyseessä on isopirkon (Anatis ocellata) toukko. Hyönteisten toukkavaiheen ulkoinen olemus poikkeaa usein radikaalisti siitä, miltä hyönteinen "valmiina" näyttää, niin myös tässä tapauksessa. Ihmistä saattaa ilahduttaa, että isopirkko syö - myös toukkana - mm. punkkeja.
Heikki Poroila
Jos Frans Huovinen on kuollut 1970-luvulla, hänen teoksensa tulevat tekijänoikeudellisesti vapaiksi vasta 2040-luvulla. Suljetun someryhmän tekijänoikeudellista statusta ei tietääkseni ole oikeudessa toistaiseksi puitu, ellei taannoinen poliisien suljetussa ryhmässä esiintynyt kielenkäyttö ja sen sallittavuus sitten ollut riittävä tulkinta. Itse lähtisin siitä, ettei suljettukaan ryhmä vastaa perinteistä laintulkitaa "yksityisestä" käytöstä. Perinteisesti yksityisyyden piiriin ovat kuuluneet vain lähiomaiset ja lähimmät ystävät. Ryhmän verkkotekninen avoin tai suljettu rooli ei ole tekijänoikeudellisesti merkityksellistä.
Edellä sanomani perusteella olisin sitä mieltä, että kysyjä voi laillisesti kopioida ja levittää Frans Huovisen...
Heleena Savela kirjoittamassa Helsingin sanomien muistokirjoituksessa (17.3.2014) kerrotaan Jane Erkon o.s. Airola syntyneen Helsingissä 9. maaliskuuta 1936. Artikkelissa hänen kerrotaan harrastaneen koulutyttönä taitoluistelua Väinämöisen kentällä kotinsa lähellä Töölössä. Vanhempia ei tässä kirjoituksessa mainita eikä Jane Erkkoa ole Kuka on kukin -teoksessa. Teoksessa Puromies Anu,Tähtiä jäällä kerrotaan Erkon työstä taitoluistelun parissa, mutta hänen taustastaan ei kirjoiteta. Hän toimi aktiivisesti taitoluistelun hyväksi ja oli mm. taitoluisteluliiton puheenjohtajana. Tieto voisi ehkä löytyä Urheilumuseon kokoelmista, yhteystiedot: Valimotie 13a, 5. krs, 00380 Helsinki, 09 434 2250, urheilumuseo(at)urheilumuseo....
Musiikkiasiantuntijan vastaus:
Ks. https://www.elonet.fi/fi/elokuva/742570
Laulujen suomenkielisten sanojen takana lienee Pekka Lehtosaari. Oletan siis näin, koska tiedoissa ei mainita kuin tämä yksi kääntäjä.
Hei,
voit hakea tietotekniikka-, tietokone- ja ohjelmointiaiheisia lastenkirjoja Keskikirjastojen aineistotietokannasta tarkennetun haun puolella. Jos asiasanoina käyttää seuraavia kahta, lastenkirjallisuus ja tietokon* (tähti katkaisumerkkinä) saa tulokseksi muutakin kuin jo mainitsemasi Linda Liukkaan kirjat sekä Dibitassu-kirjat:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_687834046_facet_queries=&p_r_p_687834046_search_query=%28subject_index%3Atietokon*+AND+subject_index%3Alastenkirjallisuus%29&p_r_p_687834046_search_type=solr&p_r_p_687834046_sort_advice=field%3DRelevance%26direction%3DDescending...
Kyselin työkavereilta etsimääsi kirjaa ja vastaukseksi sain kirjan Iltahetken tarinoita, jonka tekijät ovat Anne Suess sekä Josef Carl Grund. Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla Helmet-kirjastoista.
Kivikasoja on tehty eri tarkoituksiin jo esihistoriallisista ajoista lähtien, esimerkiksi hautamerkkinä tai maamerkkinä (https://en.wikipedia.org/wiki/Cairn). Kivipinoja on myös tehty topografiassa (lisätietoa täältä http://mountainlegacy.ca/2018/06/11/whats-up-with-the-piles-of-rocks-on-mountaintops/).
Nykyään jos näkee kivikasoja näköalapaikoilla tai retkeilyreittien varrella kyseessä saattaa olla vain retkeilijöiden jättämiä omaa käyntiä merkkaavia muistomerkkejä.
Itse asiassa viime aikoina on uutisoitu siitä, että kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla sellaisten kivipinojen tekeminen on usein lailla kielletty niiden aiheuttaman vahingon takia. Yle.fi:n vuonna 2018 julkaisemassa aihetta käsittelevässä artikkelissa...
Viola-tietokannan mukaan Wallebomin Vain yhden yön -kappaleelle ei löydy nuotteja. Russelin A song for you löytyy esimerkiksi Easy piano collection. No. 3 -kokoelmasta, ISBN 0-7119-1459-1
Kirjasto voi ottaa vastaan pieniä määriä CD-levyjä. Levyjen tulee olla hyväkuntoisia, jotta ne voidaan laittaa kirjaston kokoelmiin. Lahjoituksesta pitää aina sopia erikseen kirjaston henkilökunnan kanssa.
Kirjasto voi myös ottaa vastaan siistejä CD-koteloita.
Tuoreimpien löytämieni tietojen mukaan vuoden 2017 Marraskuun 1. päivästä lähtien kaikki AVARN Securityn työntekijät siirtyivät Vartiointialan työehtosopimuksen piiriin. Osa työntekijöistä oli sitä ennen kuulunut Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen piiriin (https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-saman-ty%C3%B6ehtosopimuksen-piiriin). Vartiointialan työehtosopimuksen solmii PAM 1.11.2018 – 30.4.2020.
AVARN Securityn toimihenkilöt siirtyivät samalla Paltan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen on ilmeisesti solminut PRO.
Lähteet:
https://www.pam.fi/wiki/vartiointialan-tyoehtosopimus.html
https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-...
Lainaamiseen tarvitaan voimassa oleva kirjastokortti. Kirjastokortin saa odottaessa täyttämällä hakukaavakkeen ja esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Pohjoismaisten kirjastojen tietokannoista löytyy luettelo. (Scandinavian Library Catalogs) https://wessweb.info/index.php/Scandinavian_Library_Catalogs_and_Databases
Helpoimmin kaikista Norjan kirjastoista saa etsittyä LibWebistä. http://www.lib-web.org/europe/scandinavia/norway/ Tosin jokaisen kirjaston tietokantaa joutuu kurkkaaman erikseen. Tietokannoissa on yleensä saatavuus ja sijainti tiedot.
Erikoisemmat kirjat (kuten vävysi löytämä) ovat varmaankin Norjan kansalliskirjaston aineistoa. Sen tietokanta löytyy linkistä. https://www.nb.no/en/the-national-library-of-norway/
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi Suomeen. Helmet kirjaston kaukopalvelusivustolta löydät tarkemmat ohjeet ja hinnat. https://www....
Olisikohan kyseessä Raija Siekkisen novelli Pyhä Ambrosius kokoelmasta Kaunis nimi (1996)? Siinä tosin suomalaiset naiskirjailijat eivät vieraile Anna Ahmatovan, vaan Aleksandr Puškinin haudalla.
Minna Canthin kertomus Kuoleva lapsi vastaa hyvin muistikuvaasi. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Savo-Karjala--lehdessä vuonna 1888, ja myös ainakin. kirjassa Sanan mahti 1. Kertomus on luettavissa myös verkossa:
https://fi.wikisource.org/wiki/Kuoleva_lapsi
Aiheesta on runsaasti kirjallisuutta. Suomessa julkaistua aineistoa voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Record/fennica.989030 . Etsimällä tarkennetulla aiheella sanalla ylioppilas ja laittamalla vuosirajauksen 1800-1950 sekä rajoittamalla aineiston yleisiin kirjastoihin löytyy noin 1000 viitettä. Osa kirjojen nimekkeistä näkyy useampaan kertaan ja niitä ei ole mahdollisuutta poissulkea. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_…. Esimerkkejä löytyneistä:
- Koskenniemi: Vuosisadan alun ylioppilas, 1947
- Järvi: Peräkartanon ylioppilas, 1893
- Turja Ilmari: Johannes Renko, ylioppilas, 1938
- Pirttilä Irja: Ylioppilas-kotiorjatar, romaani, 1934
Kansalliskirjaston digitoidusta aineistoista...
Pöykiö esiintyy sukunimenä Oulun seudulla ja pohjoisessa Kainuussa. Pöykiö-nimen arvellaan liittyvän Pöykkö-sukunimeen, joka on mahdollisesti muunnos tai risteytymä nmistä Pääkkö, Pyykkö ja Pöyhönen (Lähde: Pijo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000). Yleiskielistä merkitystä nimelle ei löytynyt.
Lause on Kainuun murretta ja tarkoittaa suurinpiirtein, että "mitäpä se kannattaa" tai " mitäpä se hyödyttää", ja antaa luvan olla yrittämättäkään.
Lauseesta oli uutinen Ylen sivustolla (28.5.2012 ). Myös Puolanka-lehti mainitsee lauseen uutisessaan (1.7.2014) Suomen virallisesta pessimismi-illasta.
https://yle.fi/uutiset/3-6137420
https://www.etlehti.fi/node/9342
Suomen ensimmäinen ensikoti perustettiin Helsinkiin vuonna 1942. Aira Heinäsen teoksen Ensikodin kasvutarina 1942-2002: Helsingin ensikoti 60 vuotta (2002) mukaan henkilökunnan lukumäärä oli 13, ja lisäksi kiinteistöllä oli talonmies. Johtajatar oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, lastenhoitajat opastivat lastenhoidossa ja keittiön henkilökunta opetti taloudenhoitoa. (s. 39)
Vuonna 1948 ensikoti perustettiin Ouluun, mutta muita 1940-luvulla perustettuja ensikoteja Suomessa ei ollut.
Jos Helmet antaa seuraavan ilmoituksen:
"Hyväksy evästeet. Jotta voit käsitellä omia tietojasi (varata aineistoa, uusia lainoja jne.), selaimesi on hyväksyttävä evästeet sivustolta (luettelo.helmet.fi, haku.helmet.fi, www.helmet.fi). Tietoa sivustosta.",
niin näet sen oikealla puolella painikkeen "OK". Kun klikkaat tätä painiketta, hyväksyt evästeet. (Tosinhan Helmet - kuten sivustot yleensäkin - käyttää evästeitä ihan riippumatta siitä, hyväksytkö ne erikseen vai et.)
