Duodecimin Terveyskirjastossa mainitaan useita syitä, jotka voivat aiheuttaa verioksennusta.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00099
Vastaajillamme ei kuitenkaan ole lääketieteellistä asiantuntemusta. Mikäli kysyjällä on tällaisia oireita, on siis aiheellista kääntyä hoitavan lääkärin puoleen tai vähintään konsultoida terveydenhoidon neuvontaa.
Inferno on Julie Kagawan Talon-saagan viides osa. Julkaisija on Harper Collins Nordic. Kustantajalta ilmoitettiin, että näillä näkymin Talon-saagan viidennestä osasta ei ole tulossa suomennosta.
Valtioiden asukkaiden hyvinvointia on todellakin mitattu YK:n toimesta, sellaisessa tutkimuksessa kuin World Happiness Report. Suomi on ollut ensimmäisellä sijalla jo kolmatta kertaa peräkkäin ja kaikki Pohjoismaat olivat tuoreimmassakin, tänä vuonna julkistetussa raportissa seitsemän parhaan joukossa.
Raportissa onnellisuutta on mitattu tarkastelemalla tarkastelemalla erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten bruttokansantuotteen, korruption, ihmisten terveyden, sosiaaliset tukiverkostot, anteliaisuuden ja vapauden tehdä valintoja.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11266978
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006446171.html
https://worldhappiness.report/
https://en.wikipedia.org/wiki/World_Happiness_Report
Kysymys on hyvin laaja, joten poimin vastaukseeni vain joitakin ulottuvuuksia ihmisarvon muotoutumisessa.
Vanhoissa korkeakulttuureissa laadittiin erilaisia lakikokoelmia, joissa määriteltiin vaikkapa omaisuudensuojaa ja lasten oikeuksia. Esimerkki tällaisesta on Hammurabin laki (noin 1754 eKr.). Kyseinen lakikokoelma ei kuitenkaan ollut mitenkään tasa-arvoinen, vaan esimerkiksi orjan tappamisesta sai kevyemmän tuomion kuin ylempään sosiaaliluokkaan kuuluvan ihmisen tappamisesta.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Hammurabin_laki
Monista uskonnoista löytyy kultaisen säännön nimellä tunnettu moraaliperiaate.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kultainen_s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6
Immanuel Kantin kategorisen imperatiivin...
Hei,
Tällä hetkellä ei ole löytynyt monologia tai muuta teosta, joka loppuisi sanoihin "Miksi minä päästin sen pojan lähtemään?". Kysymäsi teksi on voinut olla joko jostakin painetusta tekstistä tai sitten esittäjän kirjoittama. Mainitsithan, että esittäjä harrasti myös kirjottamista.
Voit palata myöhemmin asiaan uudelleen, jos haluat.
Arja
Laulu on nimeltään "Ballad of Irving" ja sen esittää Frank Gallop, joka oli amerikkalainen radio- ja tv-persoona. Sen tekijöistä on eri lähteissä erilaisia tietoja. Yleisradion Fono-tietokannassa sen tekijöiksi on merkitty John Aylesworth, Bob Booker, George Foster ja Frank Peppiatt, mutta levyn keskiössä Peppiatt, Aylesworth ja Williams. Laulu on parodia näyttelijä Lorne Greenen esittämästä "Ringosta". Frank Gallop levytti balladinsa vuonna 1966. Tämä levytys löytyy myös YouTubesta.
Ja Irving oli vähän nopeampi vetäjä kuin muistit: sijoitus 142.
Lähteitä:
Tietoa kappaleesta ja ääniraita (Ballad of Irving ja Ringo):
http://toponehitwonders.com/country/the-ballad-of-irving-frank-gallop/
Laulun sanat (sanat myös...
Anni Polvan Tiina-kirjoja on saatavana vain c-kasetille tallennettuina äänikirjoina. Tallenteita löytyy joistakin Suomen kirjastoista, joten voit halutessasi tilata niitä kaukolainaan sitten kun kirjastot taas avataan. E-äänikirjoina Anni Polvan Tiina-kirjoja ei ole saatavana lainkaan.
C-kasetteina on julkaistu seuraavat Tiina-kirjat:
Tiina (1994)
Tiina aloittaa oppikoulun (1995)
Tiina kesälaitumilla (1996)
Tiina ei pelkää (1997)
Tiina toimii (1997)
Tiinalla on hyvä sydän (1997)
Lukija on Sinikka Törmälä ja äänitteet on kustantanut Suomen äänikirjat.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/
Suomen murteiden sanakirjasta (Edita, 1997, osa 5) löytyy määritelmä sanalle ”juutina”. Kyseessä on siis lievä voimasana, jota on käytetty Laihialla ja Karijoella. Löytyy myös sana ”juuti”, joka on myös lievä voima-, vahvistus- ja haukkumasana, joka on tunnettu lounaismurteissa. Myös Kerttu Karhun Eheroon taharoon –murresanakirjassa mainitaan sana ”juutina” lievänä kirosanana.
Murresanakirjoissa Isojoelta ja Jalasjärveltä mainitaan muodossa jukelin tähäre, lievä voimasana (vrt.jutina) Esimerkiksi: ”Sitte sitä pellavaa piti olla joka vuosi niin jukelin tähäre kylyvös.” Salme Henell: Oottako träillä? Jalasjärven murresanakirja (2005)
Timo Nurmen Gummeruksen Suuri suomen kielen sanakirja (1998) tuntee samantapaiset lievät kirosanat...
Tämännimistä kirjaa emme onnistuneet löytämään. Kuuluuko kysymäsi kirja jonkin kirjakerhoon sarjaan? Esimerkiksi Valittujen Palojen Kirjavaliot-sarjassa alettiin julkaista lyhennettyjä kirjoja suomeksi vasta vuonna 1976. (Lähde: Helsingin Sanomat 5.4.1995)
Yksinomaan valaistusta ja suunnittelua käsitteleviä kirjoja on verrattain vähän. Tässä pieni valikoima:
Ilkka Pekanheimo, Opas valaistussuunnitteluun [vanhemmat painokset nimellä Kodin valaistusopas]
Seppo Rihlama, Valaistuksesta sisätiloissa
Lamput ja valaisimet
Omakotitalon sähköopas
Mahdollisesti hyödyllisiä voisivat olla myös:
Uusi valaistuskirja [ulkovalaistus]
Seppo Rihlama, Valaistus ja värit sisustussuunnittelussa
Kun jokin innostaa oikein toden teolla, voidaan tämän asian aikaansaamaa positiivista reaktiota kuvata sanomalla, että se saa sukat pyörimään jaloissa. Se on jotakin niin mahdottoman hienoa, että seuraukset ovat yhtä lailla arkikokemuksen rajoja koettelevia. Vastaavia sanontoja on muissakin kielissä. Esimerkiksi englantia puhuvien innostuessa sukat hieman maltillisemmin vain nousevat ja laskevat: "It will make your socks roll up and down."
Olen usein pohtinut samaa. Herman Melville totesi Moby Dick -teoksessaan: "Sillä kuten tunnettua, mietiskelyn ja veden välillä vallitsee ikuinen yhteys" (suom. Seppo Virtanen). Helsingin Sanomissa julkaistiin muutama vuosi sitten aihetta käsittelevä artikkeli: https://www.hs.fi/elama/art-2000002900709.html.
Korona-tilanteen vuoksi Keravan kirjaston asiakkaiden lainojen eräpäivät on siirretty niin, että ne osuvat ajanjaksolle 27.5.-22.6.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/ajankohtaista
Lainat eivät eräänny 16.3. – 19.4.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa. Arvioimme tilannetta pääsiäisen jälkeen uudestaan.
Lisäksi kirjasto jatkaa 20.1. – 15.3.2020 erääntyneiden lainojen laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
Poikkeuksena on perinnässä oleva aineisto. Jos lainasi on erääntynyt ennen 20.1.2020, se voi olla perinnässä eikä lainaa voi uusia. Ota yhteyttä kirjastoon tilanteen tarkistamiseksi. Voit olla yhteydessä kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta.
Saamasi kirje on todennäköisesti aiheeton ja lähtenyt matkaan ennen sulkutilannetta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Kuopiota pommitettiin jatkosodan aikana vain kerran, 1.7.1941. Tapausta käsittelee Sirpa Kähkösen romaani Lakanasiivet. Kuopiossa toimi jatkosodan aikana 50. Ilmavalvontakomppania. Komppanian sotapäiväkirjoista voi seurata sotavuosien ilmavalvontahavaintoja alueella.
Leipuri Hiiva on kansansävelmä. Myös laulun sanat ovat kansanperinnettä, eivät siis jonkun tietyn sanoittajan käsialaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Valitettavasti Ilmatieteenlaitoksen avoimessa datassa on päivittäisiä ja kuukausiarvoja pääosin saatavilla vasta 1960-luvulta lähtien. Päiväkohtaisen lämpötilahavinnon löysin, Kaisaniemen säähavaintoasemalla on kirjattu että 8.4.1948 on ollut 2-4 celsiusasetta lämmintä: https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/3c086974-b41c-4d40-8070-d3e93d5253db/?locale=fi
Menneitä säätietoja voi hakea täältä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/
Keksimäsi lause muodostuu kahden triftongin, kolmen eri vokaalin jotka ovat peräkkäin eri kirjaimia, sanasta.
Kaksi eri sanaa sisältäviä samankaltisia lauseita on joitakin muitakin, vaikka ýleisiä ne eivät yleiskielessä ole. Mieleen tulee:
Auo yöaie! (jälkimmäinen sana ei ole triftongi vaan viiden eri vokaalin yhdistelmä)
Ei aio uia. ( "uia" olkoon tässä esimerkkinä puhekielestä tai murteellisesta ilmaisusta)
Hauska neljän vokaalin sana on 'eioo', joka kyllä yleensä esiintyy partitiivissa: esimerkiksi 'myydä eioo:ta.
Vilkuna käsittelee aihetta Vuotuinen ajantieto -teoksensa (Otava 1994) sivulla 125. Hän mainitsee maikreivin (eli käsittääkseni Toukokuun kreivin) ja talven välisen taistelun. Valitettavasti Vilkunan tekstissä ei ole lainkaan lähdeviitteitä.
Tässä muutama löytämäni lähde maikreiveistä:
https://et.wikipedia.org/wiki/Maikrahv
https://arhiiv.err.ee/vaata/140250
https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/majgreve
Conflictus veris et hiemis on karolingisen renovaation aikana kirjoitettu teos, jossa Ver (kevät) ja Hiems (talvi) väittelevät keskenään. Teoksen tekijästä ei ole varmaa tietoa, mutta usein Alkuin mainitaan tekijänä. Teos on saanut paljon vaikutteita Vergiliuksen Bucolica-teoksesta.
Löysin vastauksen ei niin tiedonhaullisesti viralliselta sivulta. https://donna.vuodatus.net/sivut/pieni-donna-suomi-donna-sanakirja Mainittiin että se voi tarkoittaa hyvin tarkkana olemista.
