Kaikkia kirjoja ei ole saatavilla, joten vastaus pohjautuu myös verkkolähteisiin. Arkadi Renko näyttää olevan sitkeästi elossa ja pitkälti muuttumaton 2010-luvulla. Hän palasi Moskovaan, toimii yhä rikosetsivänä ja ratkoo rikoksia, joita hänen korruptoitunut syyttäjäesimiehensä ei aina haluaisi hänen ratkovan. Ura ei siis ole edennyt eikä Renkon persoona kauheasti kehittynyt. Tämä siitäkin huolimatta, että hän sai luodin päähänsä. Hän toipui kuitenkin nopeasti, eikä tunnu hätkähtävän, vaikka luodinsirpaleet liikuskelevat kallon sisällä. "Sitten voikin panna tupakaksi", hän toteaa fatalistisesti viimeisen kuultuaan, joten tupakointi jatkuu eikä keuhkosyöpä vielä uhkaa. Ikäkään ei juuri hidasta.
Uudelleen naimisiin Renko ei ole mennyt...
Kananjaloilla kävelevä mökki kuuluu Baba Jagalle, joka on slaavilaisissa kansansaduissa esiintyvä noita. Suomeksi Baba Jaga esiintyy ainakin seuraavissa kirjoissa tai tarinakokoelmissa, joskaan ei aina omalla nimellään:
Amery, Heather. Satumatka maailman ympäri. Kolibri, 2002.
Bilibin, Ivan. Taikalinnun sulka: Venäläisiä kansansatuja. Weilin + Göös, 1977.
Hytönen, Ville. Noita-akka nimeltä Baba Jaga. Savukeidas, 2018.
Philip, Neil. Kaunotar ja Hirviö: satuja maailmalta. WSOY, 1998.
Sata satua ja tarinaa. Kirjalito, 2012.
Satulinna: sata eurooppalaista satua. WSOY, 1990.
Uspenski, Eduard. Alas taikavirtaa. Otava, 1980.
Baba Jaga esiintyy myös Aleksandr Puškinin ...
Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on vastattu kysymykseen 2007:'
Kerkko Hakulisen kirjassa Paikannimet (WSOY 2006) Ahvenanmaan nimen alkuperästä kerrotaan seuraavaa:
”Nimen alkuperää ei ole tyhjentävästi selvitetty. Erään arvelun mukaan sekä ruotsin- että suomenkielisen lyhyen nimen merkitys on ´vesimaa´ tai ´vesisaari´, sanasta å (muinaisskandinaavin ahva) ´vesi´ (nykyruotsissa joki) ja land ´maa´ tai ´saari´. Toisen arvelun mukaan suomenkielisen nimen alkuosa ahvena olisi peräisin muinaisskandinaavista ja sen merkitys olisi ´ahven´ (1500-luvulla saaristolaiset maksoivat veroja ahvenina). Kolmannen arvelun mukaan ruotsinkielisen nimen alkuosa johtuisi sanasta ål ´soraharju´. Ruotsissa olevan Ålandin pitäjän nimen on...
Ainakin yksi romaani Nokiasta on kirjoitettu: Jarmo Stoor, Nokian varjossa (2014): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526626079&…
Muita suomalaisia tietotekniikka-aiheisia romaaneja ovat ainakin nämä:
- Jussi Siirilä, SmartVille (2005): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9512068710&qty…
- Ilkka Malmi, Kolme: rakkaus, rock ja reeni (2006): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9529200315&qty…
- Kari Siimes, Infonator (2004): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9519854894&qty…
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
Napavaihteissa poljinvastukseen vaikuttava mekanismi on näkymättömissä vaihdenavan sisällä. Niissä voima välittyy vaihtoehtoisesti useiden erilaisten ratassarjojen kautta, joista kullakin on oma välityksensä.
Lähteet:
Fred Milson, Polkupyöräkirja
Rob van der Plas, Polkupyörän huolto
TEK : tekniikan tietokeskus. 6
Kysymäsi kirja on Astrid Lindgrenin viehättävä satukirja "Pekka Peukaloinen". Siitä on otettu useampia painoksia. Ainakin kaksi saduista on julkaistu myös kuvakirjoina : "Hämärän maassa" ja "Kultasiskoni", jonka nimi satukirjassa on "Rakkahin sisko".
Katkelma on Arthur Rimbaud'n runosta Le Bateau ivre (1871).
"J'aurais voulu montrer aux enfants ces dorades
Du flot bleu, ces poissons d'or, ces poissons chantants."
Saat sähköpostiisi Einari Aaltosen ja Kaarlo Sarkian suomennokset etsimästäsi kohdasta. Runon on suomentanut myös Tuomas Anhava.
https://www.poetica.fr/poeme-1906/arthur-rimbaud-le-bateau-ivre/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tawaststjernan Sibelius-elämäkerran kaikki osat löytyvät kyllä Helmetistä. Kirja on merkittävin Sibeliuksen elämästä ja tuotannosta kirjoitettu kirja, joka sisältää paljon myös hänen tunne-elämäänsä liittyvää tietoa.
Tässä Helmet-linkit kaikkiin elämäkerran osiin:
1.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542796?lang=fin
2.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542795?lang=fin
3.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542794?lang=fin
4.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542793?lang=fin
5.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542797?lang=fin
Marssilaulu Oulun kasarmilla tunnetaan myös alkusanojensa mukaan nimellä Lauletaanpa me nuoret pojat. Melodianuotti sekä sanat (12 säkeistöä) löytyvät laulukirjasta Laulu-Matti (Otava, 1950, 3. painos).
Laulu-Matti Outi-Finnassa.
NoteLine -kustantamo on julkaissut puhallinorkesterinuotteja. Sen kokoelmassa Vanha kaarti laulaa on puhallinorkesterisovitus Oulun kasarmilla -kappaleesta. Tätä pakettia ei kuitenkaan näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
Puhallinorkesterisovitus NoteLinen verkkokaupassa.
Wikipedia vihjaa, että Wilhelm Meisterin oppivuodet -teosta edeltänyt Wilhelm Meisters theatralische Sendung löytyisi nimellä Wilhelm Meisterin teatterikutsumus ja että oppivuosia seurannut Wilhelm Meisters Wanderjahre olisi olemassa nimellä Wilhelm Meisterin vaellusvuodet. Tosiasiassa kyseisiä teoksia ei kuitenkaan ole käännetty, tai ainakaan niitä ei löydy yhdenkään suomalaisen kirjaston tietokannasta. Wikipedian maininnat lienevät artikkelin kirjoittajan omaa, lukijan avuksi tarkoitettua tulkintaa.
Ainoa Wilhelm Meisterin vaiheita suomeksi seuraava teos, Wilhelm Meisterin oppivuodet, ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1923. Kääntäjää ei teoksessa mainita.
Veli, jonka kanssa vain toinen vanhemmista on yhteinen, on velipuoli. Samoin sisar, jonka kanssa vain toinen vanhemmista on yhteinen, on sisarpuoli.
Kahden serkun lapset ovat keskenään pikkuserkkuja, heillä on yhteinen isoisoäiti ja isoisoisä. Pikkuserkkua sanotaan myös toiseksi serkuksi. Tästä kaukaisempia, mutta toisiinsa samassa suhteessa olevia sukulaisia ovat kolmas serkku, neljäs serkku ja niin edelleen. Nykysuomen sanakirjan mukaan joskus myös pikkuserkku-nimitystä käytetään yleisemmin kaukaisista sukulaisista.
Lähteet:
Suomen kielen perussanakirja (1994)
Nykysuomen sanakirja (1992).
Tässä muutamia esimerkkejä Vantaan vanhoista rakennuksista.
Håkansbölen kartano. Kartanon historia ulottuu 1500-luvulle ja kartanopuiston historia 1700-luvun lopulle. Nykyinen, jugendtyylinen päärakennus on valmistunut vuonna 1908. Kartanon talousrakennuksista vanhimmat ovat 1800-luvun alkupuolelta.
Backaksen kartano. Kartanon päärakennuksen runko on rakennettu 1818 ja siivet 1844. Päärakennus on uudistettu 1920-luvun lopulla.
Königstedtin kartano, jonka juuret ovat 1500-luvulta. Nykyinen rakennus on vuodelta 1816. Rakennus toimii nykyisin valtioneuvoston edustuskartanona.
Tikkurilan vanha asema, jossa sijaitsee nykyisin Vantaan kaupunginmuseo. Tikkurilan vanha asema on Suomen vanhin säilynyt kivinen rautatieasemarakennus. Sen...
Menestys vaikuttaa viime vuosien kirjallisuustarjonnan perusteella olevan hyvin suosittu aihe niin tieto- kuin kaunokirjallisuuden kirjoittajienkin keskuudessa. Hakusanalla "menestyminen" löytyy PIKI-verkkokirjastosta aineistoa niin runsaasti, ettei vaativalle etsijällekään luulisi heti tulevan luettavasta pulaa.
Esimerkinomaisesti poimin muutaman viime vuoden aikana ilmestyneiden kirjojen joukosta pienen valikoiman menestys-aiheisia kirjoja. Selvästi eniten joukosta löytyy elämäntaito- ja oma-apukirjallisuutta, mutta myös monesta muusta näkökulmasta aihetta otoksen teoksissa lähestytään.
Jaakko Alasaarela, Sinä pystyt!
James Allen, Kahdeksan menestyksen pylvästä
Gary John Bishop, Unfu*k yourself : lopeta märehtiminen, aloita elämä
Dale...
Yksi sopiva kirja voisi olla Teemu Heikkisen, Irina Raskin ja Niina Purhosen sarjakuvakirja Children of wartime, joka on nimestään huolimatta suomenkielinen. Sarjakuva kertoo toisen maailmansodan tapahtumista niin, että pääosassa ovat lapset ja nuoret. Kirja on osa oppimateriaalia, ja luettavissa myös verkossa. Sarjakuvaa ja materiaaliin kuuluva liveroolipeliä saa käyttää vapaasti. Hankkeen toteuttajia olivat Rautjärven kunta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tarton yliopisto. Alla linkit Vaski-kirjastojen tietoihin sarjakuvasta ja hankkeen sivuille:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=children+of+wartime+natun…
http://childrenofwartime.com/download/COW_FIN_WEB.pdf
Annika Thorin neljäosainen...
Säkeet ovat neliosaisen runosikermän Puut toisesta runosta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Kastehelmi Karjalaisen toimittamassa Lähteenkorvan runojen valikoimassa Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968). Puut 1-4 on osa runoilijan viimeisistä säkeistä koostuvaa postuumia sikermää Kuin kukat ja linnut. Puut sisältyy myös Anna-Maija Raittilan toimittamaan Lähteenkorva-valikoimaan Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979).
Karjalaisen valikoimassa kysymyksen säkeet ovat sivulla 161, Raittilan kokoamassa kirjassa sivulla 33.
Ohjeissamme neuvotaan pääsääntöisesti julkaisemaan tietopalvelukysymykset vastauksineen. Siinä tapauksessa, että kysyjä on kysynyt henkilökohtaisia asioita ja kysymys sisältää kysyjän tai muun henkilön henkilökohtaista tietoa, vaikkapa nimen, kirjastokortin numeron tai vastaavaa, kysymystä ei julkaista. Tekijänoikeudet ja tietosuoja on otettava huomioon vastauksia julkaistaessa. Myöskään jos kysymys ja vastaus eivät sisällä muille lukijoille hyödyllistä tietoa, tallennetaan kysymys ja vastaus suljettuun arkistoon. Vastaukset ovat julkisia siitä syystä, että tiedonhakijat voisivat saada niistä apua vastaavanlaista tietoa tarvitessaan. On siis myös mahdollista, että samaan kysymykseen on vastattu useammin, eikä kaikkia vastauksia...
Vuodelta 2016 löytyy alankomaalainen yliopistotutkimus siitä, kuinka hyvin kyseinen rakenne sopisi käytettäväksi kalaportaina. Suuremman mittakaavan käytännön sovelluksista ei löytynyt tietoa, joskin joidenkin olemassa olevien kalaportaiden sanotaan muistuttavan Teslan suunnitelmia.
https://repository.tudelft.nl/islandora/object/uuid%3Ac871a0b0-a0d5-4b6…
https://tywkiwdbi.blogspot.com/2020/04/fish-ladder.html
