Kuvat ovat Harri Oksasen, joka toimii Kirjastot.fi:ssä graafikkona. Hän on julkaissut myös lasten kuvakirjan Pokkianen, Kirjastosarjakuvaa sekä tehnyt kuvituksia, esim. Lätkä-Lauri-kirjoihin, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0….
Kirjastosarjakuva, https://www.kirjastot.fi/sarjakuva.
Uuden suomalaisen nimikirjan (s. 333-334) mukaan Hotta on karjalainen sukunimi, joka on muunnettu ortodoksisesta ristimänimestä Fotios.
Sukunimiä käsitteleviä kirjoja löydät tekemällä kirjastosi verkkosivulla aineistohaun asiasanalla "sukunimet".
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja. Etunimet: Kustaa Vilkuna, avustajat Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. Otava, 1988.
Eri lähteissä duunareiksi määritellään työläiset, tyypillisesti ammattikoulutuksen saaneet, perinteisissä teollisuusammateissa toimivat ihmiset. Määritelmä on kuitenkin liukuva, kuten voit lukea mm. seuraavista lähteistä:
https://yle.fi/uutiset/3-9123092
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002699784.html
https://www.yrittajalehti.fi/arkisto/artikkeli/3148/
Duunarin käsiteestä voit hakea verkosta lisätietoa kirjoittamalla hakukoneeseen esim. sanayhdistelmän "duunari määritelmä" tai "duunari käsite".
Mikrolisäyksessä kasvin kloonaus tapahtuu solukkoviljelymenetelmien avulla irrottamalla kasvista haluttua solukkoa tai kasvupisteitä ja siirtämällä ne kasvamaan joko ravintoliuokseen tai kiinteälle ravintoalustalle. Mikrolisäystä käytetään taimien tuotannossa esim. banaanilla, avokadolla, sitrushedelmillä, ananaksilla, perunoilla, mansikoilla, viiniköynnöksillä, vadelmilla, herukoilla ja useilla eri puilla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrolis%C3%A4ys
Perinteisempi kasvien monistus eli kloonaaminen on perustunut kasvien lisäämiseen versoista tai pistokkaista. Myös sillä tavoin on mahdollista kloonata mm. edellä mainittuja kasveja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kloonaus
Unkarin tiedeakatemian ylläpitämän nimitietokannan mukaan Imre-nimi pohjautuu muinaissaksan nimeen Amalrich ja siitä muodostuneeseen nimeen Emmerich Amalrich-nimen alku amal tarkoittaa ahkeraa, loppu rich tarkoittaa hallitsevaa.
Imre on Unkarissa nykyisinkin yleisesti käytössä oleva nimi. Tunnettuja nimen kantajia ovat olleet esimerkiksi Imre Pyhä (n. 1000 - 1031) ja Unkarin pääministeri Imre Nagy (1896 - 1958).
MTA NyTI Utónévkereső (nytud.hu)
Ladó János – Bíró Ágnes: Magyar utónévkönyv. Budapest: Vince. 2005
https://hu.wikipedia.org/wiki/Imre
Symmetry -lehdessä 2021 julkaistussa artikkelissa Atypical Brain Asymmetry in Human Situs Inversus: Gut Feeling or Real Evidence? on käyty läpi tutkimuksia, joita on tähän mennessä tehty situs inversuksen vaikutuksesta aivoihin. Laajemmin tai kokonaisuudessaan katsottuna aineistosta ei kirjoittajien mukaan löydy ainakaan selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä, toisin kuin joillakin muilla lajeilla on tähän mennessä todettu. Tästä huolimatta monesta tutkimuksesta on ainakin löytynyt joitakin viitteitä siitä, että situs inversuksen omaavilla ihmisillä vasen aivopuolisko on yleisesti hiukan edempänä suhteessa oikeaan, kun tavallisesti on päinvastoin (ns...
Myöhästymismaksu on Vaski-kirjastoissa 30 senttiä/laina/päivä ja enintään 9 €/laina.
Lasten- ja nuorten aineistosta ei peritä näitä päivittäisiä myöhästymismaksuja.
Kun lainaamasi aineisto on myöhässä viikon eli 7 vuorokautta, kirjasto lähettää siitä ensimmäisen muistutuksen.
Jos lainaamasi aineisto on myöhässä kolme viikkoa eli 21 vuorokautta, kirjasto lähettää siitä toisen muistutuksen.
Maksu ensimmäisestä muistutuksesta on 1,5 € ja toisesta muistutuksesta 3 €.
Jos et vieläkään palauta lainaasi, siitä lähetetään lasku. Laskutustavat ja -maksut vaihtelevat eri Vaski-kirjastoissa ja niistä kannattaa kysyä suoraan omasta kirjastosta.
Maksuja voi saada anteeksi hyvästä syystä, esimerkiksi lääkärintodistuksella tai näin...
Hei,
näyttäisi olevan sepän signeeraus. Yritin tutkia meiltä kirjastosta löytyviä suomalaisia hopealeimoja käsitteleviä teoksia, mutta niistä ei oikein ollut apua tekijän henkilöllisyyden selvittämiseksi. Olisikohan kyseessä helsinkiläinen seppä? Toinen kuvio oikealta näyttäisi kovasti veneeltä. Leimat-sivustolta löytyy helsinkiläisiä hopeaseppiä ja heidän käyttämiään nimikirjainleimoja. Sieltä tulee vastaan nimi Hjalmar Gräsbäck, joka käytti leimaa HjGr. Jos signeerauksen toisen kirjaimen voisi tulkita J:ksi ja viimeisen R:ksi, saattaisi Gräsbäck olla tekijä. Tämä on toki vain tulkinta.
Tässä linkki sivustolle:
https://www.leimat.fi/leimahaku/leimahaku_fi.php?nimileima=&paikkakunta…
...
Hei,
Kirja on todennäköisesti Alice Winterin Samettikupla (Gummerus, 1966). Suomenkielistä takakansitekstiä en tähän hätään löydä, mutta enlanniksi kirja kuulostaa juuri kuvaamaltasi: "On the day of her mother's funeral, Dorrie wrote in her journal that she'd always felt her mother and father were inside a velvet bubble that kept her apart from them. Now that her mother has died, Dorrie is sure she can join her father in the bubble, and works to make it happen. She tells how she deals with friends, relatives and housekeepers because she wants to make her father happy in a way her mother never could."
Kirjaa ei näyttäisi löytyvän Lahden kirjastoista, mutta sen saa tilattua kaukolainaksi muualta.
Irwin Goodmanin säveltämä kappale Poing poing poing on ilmestynyt englanniksi nimellä Boing boing boing Warren Schatzin esittämänä. Single-levy ilmestyi vuonna 1973.
Levyä ei ole lainattavana Suomen kirjastoissa eikä kappaletta löydy kuunneltavaksi verkostakaan.
Levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Hei,
Halvempi kuntamuoto kauppala oli nimenomaan noiden kaupunkien rasitteiden takia (kuten velvollisuus maistraatin, raastuvanoikeuden ja kunnallisen poliisilaitoksen ylläpitoon). Tehokkuus taas liittynee siihen, että vuoden 1948 kunnallislaki mahdollisti kunnanjohtajan viran perustamisen myös maalaiskuntiin, missä kunnallishallinnon tehtävien lisääntyminen aiheutti painetta ammattimaisemmalle asioidenhoidolle. Tämän mainitsee Martti Sinisalmikin
”maalaiskuntain tehtävien laajentuminen ja moninaistuminen on tehnyt tarpeelliseksi saada etenkin suurempiin kuntiin pysyväinen ammattitaitoinen viranhaltija, jolla on riittävän itsenäinen asema” (s. 110 Martti Sinisalmi: Suomen kaupunkien keskushallinto 1927-1998).
Tässä...
Kuvailusta päätelleen kyseessä voisi olla lyömäsoitin, josta suomeksi käytetään nimeä piiska. Siinä on kaksi toisiinsa saranalla kiinnitettyä litteää puukappaletta. Kun niitä lyö lujaa yhteen, kuuluu paukahtava ääni, joka muistuttaa ruoskanlähjähdystä.
Saksaksi soittimen nimi on die Peitsche. Englanniksi siitä käytetään nimeä whip tai slapstick.
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 4.
Kuva ja tietoa englanniksi soitinmuseon sivustolta
Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät selitykset sanoille
tautologia = saman asian tarpeeton toistaminen,
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautologia?searchMode=all ja
tautofonia = samanlaisten äännejaksojen (häiritsevä) toisto,
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautofonia?searchMode=all.
Myös nykysuomen sanakirjassa selitetään käsitteet tautofonia ja tautologia, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
tautofonia = saman sana-aineksen lähekkäinen toistuminen puheessa tai kirjoituksessa
tautologia = saman seikan tai sanan tarpeeton toistaminen puheessa tai kirjoituksessa
Käsite tautonomia ei sen sijaan esiinny näissä sanakirjoissa. Sana nomen, joka on latinaa, on...
Tässä ensi hätään mieleen tulleita kirjoja tutkittavaksi:
-Blomqvist, Anni : Myrskyluodon Maija-sarja (5 osaa)
-Salminen, Sally : Katriina (Salminen oli Blomqvistin pikkuserkku, kuvauskohde sama, mutta käsittelytapa erilainen)
-Haley, Alex : Juuret (orjuus)
-Mitchell, Margaret : Tuulen viemää 1-2
.Kanto, Anneli : Rottien pyhimys
-Maupassant, Guy de : Koru ja muita novelleja
-Pekkanen, Toivo : Ihmisten kevät
-Tikkanen, Märta : Emma ja Uno : rakkautta tottakai
-Waltari, Mika : Nainen tuli pimeästä
Kollegoilta saatuina ehdotuksina tarjoan seuraavia:
Topeliuksen satu Kunnioita isääsi ja äitiäsi on Lukemisia lapsille osassa kolme, digitoituna täällä:https://www.gutenberg.org/cache/epub/51853/pg51853.html on tämän tyyppinen, mutta kenraalia siinä ei esiinny.
Kyseessä voisi olla Vänrikki Stoolin tarinoista Vänrikin markkinamuisto, joka ei ole satu, mutta tarina on samanlainen, https://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.html.
Sarjakuvapiirtäjä R.C. Harvey käsittelee asiaa laajassa artikkelissaan Chic's Blondie (Blondie on Touhulan perhe- sarjakuvan alkuperäinen englanninkielinen nimi) The Comics Journal -julkaisussa. Hänen mukaansa omituinen soikio on todellakin nappi, ja se juontaa juurensa sarjakuvan alkuaikohin 1930-luvulle, jolloin Akselin hahmo oli rikkaan perheen perijä ja liikkui paljon erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Ensin suuri nappi esiintyi vain Akselin käyttäessä smokkia, mutta lopulta se sarjakuvan sulavoituessa ja löytäessä nykyisin tunnistettavan muotonsa ilmestyi myös nappirivin tilalle Akselin työpuvun paitaan. Harvey arvelee tämän erikoisen napin olleen alkujaan kalvosinnapin tapainen koristeellinen smokin paidan irtonappi...
Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet...
Tiedustelin asiaa WSOY- kustantamolta, joka on suomentanut Stephanie Garberin Caraval- trilogian. Heillä oli hyviä uutisia!
Stephenie Garberin Once upon a Broken Heart -sarja alkaa ilmestyä suomeksi lokakuusta 2022 eteenpäin Kaisa Katteluksen suomentamana.
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen...
