Tiedeyhteisössä tämä niin kutsuttu simulaatioteoria ei ole teoreettisesta kiinnostavuudestaan huolimatta saanut juurikaan kannatusta. Teorian suurimpana ongelmana näyttää olevan paitsi se, ettei sitä voida todistaa, myös se tieteellisesti perusteltu otaksuma, ettei minkäänlaisen tietokoneen laskentateho kykenisi vastaamaan eksponentiaalisesti kasvavaan prosessoreiden, muistin ynnä muun tarpeeseen, joka näin vaativassa simulaatiossa väistämättä tulisi vastaan. Niinpä todellisuutemme simulointi näyttäisi olevan jo periaatteellisella tasolla mahdotonta.
Simulaatioteoriaan uskomiseen ei ole esimerkiksi Harvardin yliopiston teoreettisen fyysikon Lisa Randallin mukaan mitään syytä. Hänen mukaansa todennäköisyys sille, että eläisimme...
V. A. Koskenniemi on ainakin kirjoittanut runon nimeltä Pohjanmaa, jossa runoilijan synnyinseutua kuvataan mm. näin:
Ma aina muistan, kuinka verkallensa
vei tieni lakeutta laajaa kohti
ja kuinka rinta taasen vapautensa
kuin painon raskaan alta nostaa tohti.
Runo on julkaistu alun perin Koskenniemen esikoisteoksessa Runoja vuonna 1906. Sen voi lukea ilmaiseksi Project Gutenbergissa: The Project Gutenberg eBook of Runoja, by Veikko Antero Koskenniemi.
Muita sopivia runoja en valitettavasti löytänyt, mutta julkaisen tämän vastauksen. Ehkä sivuston lukijoilla on ehdottaa muita Pohjanmaa-aiheisia runoja.
Digitalkkari antaa apua laitteiden, ohjelmien ja verkkopalveluiden käytössä. Hän tarjoaa digitukea arjen digipulmiin, kuten tietokoneen tai mobiililaitteen, sosiaalisen median, sähköisen asioinnin sekä kirjaston verkkopalveluiden ja e-aineistojen käyttöön. Lisätietoa digituesta löydät Espoon kaupunginkirjaston digituki ja Helmet -sivustoilta.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut missä Kukkosen kirjassa kyseinen henkilö esiintyy. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista mistä teoksesta tässä voisi olla kyse? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Täsmälleen noilla sanoilla alkavaa laulua en onnistunut löytämään, mutta voisiko kysymyksessä olla suunnilleen samoilla sanoilla ("Elämä on arvoitusta kuka voi sen arvata/käsittää/selvittää") alkava laulu, jota on etsitty aiemminkin tässä palvelussa? Aiemmat vastaukset löydät tämän palvelun arkistosta esim. hakusanoilla elämä on arvoitusta.
Laulun yhden version sanat löytyvät Aamun Koitto -nimisestä lehdestä (nro 7, 05.04.1919). Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Kansanmusiikkiyhtye Pömpeli on levyttänyt laulun levylle ”Pahnikas” (Pömpeli, 2003) nimellä ”Siirin valssi”. Äänitteen tietojen mukaan laulu on kansanlaulu.
Elämä on arvoitusta -laulun sanat:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Aamun Koitto,...
Hei!
Löysin englanninkielisen antologian nimeltä Anthology of Australian aboriginal literature
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1911604 sekä https://searchworks.stanford.edu/view/7705267
Etsin muutamalla kirjailijan nimellä ja ainoa suomennettu teos, jonka löysin Helmet-tietokonnasta oli Ruby Landgonin Bonalbon musta Ruby
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1360630
Englanniksi löytyy teoksia muun muassa Tara June Winchiltä ja Alexis Wrightilta.
Lisähakuja voit tehdä osoitteissa Finna.fi ja Kirjastot.fi -sivun Frank-monihaussa.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on muutama albanian kielen sanakirja, joissa toisena kielenä on suomi. Alla olevista linkeistä aukeavat tarkemmat tiedot näistä sanakirjoista ja niiden saatavuudesta Helmet-kirjastoissa.
Suomi-albania-suomi : taskusanakirja
Shqip-Finlandisht-Shqip : fjalor = Albania-suomi-albania : sanakirja
Lisäksi on olemassa myös kolmekielinen keskustelusanakirja:
Cross-reference conversation & terminological dictionary : Albanian-Finnish-English
Hei!
Merriam-Websterin nettisanakirjan mukaan "prune" tarkoittaa kuivattua luumua ja "plum" tuoretta luumua.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/prune
https://www.merriam-webster.com/dictionary/plum
Palautteen katujen ja muiden julkisten alueiden lumitöistä ja muusta talvikunnossapidosta voi lähettää Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta. Linkki löytyy talvikunnossapitosivun keskeltä.
Talvikunnossapito | Helsingin kaupunki
Hait ilmeisesti Taskukirjastosta. Sen hakumahdollisuudet ovat suppeammat. Näin pitkää listaa kannattaa hakea Helmetin selainversiosta. Siinä hakija voi järjestää hakutulokset haluamaansa järjestykseen. Hae perushaussa hakusanalla esine ja rajoita hakujoukko vielä esineisiin (jolloin hausta jäävät pois kirjat, joiden nimekkeessä on sana esine). Näin saadun hakujoukon voi järjestää nimekkeen mukaan, jolloin ensimmäiseksi tulevat esineet, joiden nimi alkaa numerolla (esim. 3-skanneri), sen jälkeen muut esineet aakkosjärjestyksessä.
Helmet -- esine
Hei,
Oikeastaan se viittaa lauluun/loruun "Mary had a little lamb", joka tunnetaan Suomessa nimellä "Maijal oli karitsa". Hänet kuvataan usein hieman vastaavanlaisessa puvussa ja hatussa.
Hei!
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, mikäli koulumatkan pituus on enemmän kuin 5 kilometriä tai sen kokonaiskesto on enemmän kuin 2,5 tuntia (yli 13-vuotiailla oppilailla 3 tuntia). Turussa koulukuljetukset järjestetään ensisijaisesti joukkoliikennettä hyödyntäen. (Lähde: Koulumatkat ja kuljetukset | Turku.fi)
Mikäli tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole tapauksessasi mahdollinen, voit pyytää lisätietoa omakustanteisista koulutaksikuljetuksista suoraan taksipalveluiden tarjoajilta:
Taxidata.fi
Turun Taksiasema
Myös paikallisten sosiaalisen median ryhmien kautta voi yrittää kysellä kimppakyytimahdollisuutta tai muita kokemuksia aiheesta samalla alueella asuvien muiden vanhempien...
Keskimääräistä kääntäjän työtahtia on vaikea tietää. Kääntäjistä suuri osa työskentelee freelancereina, yrittäjinä. Monet kääntäjät tekevät käännöstyön lisäksi muutakin, esimerkiksi kirjoittavat tai opettavat kieltä. Käännöstyön arkea kuvaa esimerkiksi Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivulta löytyvä Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas.
Kääntäjän ammatissa toimiminen – Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas (kirjallisuudenkaantajanselviytymisopas.com)
Kääntäjän työstä voi saada käsityksen lukemalla kääntäjien kirjoittamia (omaelämäkerrallisia) kirjoja, vaikka seuraavia teoksia:
Huttunen, Katriina : Surun istukka. 2019 - Omaelämäkerrallinen romaani, jossa kääntäjä tekee työtä samalla kun hän suree...
Oodin äänitysstudio ja Myllypuron mediakirjaston AV-studio on tarkoitettu omien äänityksien tekemistä varten. Varaamosta löydät tiloista lisää tietoa ja voit varata niitä käyttöösi:
Oodin äänitysstudio: https://varaamo.hel.fi/resources/av72kqfijbua?
Myllypuron AV-studio: https://varaamo.hel.fi/resources/avams4h47eya?
Alice Martinin suomennos Christina Rossettin Remember-runosta sisältyy teokseen Maailman runosydän (1998, s.656).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Aiheesta löytyi kysymästäsi aiheesta ainakin nämä kirjat :
Karsikas, Ilja : Amos ja sumupuu (isän masennus)
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua (synnytysmasennus)
Lehtiniemi, Sanna : Matin isä oli vähällä kuolla (masennus, itsemurhayritykset)
Lindenbaum, Pija : Kun Ollin äiti unohti (äidin uupumus)
Mäkinen, Paula : Mikon äiti on masentunut (masennus)
Virtanen, Maarit : Mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö (psykiatrinen hoito)
Nuorille/lapsille suunnattuja romaaneja aiheesta ovat :
Hietala, Mirjami . Tapahtui keltaisessa talossa (päähenkilö harjoittelee lastenpsykiatrisella osastolla)
Keskitalo, Margareta : Tyttö Kuunarinlaiturilta (äiti on psyykkisesti sairas, kotihoidossa)
Vaara, Maria :...
Kaukolainattavaksi en kyseistä standardia löytänyt, mutta SFS:llä on oma kirjasto Helsingissä. Siellä on mahdollista käydä tutkimassa standarditietokantoja paikan päällä. Lisätietoja SFS:n kirjaston tietopalvelusta saat tästä linkistä https://sfs.fi/palvelut/tietoa-ja-neuvontaa/
Myös joissakin korkeakoulukirjastoissa voi käydä lukemassa SFS-standardeja paikan päällä. Kysy siis standardien saatavuutta ja käyttömahdollisuutta lähimmästä yliopisto- tai amk-kirjastosta.
Kyseessä on varmaankin Timo Torikan ohjaama ja käsikirjoittama kolmiosainen tv-elokuva Laurin piilo. Se esitettiin YLE:n tuotantona vuonna 1988. Valitettavasti enempää tietoja en elokuvasta onnistunut löytämään, mutta voit kysyä siitä esimerkiksi Ylen asiakaspalvelusta.
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen...
Jos nyt tarkoitetaan sitä, milloin kirjastoissa on poistolevyjä myytävänä, niin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet päättävät itsenäisesti miten ja milloin järjestävät poistomyyntejä. Asiaa kannattaa siten tiedustella toimipistekohtaisesti. Toki poistomyynneistä - niin cd-levyjen kuin muunkin aineiston kohdalla - pyritään tiedottamaan asiakkaita. Joissain toimipisteissä poistomyyntikärry on aina esillä.
