Laaksonen kuvailee "trappuharjaansa" kirjan Lähtisiks föli luvussa Mitä mää tiärän tervesist? (s. 166):
"Kynnysmattoihi ja ovikylteihi on kirjotet Tervetuloa. Ei: Maine kasvakoon taik Money talks. (Mun trappuharjas kyl luke: Älkkän tän tunkeka.)"
Saman aukeaman piirroskuvan kynnysmatossa lukee lyhyemmin "Älä tunke" (sydämen kuvan kera).
Laaksosen murretta on tavallisimmin luonnehdittu lounaismurteeksi, jossa on aineksia etenkin Uudenkaupungin ja Turun suunnalta.
Runoilija Heli Laaksosen äirinkiäl | Elävä arkisto | yle.fi
Runoilija ja murre - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Einar Sandelin voisi olla mahdollinen huvilan rakennuttaja. Hammaslääketieteen tohtori Sandelin (1872-1941) työskenteli Helsingissä esim. osoitteissa Kaivokatu 12 ja Bulevardi 4. Helsingin Sanomien aikakoneen haku ei löydä tuolta ajalta toista Sandelin-nimistä hammaslääkäriä.
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/minerva/item/57136
Mikäli Lasseniuksen Kallahti-kirjassa on lähdeluettelo, kannattaa sitä tutkia. Lisätietoa Sandelinista voisi löytyä ko. lähdeteoksista.
Helmet-kirjastojen vanhimmat hammaslääkärimatrikkelit (1907, 1917, 1928, 1933) ovat pääosin käsikirjastokappaleita. Niitä voi tutkia paikan päällä kirjastoissa. Kuitenkin vuoden 1938 matrikkelin saa myös kotilainaan. Näistä matrikkeleista varmasti löytyy tietoa myös hammaslääkäri...
Etsimäsi kirja voisi olla Frances Mayesin Vaellusvuosi (A year in the world : journeys of a passionate traveller, suom. Tuula Saarikoski, 2006).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.470261
Tässä olisi muutama ehdotus.
Fiske, Anna: Kaikilla on takapuoli (Otava, 2021)
Cox, Lizzie: Poikien kirja (Tactic Publishing, 2018)
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma Magazines Finland, 2007)
Plaisted, C.A. : Poikien jutut (Karisto, 2012)
Simonsson, Nathalie : Maailman tärkein kirja : kehosta, tunteista ja seksistä (Otava, 2021)
Harris & Emberly: Nyt puhutaan seksistä : kirja kasvamisesta, ruumiin muutoksista, seksistä ja terveydestä (Mäkelä 2011)
Cacciatore, Raisa et al.: Legopalikoista leopardikalsareihin : pojan matka mieheksi (Tammi, 2009)
Luokitusnumeron (tässä tapauksessa 1.791) perässä olevat kolme kirjainta ovat pääsana eli se minkä mukaan teos aakkostetaan hyllyyn.
Esimerkiksi kirjoissa pääsana on joko kirjailijan sukunimen kolme ensimmäista kirjainta tai kirjan nimen kolme ensimmäistä kirjainta. Elokuvissa pääsana elokuvan nimen kolme ensimmäistä kirjainta.
Kuulostaa Rob Reinerin ohjaamalta elokuvalta Piina (1990), joka perustuu Stephen Kingin samannimiseen romaaniin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piina_(elokuva)
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Samuil Maršakin runoja ei löydy suomenkielelle käännettynä, mutta venäjänkielellä esimerkiksi Lahden kaupunginkirjastosta löytyy hänen lastenrunojaan seuraavista kokoelmista:
Detki v kletke : stihi
Pervaja kniga dlja tštenija po slo-gam : stihi, skazki, rasskazy
Skazki, pesni, zagadki
Usatyi-polosatyi : stihi, skazki, perevody
Varastokirjastosta löytyy seuraava kokoelma:
Maršak, Samuil Stihi dlâ detej
Curla verbi tarkoittaa samaa kuin spela curling. Suomeksi siis curlaaminen on pelata curlingia. Sana curling tulee urheilulajista, jossa graniittikiveä liutetaan jäätä pitkin kohti kentän keskipistettä ja avuksi käytetään harjaa, jolla pienennetään kitkaa, jolloin kivi liukuu helpommin. Tästä on lähtöisin termi curling-vanhemmus, jolla viitataan siihen, että jotkut vanhemmat haluavat liiaksi siloitella lastensa elämää poistaen kaikki esteet ja vaikeudet. Lisää aiheesta voi lukea Kielikellon sivuilta: Curling-vanhemmat - Kielikello
Kadonnen kirjan voi korvata maksamalla siitä hankintahinnan tai kiinteän korvaushinnan. Kadonneesta kirjasta peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva teoksen hinta, kuitenkin vähintään 17 € aikuisten aineistosta ja 9 € lasten aineistosta. Pitäisi siis tietää, mistä kirjasta on kyse.
Voit myös korvata kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta tällöin asiasta on sovittava erikseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan kukkaro esiintyy jo Mikael Agricolan teksteissä 1500-luvun puolivälissä. Se on voinut tarkoittaa kolehtihaavia tai laukkua, mutta ennen kaikkea pussia, erityisesti mutta ei yksinomaan rahapussia. Oletettavasti sanonnalla on tarkoitettu juuri nyöreillä suljettavaa nahkapussia. Tällaisia käytettiin yleisesti Euroopassa vielä 1600-luvulla.
Saat uuden kirjastokortin kadonneen tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi. Aikuisen kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa kolme euroa.
Jos arvelet kortin kadonneen kodin ulkopuolelle, sinun kannattaa ilmoittaa sitä vaikka soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon. Näin kirjastokorttiasi ei voi käyttää väärin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Tällaista merkkiä ei valitettavasti löytynyt puolustusvoimallisia arvo-, kurssi-, suoritus- ja asevelimerkkejä käsittelevästä kirjallisuudesta.
Merkki saattaakin olla ollut jonkin siviiliyhteisön käytössä.
Kirjallisuutta:
Allonen, M., Nykänen, J., & Sjögren, J. (2021). Jatkosodan asevelimerkit. Docendo.
Allonen, M., & Nykänen, J. (2015). Talvisodan asevelimerkit. Docendo.
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan: "Tahkomäen nimi liittyy tahko- eli hiomakivien louhintaan sen kallioista. Kallio sisältää kvartsihiekkaa, josta valmistetaan tahkoja, aiemmin siitä on tehty myös myllynkiviä ja sodan aikana hiomakiviä. Myös Nilsiän kirkon valkoiset kivet on louhittu Tahkomäestä".
Lähde:
Kotimaisten kielten keskus: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa ruotsinkielisten osuus Varsinais-Suomessa oli 5,7 % (koko maassa osuus oli 5,2 %). Oheisesta taulukkopoiminnasta näet ruotsinkielisten osuudet Varsinais-Suomessa kunnittain: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/88763dad-a363-4d00-b4d7-a0756e2b5ecf
Vuotta 2022 koskevat väestörakennetiedot julkaistaan 31.3.2023.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Taulukko 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Ohjeita taulukoiden...
Kirja on todennäköisesti Kerstin Thorvallin Hyvänyön satuja (Godnattsagor om Anders, nästan 4, 1985). Kirjasta on kuvia ja tietoa Lapsuusmuistelua-blogissa.
Lisätietoja
Lapsuusmuistelua: https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2015/01/hyvanyon-satuja-antti…
Maksullisia arvostelupalveluja löytyy esim. Nuoren Voiman Liitolta (https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu) ja Kriittiseltä korkeakoululta (https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen-korkeakoulu/arvostelupa…).
Lisää vaihtoehtoja löydät kirjoittamalla hakukoneeseen hakusanaksi "arvostelupalvelu".
