Anu Ojalasta löytyy tietoa Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml, Lasten Pohjoisen kirjaston esittelystä www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/aojala.htm ja myös hänen kustantajansa Otavan sivuilta www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/ojala_anu/fi_FI/ojala_anu/
Paras tapa lienee ottaa yhteytta kaupunginosayhdistyksiin, mikäli tiedot eivät löydy yhdistysten nettisivuilta:
http://www.kaupunginosat.net/index.php?option=content&task=view&id=108&…
Tietoa penkkiurheilijan profiilista saattaisi löytyä seuraavista tutkimuksista, jotka löytyvät Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston Helecon MIX tietokannasta:
Marjamaa, Timo / Kotimaisen jalkapallon mielikuvat, niiden hallinta ja vaikutukset,v.2007, pro gradu
Liljaniemi, Matti / Urheilukatsojien kulutuskäyttätymiseen vaikuttavat tekijät - Case HPK. Hki 2004, pro gradu
Jääkiekkoilta Turussa : tutkielmia kiekkoyleisöstä / Anu-Hanna Anttila & Hannu Ruonavaara (toim.) Julk. Turun yliopisto, 2001
Asiasanoina haussa käytetty: urheilu yleisö, urheilu viihde, urheilu kuluttajakäyttätyminen
Asiasanat löytyvät Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
SLU:n sivuilta löytyy raportti Kansallinen liikuntatutkimus,...
Seuraava teos lienee kriittisin löytyneistä: Storgårds, Torsten: Artturi Ilmari Virtanen tiedemiehenä ja henkilönä : muistelmia Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta ja sen johtajasta Artturi I. Virtasesta / Torsten Storgårds
Julkaistu: Solna : [T. Storgårds] , 1983 (Print)
Ulkoasu: 57 s. : kuv. ; 25 cm
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-99450-2-4 (nid.)
Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta, voitte jättää varauksen HelMetin kautta. Teosta on arvioitu seuraavassa artikkelissa: Suomen kuvalehti : 1983 : 35, s. 16-18
A.I. Virtasesta löytyy pääkaupunkiseudulla seuraavat teokset:
1.Heikonen, Matti : AIV : isänmaan aika : Artturi Ilmari Virtanen tieteen ja isänmaan asialla. Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3860-6.
2.Heikonen, Matti...
Voit kaukolainata Sipoon kunnankirjaston kautta Helsingin kaupunginkirjastosta kirjan, jossa on Warhammer pelin säännöt:
Warhammer 40,000 vuodelta 2004
hae Helmetistä sanalla warhammer:
www.helmet.fi
http://www.roolipelit.net/
Laura Ingalls Wilderista on kirjoitettu useitakin elämäkertoja, mutta ainakaan toistaiseksi yhtäkään niistä ei ole julkaistu suomeksi. Tässä joitakin:
Anderson, William: Laura Ingalls Wilder : a biography
Giff, Patricia Reilly: Laura Ingalls Wilder : growing up in the little house
Hill, Pamela Smith: Laura Ingalls Wilder : a writer's life
Miller, John: Becoming Laura Ingalls Wilder : the woman behind the legend
Spaeth, Janet: Laura Ingalls Wilder
Zochert, Donald: Laura : the life of Laura Ingalls Wilder
Hieman Pieni talo preerialla -sarjaa elämäkerrallisempia teoksia ovat Lauran itsensä kirjoittamat, vasta hänen kuolemansa jälkeen julkaistut päiväkirja- ja kirjeteksteistä kootut On the way home (1962) ja West from home (1974). Näitäkään ei...
Englanninkielisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew) mukaan Neiti Etsivän eli Paula Drew'n poikaystävä Ned Nickerson on esitelty seitsemännessä Nancy Drew -kirjassa (The clue in the diary), jota ei ole suomennettu lainkaan. Sen jälkeen Ned on ollut mukana lähes jokaisessa Neiti Etsivä -sarjan kirjassa.
Neiti Etsivä -kirjat on suomennettu eri järjestyksessä kuin ne alunperin ovat ilmestyneet. Kaisa Rättyän kirjassa "Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja" sivulla 125 on Neiti Etsivät lueteltu suomennosjärjestyksessä, mutta suluissa on mainittu myös alkuperäisteoksen järjestysnumero.
Kaukolaina tulee aina palauttaa siihen kirjastoon, josta se on käyty noutamassa. Vantaalle voi palauttaa ainoastaan HelMet-kirjastojen aineistoa, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen lainoja.
Kyseinen sitaatti (oik. "Since every Jack became a gentleman")löytyy ainakin kahdesta näytelmän suomennoksesta.
Paavo Cajanderin kääntämänä teoksessa Shakespaeare: Kootut draamat (2.p. 1958) lause kuuluu "Kun kaikk´on moukat tulleet aateliksi" ja Matti Rossin suomentamana teoksessa Shekespeare: Richard III (1977) puolestaan "Kun joka moukasta on tullut aatelinen".
Kyllä löytyy. Näe ja koe -sarjan Italia-matkaopas on hankittu Raumalla pääkirjastoon ja Kourujärven, Pyynpään ja Uotilan kirjastoihin. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan paikalla Kourujärven kirjastossa. Rauman kirjaston Ankkuri-verkkokirjastosta voi tehdä hakuja täältä:
http://ankkuri.rauma.fi/
Kyllä löytyy. Rauman kirjastossa on Hans Wilhelmin ja Leena Järvenpään Unten ulapoille sekä kirjana että erillisenä cd:nä. Molemmat löytyvät pääkirjaston ja Kourujärven kirjaston nuortenosastoilta.
Kaivotiellä -niminen runo löytyy Tammen kustantamasta runokirjasta Tämän runon haluaisin kuulla, osa 2. Runo alkaa sanoilla "Äiti, kuka metsässä haastaa ja puhuu?" Tämän runon kirjoittaja on Einari Vuorela eikä Lauri Pohjanpää, kuten kysyjä muistelee. Voisiko tässä kuitenkin olla se runo, jota etsitään? Runo on Vuorelan kokoelmasta Keväthartaus, 1921.
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Tiedonhaun portti toimi projektirahoituksella vuoden 2006 loppuun saakka ja sen jälkeen sen toiminta integroitiin muuhun Kirjastot.fi-toimintaan. Tämä ei siis tarkoita sitä, että Tiedonhaun portin ylläpito tai kehittäminen loppuisivat, vaan sitä että ne jatkuvat edelleen, mutta pysyvänä osana palvelujamme. Tiedonhaun portin tekniikkaa tullaan tulevaisuudessa käyttämään hyväksi paljonkin, mm. Kirjastot.fi-palvelun hakujen yhteydessä.
Salon seutu ei ollut kovin "aktiivista" aluetta, sillä mainintoja ei juurikaan löydy sisällissotaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Merkittäviä taisteluita ei alueella tapahtunut. Jotakin tietoja punaisten toimista ja punaisesta hallinnosta löytyy mm. kirjoista:
Punaisen Suomen historia 1918.
Marja-Leena Salkola: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-18 ennen kansalaissotaa osat 1 ja 2. 1985.
Punaisen Suomen historia 1918.
Jussi T. Lappalainen Punakaartin sota osat 1 ja 2. 1981.
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa mm. Halikon ja siellä Joensuun kartanon historiasta. "Suomen sisällissodassa Halikko ei kärsinyt vahinkoa, vaikka Vartsala oli voimakasta punakaartien aluetta. Kunta siirtyi rauhanomaisesti punaisten haltuun,...
Vaasan kaupunginkiraston kokoelmista löytyviä Alaveteliä, Kruunupyytä, Teerijärveä ja Pedersöreä käsitteleviä paikallishistorian kirjoja ovat:
Storå, Nils: Kronoby kommuns historia 1865-1968
Petander, C-B.J: Striden vid Kronoby under kriget 1808-1809
Cajanus, Eric: Historisk och oeconomisk besrifning öfwer Cronoby sokn uti Österbotn
Tegengren, Helmer: Kronoby sockens historia
Tegengren, Helmer: Bebyggelse och näringsliv i Kronoby älvdal 1608-1865
Vår hembygd Kronoby, Larsmo, Pedersöre, Öja
Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia
Pedersöre storsockens historia intill 1865
Birck, E: Pedersöre härad 1750-1940
Åkerblom, Bror: Första bekantskapen med Pedersöre
Pedersöre historia 1865-1965
Pedersöreboken
Kyseisten paikkakuntien paikallishistoriaa...
Kirjan Surusta kirkkauteen (kirj. Fredrik Wislöff) esipuheessa manitaan, että Carl Fredrik Wislöff on eri henkilö kuin Fredrik Wislöff. Edellinen on jälkimmäisen serkku ja neljä vuotta nuorempi.
Fredrik Wislöff, suosittujen hartauskirjojen kirjoittaja, on syntynyt 1904 ja kuollut 1986.
Lähteet:
Factum. 8, Weilin & Göös, 2005
Wislöff, Fredrik: Surusta kirkkauteen, Suomen raamattuopiston kustannus1988
Linda-tietokannasta löytyi seuraavat:
Yrkesexamen för skolgångsbiträde : examensgrunder
Helsingfors : Utbildningsstyrelsen, 2003
saatavana: Åbo Akademis bibliotek ja Oulun yliopiston kirjasto (Oulusta mahdollista myös kotilainaan)
Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa on aiheesta tehtyjä graduja:
Indola, Anna: Skolgångsbiträden ställs inför sina vanliga arbetsuppgifter, Vasa 2004
Sundström, Desire: Det som tar mycket ger mycket i gengäld: en studie av skolgångsbiträdets arbete, Vasa 2006
Graduja ei saa kotilainaan, mutta on mahdollista tutustua paikan päällä tai saada kaukolainaan lukusalissa luettavaksi.
Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastossa on sekä ensimmäisessä että toisessa kerroksessa sellaisia työskentelypöytiä, joihin on asennettu sähköpistorasiat eli oman kannettavan tietokoneen käyttö onnistuu myös verkkovirralla. Lisäksi pääkirjastossa ja Palosaaren kirjastossa on ilmainen langaton verkko (WLAN).
Eeti -nimi on Edvardin kutsumamuoto, joten nimipäivää voi viettää samana päivänä eli 18.3.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät tietoa Eeti -nimen historiasta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=26669bc3-4…
