Samuel Beckettin näytelmässä nimeltä Huomenna hän tulee (Love Kirjat, Helsinki, 1990) sivulla 117 Pozzo-niminen henkilö sanoo: "Etkö ole tarpeeksi kiusannut minua kirotulla ajallasi? Tämä on sietämätöntä! Milloin! Milloin! Päivä kuin päivä, eikö se riitä sinulle, eräänä päivänä hänestä tuli mykkä, eräänä päivänä minusta tuli sokea, eräänä päivänä meistä tulee kuuroja, eräänä päivänä me synnyimme, eräänä päivänä me kuolemme, samana päivänä, samalla sekunnilla, eikö tämä riitä sinulle? He synnyttävät hajareisin haudan yllä, valo välähtää hetken, sitten on jälleen yö."
Beckettin näytelmä on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta.
Internetissä Rafael Revon Loppiaissaarnassa viitataan myös tähän näytelmään http://www.teolinst.fi/saarnat/sa98_07...
Juha Ruusuvuoren romaanissa Stallari, (Helsinki : WSOY, 2009) päähenkilö Oopee Nevakivi on trendikäs johtajakouluttaja ja on kehittänyt OleElämäsiRomaani$+O-metodin.
Arnold Lobelin teos Hiirisoppaa löytyy hyvinkin monista HelMet-kirjastoista. Alla linkki kirjan tietoihin. Napsauttamalla painiketta "Näytä kaikki sijainnit" näette, missä kirjastoissa se on tällä hetkellä hyllyssä. Malmin kirjastossa sitä ei tosiaan enää näytä olevan, mutta varaamalla sen saa sinne parissa päivässä.
Hei!
Kukka on nimeltään Poppy ja sillä halutaan kunnioittaa Ensimmäisen maailmansodan uhrien muistoa. Useimmiten kukkaa pidetään marraskuun 11. päivän tienoilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Remembrance_Day
Kyseessä on Lauri Pohjanpään Ihmisen runo.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
Ei korkeinta elossa ihmisen
ole onni ja kaipaus onnehen,
sadun lintu on onni - se luonas on,
taas loitolla kuin säde kuutamon,
se katoo käsin koskettain,
se elää unessa vain.
Ei kunnia ole määränpää -
pian laakerit aika himmentää,
ei valta kohtalo korkein lie -
on kyynelin kylvetty vallan tie,
min miekka nosti, sen miekka kaas
alas huipulta kuiluun taas.
On korkeinta elossa ihmisen
työ keväimen, työ luomisen:
unet kutsua parhaat elämään
niille antaen hengen hengestään,
se on korkeinta, mitä uutta loit,
mitä elohon uutta toit!
Mitä annoit käsin avoimin
ja sydämin nuorin ja lämpöisin,
mitä ruokit rakkaudellas,
mitä kielsit omasta onnestas -
sen mukaan vuotes...
Hei!
Helmet-kirjastojen käsikirjastoista löytyy luokasta 811 Niklas Bengtssonin teos "Kirjallisuuspalkinnot Suomessa". Se on vuodelta 2003 ja sisältänee tietoa myös 1970-luvun kirjallisuuspalkintojen saajista. Ko. palkintohan on esim. Eino Leino-palkinto, jota on jaettu jo vuodesta 1956. Oheisesta linkistä näet 70-luvun palkitut. http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Leinon_palkinto.
Myös Mikael Agricola-palkintoa on jaettu vuodesta 1957. Linkki palkittuihin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola_-palkinto
Suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista löytyy internetistä tietoa mm. seuraavasta linkistä:
http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjallisuuspalkintoja/
Kai Laitisen teoksesta Suomen kirjallisuuden historia (sijaitsee...
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Maaseudun Tulevaisuus -lehteä kuusi kuukautta ja kuluva kuukausi. Voitte käydä lukemassa lehden pääkirjaston Uutistorilla.
Fono.fi-äänitetietokannan kautta löytyi muutama arkkitehtikappale. Fono.fi on kirjastokäyttöön muokattu versio Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannasta. Se on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä:
http://www.fono.fi/
Nämä löytyivät:
- God save the architects (False start city / Ultrasport, 2006)
- Rakennustyömaalla vilisee (Sankarihommia / Loiskis, 2003)
- So long, Frank Lloyd Wright (aiheena samanniminen arkkitehti, Old friends / Simon & Garfunkel, 1997)
Alan Parsons Projectilla on kokonainen albumi Antonio Gaudin elämäntyön inspiroimaa musiikkia (Gaudi, 1987).
Muita aiheeseen liittyviä vaikkapa David Bowien Thru these architects eyes ja ehkä Ismo Alangon Laatikoita.
Mahtaisiko Arkkitehtiliitolla olla lisätietoa?
http://www....
Pahoittelen, että vastaus on hieman viipynyt; ilmeisesti kukaan vastaajista ei ole oikein ymmärtänyt kysymystä. En itsekään pysty varmuudella sanomaan, mistä voisi olla kyse, koska varaustoiminnossa ei ole tiettävästi ollut mitään vikaa.
Katsoin lainaajatietojanne asiakasrekisteristämme. Tiedoissanne näkyy yksi peruttu varaus ja se on ollut James Pattersonin teoksesta Kolmas aste. Tämän varauksen olette itse peruuttanut HelMet-verkkokirjaston kautta 14.10.09 klo 14:17. Olisiko mahdollista, että olisitte esim. yrittänyt vaihtaa varauksen noutokirjastoa ja erehdyksessä rastittanut tässä yhteydessä ruudun "Poista"?
Mainitsemastanne aikaisemmasta tapauksesta ei rekisterissä enää ole tietoja, joten siitä pystyn sanomaan vielä vähemmän....
Yksi tällainen kurssi on Maija-Hellikki Aaltion Finnish for foreigners -kurssin osa 1. Kurssista on Helmet-kirjastoissa monenlaisia versioita: yhdessä on harjoituskirjan lisäksi kaksi cd-levyä. Saatavana on myös pelkkä oppikirja.
Kurssin löytää Helmet-hausta kirjoittamalla etusivun hakuun suomen kieli englannin kieli kielikurssit (www.helmet.fi).
Hei! Kirjastotarra liimataan levyn tekstiliitteeseen, koska se säilyy siinä kauemmin kuin cd-koteloon liimattuna. Cd-kotelot ovat herkästi rikkoutuvia, ja aina kun kotelo menee rikki, menetetään myös siihen liimattu tarra, eli koteloa uusittaessa joudutaan uusimaan myös levyn tarra. Tarrojen tulostaminen on kuitenkin suhteellisen kallista - hintaan vaikuttaa mm. tarra-arkin hinta. Liimaamalla tarra tekstiliitteeseen säästetään täten kustannuksia, koska yleensä tekstiliite kestää pitempään kuin kotelo. Käytännössä ainoa mahdollinen paikka tarralle on tekstiliitteen kansilehti, koska tarran on oltava paikassa, josta se saadaan mahdollisimman nopeasti skannerien luettavaksi. - Säästöä syntyy myös toiseen suuntaan: silloin kun cd-kotelo on...
Jos haluat tietää, onko Lappeenrannan kirjastoissa kirjoja puolan kielellä, vastaus on ei. Puolankielisiä kirjoja voi tilata Lappeenrantaan muista kirjastoista. Tule käymään maakuntakirjaston neuvonnassa, Valtakatu 47, p. 05-6162341, niin voimme etsiä sinulle Suomesta löytyviä kirjoja. Jos haluat etsiä kirjoja itse Internetin avulla, tee haku Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmaan osoitteessa www.helmet.fi. Valitse tarkennettu haku. Valitse hakukentistä seuraavat vaihtoehdot: Aineisto "KIRJA" ja Kieli " puola" ja Kirjasto "Pasila". Kirjoita hakulomakkeen yläriville ensimmäiseen ruutuun ** ja valitse aineistoksi Kaunokirjat. Hakutulos antaa sinulle 214 puolankielistä kirjaa, joita voit tilata Lappeenrantaan tulemalla käymään kirjastossa....
Suomen standardisoimisliiton sivulla voi tutustua standardeihin, https://sfs.fi/standardeista/tutustu-standardeihin/suositut-standardit/
Tietoa ISO-standardeista, https://www.standardi.fi/
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset haulla ISO-standardit, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SIso%20standardit__Orightre…
Suomen Standardisoimisliitosta saa myös tietoa ja neuvontaa stardardeista, https://sfs.fi/palvelut/tietoa-ja-neuvontaa/.
Sen lisäksi että kirjastoihin hankitaan valtava määrä aineistoa, kokoelmasta myös poistetaan paljon esim. huonokuntoisia, likaisia ja tiedoiltaan vanhentuneita kirjoja.
Kulttuurillisesti tai muuten arvokasta ja säilytettävää kirjallisuutta siirretään kirjastojen omiin varastoihin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun varastoitava kirja-aineisto on koottuna Pasilan pääkirjastossa sijaitsevaan Helmet-kirjavarastoon. Vastaavasti Helmet- musiikkivarasto on Tikkurilan kirjastossa Vantaalla. Pääkirjaston kirjavarastolla on kokoa 884m² ja siellä on yli 200 000 kirjaa ja yli 900 aikakauslehden vuosikertaa.
Lisätietoa aiheesta ja varastointiperiaatteista löydät Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/...
Pentti Lempiäisen Suuren Etunimikirjan mukaan nimi Arlene (Arleen) on englantilainen ja irlantilainen sisarnimi kelttiläiselle miehennimelle Arle (=lapsi), toinen miehinen vastine voi olla Arlen (kelttil. lupaus). Arlenen ranskalainen rinnakkaisnimi on Arlette, joka voi olla myös Charlotten muunnos. Eeva Riihosen kirjassa: Mikä lapselle nimeksi? mainitaan Arlenen voivan olla muunnos Charlesin sisarnimestä Charlene tai Marlene. Se voi olla myös muunnos keltin kielen nimestä Airleas (vala, pantti).Lisäksi Arlene nimi voi olla lyhennys Arlanasta tai pojannimestä Arland eli Erland, joka tarkoittaa Pohjoismaissa vierasta tai muinaissaksassa ruhtinasta. Nimellä on siis useita muunnoksia ja merkityksiä eri maissa.
Lainaamasi nide on Kallion kirjaston kirja. Kallion kirjasto on parhaillaan remontissa ja tämän takia Kallion aineistoon tulee pitkät laina-ajat. Eräpäivä on siis aivan oikein.
Antoisia lukuhetkiä.
