Irvine Welshin teosta Skagboys vuodelta 2012 ei ole suomennettu. Kustannusosakeyhtiö Otavasta, joka on kustantanut Welshin teosten tähänastiset suomennokset, kerrottiin, että näillä näkymin Otava ei ole julkaisemassa Skagboys-romaanin suomennosta.
https://finna.fi
Kustannusosakeyhtiö Otava
http://www.irvinewelsh.net/books/info/?t=Skagboys
Ivan Southallin (1921-2008) teoksista on ilmestynyt suomeksi Pakkolasku pimeään 1969 (To the Wild Sky), Pensaspalo 1970 ( Ash Road), Päästä pallo lentoon 1970 (Let the Balloon Go) ja Kaupunki on meidän 1973 (Chinaman’s Reef is Ours). Kirjojen kustantaja on Otava ja ne julkaistiin sarjassa Otavan nuortenkirjoja.
Elokuvasovitus on tehty kirjasta Päästä pallo lentoon vuonna 1976. Elokuvan ohjasi Oliver Howes. Southallin teoksesta Hills End on myös tehty televisiosarja.
Hei!
Sukuseurat tai -neuvostot eivät yleensä lahjoita sukukirjoja kirjastoille. Kirjastot ostavat näitä kirjoja itse, aivan kuten muutakin aineistoa. Lahjoituksia otetaan kyllä yleensä vastaan, jos sellaisia tarjotaan.
Alajärven kirjastosta löytyy monia Juhamatin levyjä. Alla olevasta linkistä näet tarkemin:
http://arena.jarvinet.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lifecycl…
Uusinta levyä voi ostaa esim. hänen virallisten sivujensa kautta ja joitakin muitakin ainakin verkkokaupoista:
http://juhamatti.fi/
http://www.levykauppax.fi/search/?f=all&q=juhamatti&w=music
http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Daps&field-key…
Yksinomaan Suomen keskiajan aatelisia tai rälssejä käsitteleviä teoksia ei liiemmin ole. Lupaavimmalta vaikuttava hakutulos asiasanayhdistelmällä Suomi, keskiaika ja säädyt (tai aateli) on Impola, Henrik: Frälset och dess russtjänst i Finland på 1500-talet (Genealogiska samfundet 2011). Aiheesta voi haeskella lisätietoa mm. näistä kirjoista:
- Jutikkala, Eino: Talonpoika - aatelismies - kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750 (SKS 1983)
- Eepos. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (WSOY 2005)
- Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto 2003)
- Haikonen, Iris: Kartanon mailla. Sätereitä ja rälssimiehiä (Genimap 2006)
- Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika. Myytit ja todellisuus (WSOY 2004)
- Keskiajan...
Sanojen alkuperää voi tutkia etymologisesta sanakirjasta.
Sana 'osoite' on johdettu verbistä 'osoittaa'. Elias Lönnrot otti sen käyttöön merkityksessä 'osoitus, näyte, viite'. Nykymerkitys on ollut sanakirjassa ensi kerran vuonna 1853.
Sanaa 'avio' on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus ja käyty keskustelu löytyy Hakemistosta asiasanalla 'avioliitto'.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cf0642a1-5b…
Lähteitä:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOYpro, 2009)
Meri, Veijo: Sanojen synty (Gummerus, 2002)
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/
http://www.suomisanakirja.fi/
Mietiskelin hiukan kirjavinkkejä ja kysyin myös ehdotuksia kollegaltani. Tällaisia lukuehdotuksia sain kasaan:
Reeta Aarnio: Maan, veden ja tulen väki (Otava, 2013; Aarnion kolme Harry Potter -henkistä mutta Suomeen sijoittuvaa kirjaa yhteisniteenä; ehkä nämä ovat hitusen nuoremmille mutta voivat kiinnostaa kenties tytärtäsikin)
Cornelia Funke: Mustesydän (Otava, 2004; trilogian ensimmäinen osa)
Neil Gaiman: Unohdetut jumalat (Otava, 2002)
Neil Gaiman: Neverwhere – maanalainen Lontoo (Otava, 1998)
Darren Shan: Friikkisirkus (Tammi, 2001; pitkän sarjan ensimmäinen osa, kauhun suuntaan menevää)
Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (Schildts & Söderströms, 2012; kertomus kummallisista lapsista, ja kuvituksena on...
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) tosiaan kertoo, että kirosana ”peeveli” juontuu varhaisemman uusruotsin ja nykyruotsin sanasta ”böfvel”, jonka merkitys on ’pyöveli, paholainen’. Taustalla on keskialasaksan sana ”bodel”, jonka merkitys on ’oikeudenpalvelija, pyöveli’.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”samperi” ja ”saakeli” ovat muunnelmia sanasta ”saatana”, joka on peräisin uusruotsin tai myöhäisen muinaisruotsin sanoista ”sathan” tai ”satan”. Ne on lainattu saksan kautta pohjimmiltaan hepreasta.
Sanan ”himskatti” alkuperään ei löytynyt tietoa tutkimistani lähteistä,...
Hei Taru!
Harri Marstionkin leyvttämän "Romany violin" -kappaleen tekijät ovat Al & Merle Tibsen ja John P. Powell. Marstion levyttämät versiot on sovittanut Pedro Hietanen ja ne löytyvät seuraavilta äänitteiltä: Marstio [Äänite] ; A date with Mr. Marstio, Elämän viemää [Äänite] : 32 Marstion parasta ja Rakkauden jälkeen... [Äänite] : Harri Marstion parhaat.
Romany violin eli Mustalaisviulun suomentaja on "Annuli" ja suomenkieliset sanat löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan 5. osasta. Englanninkieliset sanat löytyvät Toivelauluja -vihkosen numerosta 124.
When gypsies gather round
the old campfire at night,
and stars are dancing in the skies above.
Their hearts are light and gay
as they sing their cares away,
and dance entil the flick...
Kloroplastit eli viherhiukkaset ovat kasvisolujen soluelimiä, joissa yhteyttäminen tapahtuu. Niiden rakenteeseen kuuluvat ympäröivä kaksoiskalvo, nestemäinen osa, yhteyttämiskalvosto ja kiekkomaiset kalvopinot.
Lähteet:
Suomen virtuaaliyliopiston Solunetti: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/kloroplasti/
Otavan opiston Internetix: http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi2/04_solun_rakenne/13_…
YO Biologia (Sanoma Pro 2013).
Sellaista nuorten hevoskirjaa ei löytynyt, jossa jännitettäisiin varsinaisesti kilpavalmennusryhmään pääsyä. Kirjoissa jännitetään enemmänkin ratsastuskilpailuja. Muun muassa seuraavissa kirjoissa kerrotaan valmentautumisesta kilpailuihin:
Puikkonen, Arja : Sydän saappaanvarressa (Otava, 2010)
St. John, Lauren : Yhden dollarin hevonen (Nemo, 2014)
Jalo, Merja : Hurjapää Oliver (Mäkelä, 2014)
Jalo, Merja : Voittoratsukko (WSOY, 2002)
Campbell, Joanna : Sierra yllättää (Stabenfeldt, 2000)
Campbell, Joanna : Voittoisa Wonder ( Stabenfeldt, 1999)
Näytelmän tekemisestä kertovat ainakin seuraavat nuortenkirjat:
Ellilä, Kirsti : Emma ja naapurin Romeo (Karisto, 2001)
Järvi, Annukka : Puut ja lyhdyt kukkivat (Tammi, 1997)
Palviainen, Jukka-Pekka...
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sanan ”rahkeet” merkitys on ’aisoja länkiin yhdistävät valjaiden hihnat’. Kuvainnollisessa mielessä ja nykykielessä rahkeilla viitataan taitoihin, voimiin, voimavaroihin tai vastaaviin, joiden avulla voidaan tehdä jotakin. Jos sellaista ei ole tarpeeksi, sanotaan, etteivät rahkeet riitä eli johonkin ei pystytä.
Kirjasto Omenassa tutkittiin asiaa ja todettiin, että keltainen sävy tuntuu todellakin korostuvan. Koneelle on tilattu huolto, jossa kalibroidaan väritasapainoa. Teidän on myös mahdollista säätää itse konetta käyttäessänne sekä värisävyjä että niiden kylläisyyttä.
Omenan tulostin on riittävä toimistokäyttöön. Sellon kirjastosta löytyy erittäin laadukas tulostin, EPSON Stylus Pro 4900 A2, jos tarve on painokelpoiselle jäljelle. Sen käyttöön täytyy varata aika, puh. 09 816 57607.
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden ammattilaisia, joten varminta on kysyä asiasta asiantuntijalta. Tässä kuitenkin vuokrasuhteen purkamiseen liittyvää lakitekstiä. Koko laki Asuinhuoneiston vuokrauksesta on luettavissa oikeusministeriön Finlex-palveluista:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481
Lain 12 luvussa (95§ ) sanotaan näin:
”Jos vuokranantaja on irtisanonut työsuhdeasunnon vuokrasopimuksen työ- tai virkasuhteen päättymisen johdosta, muuttopäivää saadaan siirtää 69 ja 70 §:ssä säädetyillä edellytyksillä vain, jos työ- tai virkasuhteen päättymisen syynä on ollut vuokralaisen sairaus, työkyvyttömyys tai siirtyminen vanhuuseläkkeelle.”
Laissa puhutaan muuttopäivän mahdollisesta siirtämisestä tietyin edellytyksin....
Fraasien, sanontojen ja idiomien alkuperää on useimmiten hyvin hankala selvittää. Tässäkään tapauksessa en onnistunut löytämään mistään käytettävissäni olevista lähteistä tietoa siitä, onko tämä vertaus peräisin jostakin tunnetusta lähteestä.
Sen sisältö sen sijaan on helposti ymmärrettävissä. Perinteisten daalioiden (Dahlia) vanha kansanomainen nimitys on joriini, ja daalioiden juurakot ovat muhkuraisia ja eri suuntiin sojottavia. Kuvia juurakoista näkyy esim. täällä: http://www.asuntomessut.fi/blog/sarin-puutarhat/daalian-talvisailytys
Todennäköisesti joku vain on keksinyt osuvan vertauksen kuvaillakseen mielestään ei kovin kauniita varpaita.
Muutama prosentti Suomen yliopistoissa opiskelevista ei tosiaan ole suorittanut ylioppilastutkintoa. Alla Ylen uutisointia aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/harva_selvittaa_tiensa_yliopistoon_ilman_valkolak…
Virallista ohjeistusta nimityksistä ei löytynyt, mutta ainakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on huomannut vaihtelevat nimitykset puhuttaessa tutkintoa suorittamattomasta yliopisto-opiskelijasta:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet.html
Ylioppilaskunta antoi vuonna 2003 suosituksen käyttää alta löytyvän taulukon mukaisia nimityksiä:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet03_taulukko.ht…
Tämän taulukon mukaan esim. valtiotieteellisen tiedekunnan, ei tutkinnon suorittanutta,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Levo-alkuisilla sukunimillä on kahta eri alkuperää. Länsisuomalainen merkitys sanalle ”levo” tai ”lepo” on ’karjan lepopaikka, metsään karjan lepopaikaksi hakattu aukio’. Sen sijaan karjalaista alkuperää olevat nimet ovat peräisin etunimestä ”Levo”, joka puolestaan juontuu venäjän kautta kreikkalaisesta nimestä ”Leon”.
Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvän nimilain 10 §:n mukaan ”[s]ukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvittää [– –] että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä...
Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
Kyllä voit. Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia. Voit viedä lahjoittamasi kirjat lähikirjastoosi. Kirjaston henkilökunta sitten arvioi liitetäänkö lahjakirjat kokoelmiin. Jos kirjastolla ei ole lahjaksi saaduille kirjoille tarvetta, ne voidaan ohjata eteenpäin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineisto…
