Hei!
Valitettavasti emme löytäneet aivan kuvailemaasi kirjaa, mutta tässä olisi kolme ehdokasta:
Julian Barnes: 10 ½ lukua maailmanhistoriaa
Timothy Findley: Suuri tulva
Marie Fredriksson: Vedenpaisumus
Voisitte kokeilla Ville Tantun kirjaa Tiikerisydän.
(Paloheinässä hyllyssä)
Hieman "romanttisemman" lähestymistavan tarjoaa Monica Vikström-Jokelan Ellen ja yllätysten kesä.
(myös hyllyssä Paloheinässä)
Nuori voima 3/1998 löytyy Kansalliskokoelmasta.
Se on tilattavissa Helsingissä lukusalikäyttöön.
Yhteystiedot:
Kansalliskirjasto
PL15
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puh.: 02941 23196
Käyntiosoite: Fabianinkatu 35
Nuori voima -lehti myy vanhoja numeroitaan osoitteessa:
http://nuorivoima.com/
Lehdessä näyttäisi olevan Battailen artikkeli nimeltä Emily Brontë (1998 : 3, s. 8-13 )
Kirja Literature and evil by Georges Bataille Löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ks. Helka tietokanta) Valitettavasti teosta ei ole suomennettu.
Frans ja Tomas ovat molemmat Suomessa esiintyviä miesten nimiä.
Frans-nimen kantamuoto on "ranskalaista" tarkoittava Franciscus. Franciscus Assisialainen oli 1200-luvulla vaikuttanut pyhimys. Hän syntyi Italiassa varakkaan kangaskauppiaan pojaksi. Isä vieraili liikematkoillaan usein Ranskassa kuten silloin, kun Franciscus syntyi. Vaikka äiti nimesi poikansa Giovanniksi, alkoi Ranskaa sympatisoinut isä käyttää lapsestaan nimeä Franciscus. Myöhemmin elämässään Franciscus luopui kaikesta omaisuudestaan ja alkoi elää askeesissa apostolisen köyhyyden sanoman innoittamana. Franciscuksen seuraajat muodostivat fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscus ja nimen muut muodot kuten Francis, Franz ja Francisco yleistyivät Euroopassa keskiajan kuluessa...
Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel ovat vastanneet samaiseen kysymykseen. Heidän mukaansa "kimppu" palautuu sanaan "nippu", jolla viitataan joukkoon yhdessä olevia asioita. Ihmisten tai asioiden kimppu tai nippu muodostuu, kun he tai ne ovat kiinni toisissaan tai tarttuvat kiinni toisiinsa. Sanonta "käydä kimppuun" on ennen kaikkea kuvainnollinen ilmaisu, eikä ihmisellä siten ole varsinaista kimppua esimerkiksi kehossaan.
Lähde: Kotus
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ka… (haettu 31.12.2015)
Monista klassikkokirjoista on aikojen kuluessa tehty lyhennettyjä versioita, mutta Sirkka Rapolan suomennos Pikku Heidistä(useita painoksia 1960-luvulta alkaen)lienee alkutekstin mukainen. Pikku Heidi suomennettiin ensimmäisen kerran jo 1885 ja korjattuna suomennoksena 1905. Nämä lienevät Rapolankin käännöksen pohjana.
Laulu on peräisin Suomen nuorison laulukirjasta (toimittavat P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen), jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901. Kirjan saa lainaan Tikkurilan musiikkivarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20nuorison%20lauluki…
Laulun sanat löytyvät myös Marttojen laulukirjasta. Tämä Suomalaisen Marttaliiton toimittaman kirjan ensimmäisen painoksen (vuodelta 1931) laulut löytyvät verkostakin Internet Archive -sivustolta. Kysymäsi laulun nimi on Aate pyhä ja kallis, ja se on kirjan laulu numero 82:
https://archive.org/stream/MarttojenLaulukirja/MarttojenLaulukirja_djvu…
Hei,
tuota vuoden 1982 produktiota "The Life and Adventures of Nicholas Nickleby" pystyy katselemaan YouTubesta kymmeneen osaan pilkottuna (https://www.youtube.com/watch?v=IieU_CjJK6w), joskin ilman suomenkielisiä tekstityksiä.
Mikäli haluaisi tuon 1982 version omaksi, niin silloin se löytyy parhaiten verkosta, mm. Amazonista ja Ebaysta, valitettavasti suomalaisista verkkokaupoista löytyi vain vuoden 1977 ja 2002 versiota.
Pikaisella Googletuksella löytyy esim. Kirjastot.fi hankeosuudesta
Lohjan kirjaston
http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/kirjastopolkua-pitkin-uudet-opetus-j…
sekä Seinäjoen/Nurmon kirjaston hankkeet.
http://docplayer.fi/599149-Seinajoen-kirjaston-ja-paivahoidon-yhteistyo… Jälkimmäinen jopa kokonaisuudessaan.
Myös Helmet kirjastoissa tehdään yhteistyötä päiväkotien kanssa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Palvelut_paivakodeille(…
Lisätietoa saat varmaan ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin.
Kommentoikaa, jos tiedätte jonkin muun kirjaston tekevän suunnitelmallista yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa.
Valitettavasti nykyisessä Tapiolan kirjastossa ei voi paluttaa lainoja kirjaston aukioloajan ulkopuolella.
Olet oikeassa, yöpalautus voisi olla sekä hyvä idea, että helppo järjestää. Välitän palautteesi Tapiolan kirjastoon.
Toivottavasti palautusluukku saadaan ainakin uuteen kirjastoon.
Himmeli on tullut Suomeen Ruotsista, ja se on alkuaan peräisin Keski- ja Etelä-Euroopasta. Nimikin on ruotsalaista lainaa: se on peräisin ruotsin kielen sanasta himmel eli taivas. Suomessa himmeleitä oli alkuun pääasiassa Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla. Sieltä se levisi Karjalan kannakselle ja Pohjanmaalle. Lähteitä mm.:
Toivo Vuorela: Joulukruunu ja himmeli eli olkikruunu (artikkeli teoksessa Kalevalaseuran vuosikirja 37 (1957)
http://www.avoinmuseo.fi/joulu/ohje_olki_ja_joulu.php
http://www.sarka.fi/kuukauden-esine/122005-himmeli/
Himmeli on perinteisesti valmistettu rukiin oljista, mutta sitä tehdään myös muista materiaaleista. Tietoa perunahimmelistä ei kuitenkaan löytynyt. Perunahimmelin muotokaan ei...
Antti Kuosmasen teos "Finland's journey to European Union" (2001) on saatavilla useammasta kirjastosta, esimerkiksi Turun pääkirjastossa. Mutta onko teoksesta olemassa suomenkielistä versiota?
Englanninkielisen teoksen kustantaja (EIPA) viittaa sivuillaan alkuteokseen termillä "manuscript" (käsikirjoitus). Google Scholar-palvelusta on luettavissa "Finland's journey to European Union" - teoksen esipuhe, jossa Kuosmanen itse käyttää termiä suomenkielinen käsikirjoitus (“Finnish-language manuscript”), josta EIPA on luultavasti käsitteen omaksunut.
Alkuperäinen "käsikirjoitus" käsittelee Antti Kuosmasen henkilökohtaisia ensikäden kokemuksia Suomen EY / EU jäsenyysneuvotteluista. Käännökseen on lisätty Phedon Nicolaides:n ja Frank Bollenin...
Martti Seppälän Juorulaulun sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siikajokilaakson laulukirja (julk. Siikajoen kotiseutu- ja kulttuuriliitto, 1993).
Nuottikokoelmaa on ainakin Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
En onnistunut tunnistamaan tällaista joululaulua. Muistatteko enempää sanoja? Kotimaisia lauluja voi yleensä etsiä laulujen nimien ja alkusanojen perusteella, joskus myös kertosäe auttaa. Esittäjätieto auttaisi myös.
Ehkä joku tämän lukijoista tunnistaa laulun!
”Oberon” on Christoph Martin Wielandin teos, ei Schillerin, vaikka jälkimmäinen on merkitty esimerkiksi englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa https://en.wikiquote.org/wiki/Hope katkelman kirjoittajaksi. Katkelma on ”Oberonin” ensimmäisestä laulusta (”Erster Gesang”), joka löytyy osoitteesta http://gutenberg.spiegel.de/buch/oberon-4631/5 (”Verzweifle keiner je, dem in der trübsten Nacht / Der Hoffnung letzte Sterne schwinden!”).
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä katkelmaa ole suomennettu. ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja” -sarjan ensimmäisessä osassa eli ”Saksan kirjallisuuden kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1930) on Yrjö Jylhän suomentama katkelma ”Oberonista” mutta ainoastaan toisen toisesta laulusta, johon siis...
