Kyseessä lienee Kontakti-sarja, jota julkaisi Kauppiaitten Kustannus. Käsikirjoitukset saatiin kirjoituskilpailujen kautta. Sarjaa julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1970 ja uudestaan vuonna 1987. Sarja sisältää 75 pienoisromaania. Wikipediasta löytyy hiukan tietoa Kontakti-sarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kontakti-sarja
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo (https://www.kirjasampo.fi/fi) esittelee sarjan teoksia (kohta romaanit)
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kontakti%20kauppiaitten
Kontakti-sarjan nuorista kirjoittajista julkaisivat myöhemminkin kirjoja ainakin Jussi-Pekka Toivonen, Arto Melleri, Esa Kero, Kaisa Ikola, Ulla-Maija Paavilainen ja Emma Puikkonen.
Teoksessa Kuka kukin on (1954) mainitaan turkulainen taloustieteen professori Topi Kallio (s. 1884), joka vaikutti myös Porthan-Seurassa, mutta aivan täyttä vahvistusta sille, että kyseessä olisi juuri Wecksellin runon suomentaja, en valitettavasti löytänyt.
Runo löytyy kirjasta Kultainen aapinen / laatineet Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuvitus Maija Karma (useita painoksia).
Runon nimi on Salakka ja sisällysluettelossa tekijätiedoksi on merkitty: Anna Maria Roosin mukaan.
Kaipaamasi kirja voisi olla Hugh Scottin "Hirmuhiirten luola" (1990). Kirjassa Freddie selvittää serkkunsa kanssa kartanon maanalaisissa onkaloissa asuvien hirmuhiirten arvoituksen. Vastaan tulee mm. käärmettä muistuttavia otuksia. Kirjan kannessa on vehreä puutarha.
Runo muistuttaa tosiaan tyyliltään Aaro Hellaakoskea, mutta en löytänyt runoa Hellaakosken kootuista runoista "Runot" (1961). Kyseessä voi siis olla joku toinen saman aikakauden runoilija. Emme siis onnistuneet löytämään runoa ja sen tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Rohingyat ovat perinteisesti eläneet Myanmarissa, lähellä Bangladeshin rajaa sijaitsevassa Rakhinen osavaltiossa. Jatkuvien etnisten vainojen takia rohingyoita on kuitenkin pakolaisina monissa Myanmarin naapurimaissa. Kirkon ulkomaanavun kotisivuilla todetaan, että KUA tukee Myanmarissa maan sisäisissä konflikteissa kärsineiden tai maan sisäisiksi pakolaisiksi joutuneiden nuorten työllistämistä.
https://www.kirkonulkomaanapu.fi/missa-tyoskentelemme/myanmar/
Luomu- eli luonnonmukaisessa viljelyssä rajoitetaan keinolannoitteiden sekä kasvi- ja tuholaismyrkkyjen käyttöä. Luomutuotannossa voidaan käyttää vain erityislainsäädännössä hyväksyttyjä aineita ja yhdisteitä. Lisätietoa löytyy esim. Euroopan unionin sivuilta: https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/farming/organic-farmin….
Banaanien viljelyssä ongelmana ovat sienitaudit, rikkaruohot ja tuhohyönteiset, joita vastaan tavanomaisessa tuotannossa käytetään sekä ympäristölle että ihmisille vahingollisia torjunta-aineita. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön sivuilta löytyy artikkeli näiden aineiden käytön ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista: http://www.fao.org/world-banana-forum/projects/good-practices/pesticide….
André Luiz...
Hei,
Pikaisella etsimisellä kirjaa näyttäisi löytyvän ainakin antikvariaateista. Kirjastot myyvät myös poistokirjoja, mutta niitä ei voi varata itselleen ostettavaksi. Kirjaston kirjoja poistetaan esimerkiksi huonon kunnon tai kappalemäärän vähentämisen takia.
Mutta lainaksi kyllä saat kyseisen kirjan monestakin kirjastosta ja varaamalla saat sen haluamaasi kirjastoon.
Pekka Holma on julkaissut neljä sotaromaania. Laviasta on kotoisin myös Hilkka Harolin, joka on kirjoittanut nuortenromaaneja. Niiden aihepiiri ei ilmeisesti liity Laviaan. Laviassa asuvalta kirjailija-psykoterapeutti Seppo Laaksolta on ilmestynyt dokumenttiromaani Vaivainen matkamies. Hän on kirjoittanut myös tietokirjoja. Laviassa syntynyt Olavi Niinikoski on julkaissut näytelmän Ulosmittaus.Yksi runoilijakin löytyy; Väinö Heinola, kokoelman nimi on Vanha myllysilta. Lavia-seuran joulu- ja vuosijulkaisu Lawiaa vuodesta 1979 alkaen sisältää kotiseutukuvauksia.
Mikäli korttiisi on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjastossa. Jos olet unohtanut PIN-koodin, voit pyytää uuden koodin alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Tämä edellyttää, että olet antanut meille voimassa olevan sähköpostiosoitteen.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Jos sinulla ei ole PIN-koodia, voit soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja pyytää uusimaan lainasi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Paavo Haavikon sekä kuunnelmana että näytelmänä julkaistu teos Audun ja jääkarhu perustuu islantilaiseen lyhytsaagaan Auðunar þáttr vestfirska (Audun Länsivuonolaisen tarina).
Audun Länsivuonolaisen tarina on luettavissa Jaakko Anhavan suomentamana Parnasson numerosta 47 (1997) : 1, s. 98 -101.
https://finna.fi/Record/arto.012350464
https://areena.yle.fi/audio/1-4133970
Tytti Viinikainen on suomentanut Peter Handken runon Lied vom Kindsein. Suomennos Laulu lapseudesta on luettavissa Yhdyskuntasuunnittelu-lehden numerosta 47(2009) : 2, s. 56 - 57.
https://finna.fi/Record/arto.013987795
Tätä piirrossarjaa ei näytä koskaan esitetyn tai julkaistun Suomessa, joten sillä ei ole virallista suomenkielistä nimeä. Sarjan nimi japaniksi, länsimaalaisille kirjaimille litteroituna, on Manga Sekai Mukashi Banashi. Tällä nimellä löytyy jonkin verran tietoa englanniksi, esim. https://myanimelist.net/anime/6262/Manga_Sekai_Mukashibanashi ja https://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=2314
Jälkimmäisen sivun mukaan sarjaa olisi esitetty englanniksi nimillä Manga Fairy Tales of the World, Tales of Magic sekä Wonderful, Wonderful Tales From Around the World.
Mika Toivosen säveltämää ja Kyösti Mäkimattilan sanoittamaa kappaletta Tango kuuluu kaikille ei valitettavasti ole julkaistu nuottina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5271239
Voisiko kyseessä olla lehti nimeltä Sähköurakoitsija? Se on Suomen sähkötyönantajien liiton lehti ja löytyy mmm. Kansalliskirjastosta Helsingistä. Kansalliskirjaston haku, Yhteystiedot, Frank monihaku
