Tutkimuksissa suositaan monesti alkuperäislähteitä, joiden säilytyspaikkoja ovat arkistot, yliopistokirjastot ja tieteelliset seurat. Kaupunginkirjaston kokoelmista et löydä päiväkirjoja ja kirjeitä alkuperäisaineistona, mutta tutkimuksista editoituja teoksia löytyy kyllä.
Aleksis Kiven aikalaisia olivat esim. Bergbom, Topelius ja Nervander. Heidän teoksiaan ja kirjoja heidän tuotannostaan löydät helposti kirjastosta. Ongelmaksi muodostuu vain valinta. Kenen kirjoitustyylin sanoisit edustavan Helsingin kielioloja 1850-luvulla? Miten perustelisit edustavuuden? Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat kielioloilla?
Lähettämästäsi kysymyksestä ei käy ilmi, mitä tutkimusmenetelmää aiot käyttää. Jos olet aikeissa laskea sanontojen tai sanojen...
"Ihmisen lähtö on kuin laiva, jolle satamassa vilkutetaan kyynelsilmin: tuolla se menee. Vastarannalla odottaja ilahtuu ja vilkuttaa: tuoltahan se jo tulee."
Sitaatti on mainittu Heikki Tervosen kirjassa Martti Lindqvist - Matkalaukkueetikko. Kirjapaja 2005.
Yleisen kirjaston puolella ei näin spesifiä tutkimusaineistoa näytä juuri olevan, muutenkin tieteellistä kirjallisuutta hankitaan yleisiin kirjastoihin aika vähän.
Haeskelimme siis yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Otaniemen kampusalueen Teemu-tietokannasta. Laajalla hakusanalla 'mobiililaitteet' hakemalla ei näistäkään löytynyt kovin laajasti viitteitä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa nämä niukaksikin jäävät viitteet, katso alla:
http://finna.fi
https://finna.fi
Kannattaa myös hakea artikkelitietokannoista, josko aiheesta olisi kirjoitettu artikkeleita. Apua artikkelitietokantojen käyttöön saat vaikkapa oppilaitoksesi kirjastosta tai jos et ole opiskelija, niin tekniikan alan korkeakoulukirjastoista, joista varmasti...
Hei!
Ensimmäinen säepari on Anna-Mari Kaskisen runosta, jonka löysin netistä,osoitteesta http://www.pelastakaalapset.fi/tue-tyotamme/verkkokauppa/postikortit/ Runo on siis postikortissa ja sen nimi näyttää olevan Tunnetko salaisuuden?
En tiedä kenenkään naisrunoilijan kirjoittaneen jääporteista, mutta mieleeni tuli Edith Södergran ja Internetistä löytyikin hänen portti-aiheinen runonsa osoitteesta: http://fi.wikisource.org/wiki/Kaikkiin_nelj%C3%A4%C3%A4n_tuuleen
Myöskin Aale Tynni on kirjoittanut runon Porteilla, se löytyy kokoelmasta Lehtimaja ja myös kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Laitan kysymyksenne vielä kirjastoje väliselle tieto-listalle ja odotan, josko joku toinen tietäisi paremmin.
Vastauksena kysymykseenne alla olevat linkit lakeihin, joiden säännösten perusteella voitte etsiä vastausta, sekä linkki kunnat.net -sivustolle. Eduskunnan kirjastolla ei ole varsinaista oikeudellista neuvontaa.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Finlex-tietopankki
Lain 5 § määrittelee viranomaisen asiakirjan
2-luku säätelee asiakirjan julkiseksi tulemisen
3-luvun otsikko on Oikeus saada tieto asiakirjasta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Toinen tärkeä laki on
Henkilötietolaki (523/1999) Finlex-tietopankki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietolain 3 §:ssä on määritelty henkilörekisteri.
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot...
Määritelmiä löytyy erilaisten tieto- ja sanakirjojen (huomatkaa myös erikieliset ja etymologiset sanakirjat)lisäksi aiemmin tehdyistä tutkimuksista, tieteellisistä artikkeleista, aiheeseen liittyvistä kirjoista jne. Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin: Miten muut ovat tämän käsitteen määritelleet? Eikö Wikipedian tarjoama määritelmä täytä tieteelliselle määritelmälle asetettuja ehtoja? Mitä tarkoitamme ja mitä nimenomaan emme tarkoita tällä tietyllä käsitteellä tässä tutkimuksessa?
Tutkimuksen keskeiset käsitteet tulee yleensä määritellä usealla tavalla. Yksi määritelmä/käsite tuskin riittää. Käytettäviä määritelmiä on myös useanlaisia. Menetelmäoppaista(esim. "Tutkimus ja sen raportointi") löydät luetteloita erilaisista...
Etsiskelimme runotietokannoista ja kyselimme valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistaltakin, mutta kukaan ei tunnistanut etsimääsi sitaattia. Tunnistaisikohan joku lukijoistamme?
Vaikuttaa silltä, että ei ole. Kirjastotietokantojen ja esim. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta ei ainakaan löytynyt yksittäisten runojenkaan suomennoksia.
Aivan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei Helmet-haulla eikä internet-kirjakauppojen kautta löytynyt.
Hakusanoilla Korean kansantasavalta tai Korean tasavalta löytyy Helmet-verkkokirjastosta mm. seuraavia teoksia:
Hyok Kang: This is paradise : my north Korean childhood (London: Abascus, 2007). Kirjoittaja oli 13-vuotias paetessaan vanhempiensa kanssa Kiinaan ja sieltä myöhemmin Etelä--Koreaan.
Chol-Hwan Kang: Pjongjangin akvaariot : 10 vuotta Pohjois-Korean gulagissa (Helsinki: Siltala, 2009). Kustantajan mukaan kirja on ensimmäinen länsimaissa julkaistu teos Pohjois-Korean nykytilasta ja lähihistoriasta.
Barbara Demick: Nothing to envy:real lives in North Korea (London: Granta,2010). Kirja on amerikkalaistoimittajan kuvaus pohjoiskorealaisten...
Suomen sukututkimusseuran nettisivulta löytyy tietokanta Suomalaisia nimenmuutoksia http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi, josta näkyy kuinka monella eri tavalla nimi Hellström on muutettu noin vuosina 1906 - 1935.
Sananmukaisin muutos lienee Paasivirta.
Vastaavasti nimi Hellsten on ”suomennettu” nimenä Paasikivi
Tarkoitatko kirjojen ”Elphame’s Choice” ja ”Brighid’s Quest” muodostamaan nuorille aikuisille suunnattua Parthalon-sarjaa? Vai Pathalonin maailmaan sijoittuvaa Goddess of Partholon -sarjaa? Jälkimmäisen kaikki tähän mennessä ilmestyneet kirjat ”Divine by mistake”, ”Divine by choice” ja ”Divine by blood” ovat saatavilla HelMet-kirjastoista. Tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjailijan sivut löytyvät osoitteesta http://pccast.net.
Jos toivot kahta ensiksi mainittua kirjaa hankittaviksi kirjastoon, voit tehdä niistä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp. Englanniksi julkaistaan niin valtava määrä kirjallisuutta, että vain pieni osa voidaan hankkia Helsingin...
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsosta löytyy sukukirjoja. Voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta (http://piki.verkkokirjasto.fi) laittamalla yläreunan hakuruutuun hakusanoiksi "sukututkimus suvut". Klikkaamalla saamastasi listasta kirjan nimeä saat esiin tarkemmat tiedot ja näet myös, missä kirjastoissa kirjaa on. Kirjastossa sukukirjat löytyvät luokasta 99.31.
Jos muistat kirjastokorttisi numeron, voit tilata uuden tunnuksen sähköpostiosoitteellasi, mikäli se on liitetty asiakastietoihisi. HelMet-ohjeissa neuvotaan seuraavasti: "Napsauta painiketta Omat tietoni ja sen jälkeen linkkiä Unohditko tunnuslukusi? Syötä kirjastokorttisi numero sille varattuun kenttään ja napsauta painiketta Jatka. Saat viestin asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Seuraa viestissä olevia ohjeita vaihtaaksesi PIN-koodisi. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon."
Mikäli et muista korttisi numeroa, saat uuden tunnusluvun mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Ja mikäli kirjastokorttisi on tosiaankin kadonnut, voit samalla hankkia uuden kortin.
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Sukunimestä ei ehkä voi sanoa, mitä se "tarkoittaa". Jos se on johdettu sanasta siivo, niin Nykysuomen sanakirjan mukaan siivon synonyymeja ovat moitteeton, nuhteeton, kunnollinen, hyvätapainen, siisti, säädyllinen, siivokas, siivollinen; kiltti. lauhkea, säädyllinen.
Nimen alkuperästä tiedetään Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan (v.2000) mukaan, että talonnimestä juontuvaan Siivolaan sisältyy meillä jo keskiajalla tunnetun Sigfridin kansanomaistunut muoto Siivo. Siivola on tuttu sekä asutus- että sukunimenä Hämeessä (torpan nimenä mm. Asikkalassa 1836, torppari Johan Joh.son Siivola 1828 Kalvola, Ylä-Satakunnassa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa (Simon Siivola 1834 Loimaa) sekä toisaalta Lapin läänin eteläisissä kunnissa (Matts Siivola...
Sirkustemppuja opetetaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Markku Aulanko & Kari Nieminen, Sirkustaitojen käsikirja. Otava, 1989
Markku Aulanko & Björn Gammals, Sirkustemppuja palloilla, renkailla ja keiloilla. Otava, 1987
Jari Siljamäki, Klovnerian käsikirja : miten esiintyä klovnina. Atena, 2010
Suurin osa näissä kirjoissa esitellyistä tempuista tosin lienevät soveliaimpia hieman kolmea vuotta vanhemmille aloitteleville sirkustaiteilijoille, mutta jonkin verran pienille lapsille soveltuvia ohjelmanumeroita näistäkin löytynee.
Ruotsintaitoisille suosittelisin lisäksi Claudío Madían italiankielisestä alkuteoksesta käännettyä kirjaa Gör din egen cirkus (Alfabeta, 2005), joka on suunnattu nimenomaisesti lapsille. Myös Lennart...
Emme ole onnistuneet löytämään novelleja, jotka vastaisivat kuvausta kaikilta osin.
W. Somerset Maugham on kirjoittanut lyhyitä vakoilutarinoita, jotka perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa salaisen tiedustelupalvelun tehtävissä. Hän kirjoittaa itse esipuheessaaan tarinoiden sisältävän jonkin yllätystekijän, odottamattoman käänteen Tsehovin tapaan. Tapahtumat eivät kuitenkaan sijoitu siirtomaihin. (Ashenden, or the British Agent 1928, suom. Salainen asiamies)
Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896".
MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA
Mie tästä kerran wielä
walloitan kaiken moan,
kun ensin uniwormun
mie reätäliltä soan.
Kas "smirnoosta" mie sitten
ja kenoselkänä
kuninkaan howwiin marssin
ja rinta pystyssä.
Tien kunniata hällen.
Karskisti haastetaan:
"Oun Mikko Pöksyläinen",
ja "hywwee päiwee woan."
Roapasten lattiata
niin sievästi kuin woin
myös terwehin mie rouwoo,
rinsessoo pokkuroin...
Kirjastot toki poistavat aineistoa säännöllisesti, mutta varmin tapa löytää oma hyväkuntoinen kappale on etsiä sitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on ns. puutelistoja, joille asiakas voi ilmoittaa etsimänsä kirjan tiedot: puutelistoista kannattaa kysyä oman alueen antikvariaateilta lisätietoja. Verkkoantikvariaateista esim. Antikka.net tarjoaa tällaista palvelua.
Helsingin sanomien verkkoliitteen sisällysluettelon mukaan Anssi Miettisen blogi Kuukausiliitteestä, päivää, jossa tehtiin lehtijuttu ilmestyi Helsingin Sanomien verkkoliitteessä 14.9.2005. http://www.hs.fi/extrat/vainverkkoliitteessa/2005. Valitettavasti sitä ei enää löytynyt verkkosivuilta.
Minni Niemelän vuonna 2006 Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittamisen aineopintoihin liittyvän proseminaaritutkielman
Bloggaan - siis olen! Blogikirjoittamisen vaikutus identiteettiin mukaan Helsingin Sanomien Kuukausiliite julkaisi marraskuussa 2005 Anssi Miettisen jutun blogeista ja lanseerasi samaan aikaan joukon toimitusten ja toimittajien omia blogeja. http://www.hernekeppi.fi/bloggaan_siis_olen.pdf
Artikkeli Muotitytöt, joka käsittelee...
