Runo voisi olla Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi. Siinä vanha pariskunta tosin asuu kotonaan Pielisen rannalla ja suree kaupunkiin muuttaneita lapsiaan, jotka käyvät kovin harvoin. Runossa on mm. tällainen kohta:
"Poika, emon ainokainen,
isän toivottu talokas,
ei kerinnyt kesäisinkään
Pieliselle pestäväksi.
Kanarian kuvakortti
kertoi hei-hei-tervehdysen,
tahi kortti Kyprokselta
näytti outoja oloja."
Runo löytyy ainakin alla mainitusta kirjasta:
Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979)
Uuden Helmet-kirjastokortin saa kaikista Helmet-kirjastoista pääkaupunkiseudulla. Kortin saa heti käynnin yhteydessä kunhan ottaa henkilötodistuksen mukaan.
Eelis-nimen alkuperä on heprean Elisa, joka merkitsee "Jumalani on pelastus". Elisa on Vanhan testamentin profeetta.
Mikael pohjautuu heprealaiseen Miikael-nimeen, jonka merkitys on "kuka on niin kuin Jumala". Raamatun Mikael on arkkienkeli ja ylin seitsemästä pääenkelistä. Arkkienkeli Mikaelille on Suomessa omistettu useita kirkkoja, ja hänen mukaansa on saanut nimensä Mikkelin kaupunki.
Mikael oli nimenä Suomessa yleinen jo keskiajalla. Kansainvälisestikin nimi on erittäin suosittu.
Temu-nimeä ei löytynyt lähdeteoksista. Oletettavasti se on samaa alkuperää kuin nimi Teemu, jonka lähtökohtana on kreikkalaisperäinen nimi Nikodemus, joka tarkoittaa kansan voittajaa (nike = voitto, demos = kansa). Myös tämä nimi esiintyy Raamatussa....
Hei
Helmet-aineistotietokannasta löytyy seuraavat sanakirjat, joissa on erityisesti seksuaalisuuteen liittyvää sanastoa:
- Sexicon : a sexual dictionary / [text: Jaclyn Bond].
- Smut : down & dirty with the filthiest words.
- Kättä pidempää : olennainen seksisanasto suomi-englanti-suomi = Harder than rock : a sexy lexicon Finnish-English-Finnish.
- Reissaajan kieliopas rietasteluun, eli, kuinka saan seksiä vieraalla kielellä.
Saatavuustiedot löytyvät linkistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1909937__Ssanakirjat%20sek…
Albert Camus'n esseekokoelman L'été kahdeksasta kirjoituksesta kuusi on suomennettu. Ne sisältyvät Maija Lehtosen toimittamaan ja Leena Löfstedtin suomentamaan Camus-valikoimaan Esseitä (Otava, 1962): Mantelipuut [Les amandiers], Prometheus manalassa [Prométhée aux enfers], Pieni opas kaupunkeihin, joilla ei ole menneisyyttä [Petit guide pour des villes sans passé], Helenan maanpako [L'exil d'Hélène], Arvoitus [L'énigme] ja Paluu Tipasaan [Retour à Tipasa]. Suomentamattomat esseet ovat Le minotaure ja La mer au plus près.
Victor Hugon Les travailleurs de mer on julkaistu suomeksi nimellä Meren ahertajat (WSOY, 1950). Käännöksen on tehnyt Olli Nuorto.
Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Derek_Landy) mukaan Derek Landy Keplo Leutokalma -sarjaa on tällä hetkellä tehty englanniksi seitsemän osaa, joista suomeksi on käännetty viisi eli Keplo Leutokalma, Leikkiä tulella, Kasvottomat, Pimeitä aikoja sekä viimeisin 10.3.2013 ilmestynyt Jäänteiset.
Myös Risingshadow-sivustolla (http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0) kysellään sarjan seuraavan kirjan ilmestymisestä. Erään viestin mukaan Tammelta ei osattu vielä kertoa kuudennen osan ilmestymisestä suomeksi mitään.
Hei
Valitettavasti en löytänyt paljoakaan tietoa nimestä.
Telmar-etunimi on hyvin harvinainen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Telmar on ollut vain muutamalla vuosien 1900-1939 välillä syntyneellä ihmisellä ja samoin alle kymmenellä 1960-1979 välisenä aikana syntyneellä henkilöllä. Telmar on ollut nimenä sekä miehillä että naisilla.
Kotimaisten kielten tutkumuskeskuksen nimiarkistossa on mittavat kokoelmat etunimiä. Nimistönhuollon neuvontapuhelin vastaa tiedusteluihin numerossa 0295 333 203 (maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–11).
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Yle-veroa, joka tämän vuoden (2013) alusta korvaa televisiolupamaksun, maksetaan 0,68 % (enintään 140 euroa vuodessa) ansio- ja pääomatuloista. Lisää tietoa Verohallinnon sivuilta:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Maksaminen/Ylevero
Helsingin kaupunginkirjaston suurin ruotsinkielisten lastenkirjojen kokoelma on Rikhardinkadun kirjastossa. Suuret kokoelmat on myös Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kaikista Helmet-kirjastoista eniten ruotsinkielisiä lastenkirjoja on Kauniaisten kirjastossa, Espoon Sellon ja Ison omenan kirjastoissa.
Hei,
Suomesta ei löydy Brecht-seuraa, ikävä kyllä. Suomessa toimii Suomen kirjailijanimikkoseurat ry, mutta sen jäsenseurojen joukostakaan ei löydy yhtäkään ulkomaalaisen kirjalijan nimikkoseuraa.
ystävällisin terveisin
Marja Immonen
Kyseiset kirjat ovat lainassa Töölön kirjastosta. Open road kirjaan kohdistuu jo 16 varausta, eli ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista vapaana. Lonkan Psykologia 1:stä on vuoden 2009 painoksesta yksi varaus. Kirjasta löytyy myös vuoden 2005 painos, joista yksi kappale olisi tällä hetkellä hyllyssä Rikhardinkadun kirjastossa.
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään nuo sanat sisältävä laulua. Samalla tavalla kyllä alkaa Keijo Minervan levyttämä Samaa kehää käyn. Siinä kuitenkin lauletaan konttorityötä tekevästä henkilöstä, joka leimaa kellokortin aina aamuisin. Laulu julkaistiin v. 1971 c-kasetilla Toivekonsertti 7.
Hei!
PIKI-verkkokirjastossa on syyskuun alusta asti ollut ns. varmennevirhe, josta järjestelmäntoimittaja Axiell ilmoitti näin: ”Axiell Finland Oy:n käyttämän verkkovarmennetoimittaja Geotrustin mukaan verkkokirjaston varmenteessa saattaa ilmetä ongelmia muutaman seuraavan päivän aikana. Mikäli asiakkaanne siis saavat ilmoituksen varmennevirheestä verkkokirjaston käytössä, kyse on väliaikaisesta toimintahäiriöstä. Ilmoitus varmennevirheestä ei vaikuta verkkokirjaston toimintaan.” - Virhe on tänään korjattu ja verkkokirjasto toimii normaalisti.
Lainasi on nyt uusittu ja eräpäiväkuitti niistä lähetetty sähköpostiisi.
Kollegoiden avulla saimme kokoon tällaisia vinkkejä:
Antti Hyry: Uuni
Jan Guillou: Sillanrakentajat
Arto Paasilinna: Onnellinen mies
Hannu Raittila: Atlantis
Richard Rayner: Pilvien piirtäjä
Per Olof Sundman: Insinööri Andreìen ilmapurjehdus
Antti Tuuri: Taivaanraapijat, Uusi Jerusalem
Tuomas Vimma: Raksa
Lisäksi aiheeseen voisivat sopia Kalle Isokallion ja Jules Vernen tuotanto, 1300-luvulle sijoittuva Ildefonso Falconesin Meren katedraali sekä science fictionin puolelta Karel Capekin R.U.R.
Hei
Hakunilan kirjastossa on tosiaankin ainoa kappale tätä Alan Mooren sarjakuvaa. Kirja ei ole liikkunut noin vuoteen siksi, että Hakunilan kirjasto on ollut remontissa noin vuoden ajan, eikä sen aineisto ole ollut siksi saatavilla.
Soitin Hakunilan kirjastoon ja nyt kirja matkalla teille, toivomaanne kirjastoon.
1. Synnytykset hoidettiin 1960-luvulla Oulussa Tuiranpuistossa sijainneessa sairaalassa. Synnytyslaitos valmistui vuonna 1925 ja se otettiin seuraavana vuonna käyttöön. Synnytyssairaalana paikka sai toimia Oulun yliopistollisen keskussairaalan tuloon asti, vuoteen 1975. Sairaala kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Tuiran rakennuskantaan. Lisäksi asiakaskommentissa kerrotaan, että Oulun diakonissalaitoksella on myös syntynyt oululaisvauvoja 1960-luvulla.
2. Tästä Google Mapsin kartasta voi katsoa, mitä paikalla jossa Huvilatie on 1960-luvulla sijainnut, on nykyään. Huvilatie on jäänyt tavallaan Merikoskenkadun rakentamisen alle:
http://goo.gl/maps/i6UL3
3. Ritva Toropaisen väitöskirja Oulun paikannimet (2005) kertoo, että nimi...
Aihetta eri kannalta käsitteleviä kirjoja ovat mm.
Nykänen, Anna-Stiina: Parhaat puoleni. 2005 (Hyllyluokka 14.4)
Kauneuden historia. Toim. Umberto Eco. 2008 (70.01)
Kinnunen, Taina: Lihaan leikattu kauneus. 2008 (30.12)
Kannisto-Junka, Saija: Puuteria & papiljotteja. 2006 (59.31)
Lisää Lahden kaupunginkirjastossa olevia aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy Lastu-tietokannan aineistohausta
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ kirjoittamalla asiasanat -kenttään asiasana kauneusihanteet.
