Mainitsemienne teosten lisäksi Helmet-kirjastoista löytyy oikeastaan vain yksi Kerenskiä laajemmin käsittelevä ei-venäjänkielinen teos: The Kerensky memoirs : Russia and history's turning point/ by Alexander Kerinsky. Valitettavasti tämäkin teos on parhaillaan menossa varaajalle, joten en saa sitä käsiini enkä siis pysty tarkistamaan, olisiko siinä tarkempaa tietoa asiasta.
Melinda-haulla aineistoa löytyy jonkin verran enemmän. Tässä linkki hakutuloksiin:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/Q4QUY2VIFGXGKXD4YE1X486KXRYJC5LR7R1CJFFTUSEKGM8XVG-05014?func=short-jump&jump=000001
Finna-haku puolestaan tuottaakin sitten niin paljon osumia, että niiden läpikäyminen vaatisi jo melkoista tutkimustyötä:
https://finna.fi...
Nimikirjoja on useita. Muutamia esimerkkejä:
Patjas, Kortesuo: Uusi etunimikirja Aadasta Äijöön
Nummelin, Teerijoki: Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Nummelin, Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Lehtonen, Nummelin, Teerijoki: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi.
Nummelinin teoksissa ei ollut nimeä Saida.
Suomalaisista etunimikirjoista suosittujat ovat mm. seuraavat: Kiviniemi: Suomalaisten etunimet ja Vilkuna: Etunimet
Lisää nimikirjoja löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=etunimet&type=Subject&dfAp…
Saida nimestä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www...
Vaikuttaisi, että olet uutissyötenäkymässä. Oikeaan paikkaan pääsee Helmet-sivun linkistä https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Esimerkkeja_PressReaderin_aikakauslehdis(190026) . Kirjaudu kirjastokortinnumerolla, ilman välejä.
Tamara McKinleyn Oceana-trilogia (Merten taa, Pelottomien maa, Perintöosa) kertoo Australian uudisasukkaitten ja alkuperäisväestön elämästä kolmen sukupolven ajan. Colleen McCulloughin Morganin matkan päähenkilö joutuu puolestaan mukaan ensimmäiselle Englannista lähtevälle vankikuljetukselle 1700-luvun lopulla. Saman tekijän Kullan kosketus on kertomus nuoresta naisesta, joka lähetetään vaimoksi Australiassa menestyneelle miehelle 1860-luvulla. McCulloughin kuuluisin teos lienee Okalinnut, 1900-luvun alun Uudesta-Seelannista alkava sukutarina.
Australian uudisasukkaista kertoo myös 70-luvun suosittu tv-sarja Vastatuuleen, joka on julkaistu dvd-pakettina.
Intiaan sijouttuvia siirtoma-ajasta kertovia romaaneja ovat mm. M. M. Kayen...
Suuren osan kaskelotin pään yläosasta täyttää spermaseettielimeksi nimetty ainutlaatuinen vahamuodostuma. Ruumiinlämpöisenä se on koostumukseltaan suurimmaksi osaksi kirkasta öljyä. Valaan sukeltaessa lämpimistä pintavesistä syvemmälle kylmyyteen öljyn lämpötila laskee ja se jähmettyy vahamaiseksi massaksi. Aiemmin vahaa luultiin eläimen siemennesteeksi, ja tähän virheelliseen käsitykseen kaskelotin englanninkielinen nimi sperm whale perustuu.
Lähteet:
Uusi zoo : suuri eläinkirja. 2, Nisäkkäät 2
Maailman eläimet. Nisäkkäät 1
John P. Rafferty, How did the sperm whale get its name | https://www.britannica.com/story/how-did-the-sperm-whale-get-its-name
Tango "Osoite tuntematon" alkaa: "Kirjeen sinulle kirjoitin viikko siitä jo on". Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Henry Theel on sen levyttänyt vuonna 1955.
Henry Theel: Osoite tuntematon: https://www.youtube.com/watch?v=sYHq5qFgWIU
Kokonaiskirkko on kirkko-opin eli ekklesiologian alaan kuuluva käsite, jolla kristillisessä maailmassa tarkoitetaan "ainakin teoriassa maailmanlaajuista kristittyjen yhteisöä". Suppeammassa merkityksessä sillä voidaan ajatella tarkoitettavan myös kansallista kirkkoa tai omaa tunnustuskuntaa.
Yrittäessään vastata kysymykseen, mikä on kirkko, ekklesiologia erottelee paikallisen kirkon (local church) ja kokonaiskirkon (universal church). "Perinteisesti paikalliskirkkona pidetään katolisessa ja ortodoksisessa ekklesiologiassa piispan johtamaa hiippakuntaa, protestantismissa taas yksittäistä seurakuntaa. -- Luterilaisuus ja anglikaaninen kirkkokunta tasapainoilevat paikalliskirkon ja kokonaiskirkon välillä. Kokonaiskirkkoa ei niille...
Mainitsemaasi teosta Burke Louise, Vicki Deakin: Clinical Sports Nutrition on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/helka.3152768
Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen Helmet-kirjastoille alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Lovecraftiahan on julkaissut suomeksi Jalava, joka on nykyään osa Art House -kustantamoa: https://arthouse.fi/sivu/etusivu/. Vaskikirjat -kustantamon erikoisalueena on fantasia ja muu spekulatiivinen fiktio: http://www.vaskikirjat.fi/info.htm. Osuuskumma -kustantamo julkaisee scifiä, fantasiaa ja kauhua sekä muuta spekulatiivista fiktiota. Esittelysivunsa mukaan "Osuuskumma tuo esiin sitä kirjallisuutta, joka ei tartu suurempien kustantamojen haaveihin, ja jatkaa kotimaisten novelliantologioiden julkaisuperinnettä" (http://osuuskumma.fi/). Kollegani ehdotti, että yhteyttä voisi ottaa myös Arktiseen Banaaniin (https://arktinenbanaani.fi/), joka julkaisee nykyään sarjakuvien lisäksi myös tieto- ja kaunokirjallisuutta.
Näin niukoilla tiedoilla kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Olisiko mahdollista saada kasveista kuvaa tai edes jonkinlaista sanallista kuvailua?
Valitettavasti en löytänyt laulua antamillasi tiedoilla. Kävin läpi joitain laulukirjoja ja niistä lauluja, joiden nimessä on sana lumihiutale, mutta juuri tuollaista kohtaa ei löytynyt. Esimerkkeinä mainittakoon Martti Helan Lumihiutaleitten laulu ja Väinö Hannikaisen Lumihiutaleitten karkelo, jotka voisivat sopia ajallisesti kysymykseesi, samoin kuin Ester Melanderin Lumihiutaleet.
Saattaa olla, ettei lumihiutaleita mainita laulun nimessä olleenkaan, vaan se sisältyy ainoastaan laulutekstiin, mikä tekee etsinnästä näin niukoilla tiedoilla vielä vaikeampaa. Sinun kannattaisi varmaan itse käydä selaamassa aineistoa esimerkiksi Tikkurilan kirjastossa tai jossakin muussa kirjastossa, jossa on laaja kokoelma vanhoja laulukirjoja....
Lapsilisä on yhteiskunnan tuki, jolla on pitkä historia. Sitä ei ole Suomessa maksettu koskaan täysi-ikäisyyteen saakka, alunperin tukea maksettiin 16 ikävuoteen saakka. Myöhemmin 1980-luvun loppupuolella ikäraja on nostettu 17 vuoteen. Alunperin lienee niin, että nuoret kykenivät löytämään töitä ja ansaitsemaan jo omia rahoja tuon ikäisenä, nyttemmin tilanne on muuttunut melko paljon. Tässä gradussa pohditaan lyhyesti ikärajan problematiikkaa s. 17-18 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/82055/gradu04663.pdf?sequence=1
Lapsilisälaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920796
Lapsilisälain muutokset 2017, https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170163?search%5Btype%5D=pika&search%...
Mielestäni Harry Potter -sarja on sellainen, että se on luettava järjestyksessä, jos haluaa ymmärtää, mistä kaikesta oikein on kysymys. Päähenkilöt kasvavat ja muuttuvat koko ajan, eikä heidän toimintaansa voi ymmärtää, ellei tunne heidän taustojaan. En suosittele aloittamaan kolmannesta osasta.
Tähän osaa parhaiten vastata varmaankin salibandyasiantuntija. Salibandyliiton yhteystiedot, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/ ja yhteydenottolomake, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/yhteydenottolomake/. Pelisäännöissä ei määritellä reikien määrää, https://salibandy.fi/palvelut/materiaalit/saannot-ja-ohjeet/pelisaannot/#406.
Helsingin kaupungilla on yhteinen työhönotto, https://www.hel.fi/rekry/fi . Hakemisesta kaupungille on erikseen ohjeet https://www.hel.fi/rekry/fi/hakeminen_kaupungille/ ja myös avoimen hakemuksen voi jättää, https://www.erekryhelsinki.fi/frmCVP1.asp?IS_NEW=2&L=1&IE=2&SUMMER=&Z=H&TITLE= .
Kirjastonkortinnumeron hakkeroinnilla ei saa tietoja lainaajasta. Kirjautumisessa ei kerätä henkilötietoja, Flipsterissä ei tehdä edes kyselyä kirjastojärjestelmään eikä kirjastokorttinumeroista ole rekisteriä. Kirjastokorttinumerot on algoritminä, joista ei voi palauttaa itse numeroa.
Tilastokeskuksen marraskuussa 2018 julkistaman vuosille 2020-2070 laaditun väestöennusteen mukaan Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035.
Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi. 2070-luvulle tultaessa suomalaisia olisi 5,37 miljoonaa.
https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tau_001_fi.html
Risto Sarvaksen Havupuut (WSOY, 1964) vahvistaa sen, että sembramäntyjä on meillä kasvatettu hallintoviranomaisten määräyksestä ja nimenomaan niiden ravinteikkaiden siementen vuoksi: "Niin suureksi arvostettiin vielä 1800-luvun lopulla Venäjän valtakunnassa ja Suomessakin sembran siementen ravintotaloudellinen merkitys, että valtiovalta ryhtyi toimenpiteisiin sembran levittämiseksi maahamme, ei niinkään paljon metsätaloudellisessa merkityksessä kuin turvaksi nälkävuosien varalle."
