Antero Holmilan teos Suomi sodan jälkeen: pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 on saapunut kokoelmaan ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Tällä hetkellä se on Jukolan kirjastossa hyllyssäkin. Pisteytyksen puuttuminen ei estä varaamista.
Www-sivulta http://www.hel.fi/palvelut/kirjastot/arkistot.html löytyy mm. Kansallisarkisto ja sieltä sivu http://www.narc.fi/ohjeet.html , josta löytyy arkistolaki sekä sivun lopusta dokumentti Arkistolaitoksen suositus arkistonmuodostussuunnitelman laadinnan, käytön ja ylläpidon periaatteeksi (http://www.narc.fi/ams ).
Eeva Kilvestä ei näytä löytyvän muita kuin hänen itsensä kirjoittamia elämäkerrallisia teoksia. Kilpeä ja hänen tuotantoaan on kyllä käsitelty useissa teoksissa, mutta niissä kaikissa on mukana muitakin kirjailijoita tai muita kohdehenkilöitä. Nämä teokset (ja myös Eeva Kilven omaelämäkerralliset teokset) saat näkyviin Vanamo-kirjastojen aineistohaussa, kun kirjoitat tarkennetussa haussa asiasanakenttään: Kilpi, Eeva
Eeva Kilven tuotannosta on tehty yli 20 pro gradu -tutkielmaa eri yliopistoissa. Myös kahdessa väitöskirjassa hän on yksi tutkituista kohdehenkilöistä. Näistä opinnäytteistä on luettelo liitteenä. Opinnäytteiden saatavuutta kaukolainaksi voit tarvittaessa tiedustella kaukopalvelusta (kaukopalvelu@hameenlinna.fi)
Kyseessä on tutkimuskokonaisuus nimeltä Galaxy Stress Research, joka tehtiin Mindlab International Sussexissa. Tekijäksi on ilmoitettu Mindlabin johtaja Dr. David Lewis.
Tutkimusta ei sellaisenaan näyttäisi olevan vapaasti saatavilla verkossa. Kannattaa kääntyä yliopistokirjastojen puoleen, heidän tietokannoistaan voi olla hyötyä.
Tutkimusta on myös kritisoitu sen metodien ja pienen otannan vuoksi.
Hengellisen laulun Vihreänä seisoo metsä tuuhea (joissain yhteyksissä sen nimeksi on merkitty Sydämeni rukoilee) tekstittäjästä ei tosiaan tietoa löydy. Yhdessäkään tutkimistani lähteistä ei kirjoittajaa mainita tai tämä on kuitattu huomautuksella "Tekijä tuntematon".
Englantilaisen Philip Larkinin tuotantoa on suomennettu varsin vähän. Mainitsemassasi Maailman runosydän –antologiassa on viisi Larkinin runoa Jyrki Kiiskisen ja Risto Ahdin suomennoksina. Teos Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (toim. Salme Saure, 1995) sisältää runon Seuraava, olkaa hyvä (Next, please) Pekka Saurin suomennoksena. Kari Aronpuro on suomentanut runon Häätuuli (Wedding Wind), joka on luettavissa Aronpuron runojen kokoelmasta Retro 1964-2008 (toim. Vesa Haapala, 2010).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/Record/outi.1001043
https://finna.fi/Record/outi.309450
Tauluja voi myydä itse esimerkiksi netin myyntipalveluissa tai niitä voi tarjota osto- ja myyntiliikkeisiin tai huutokauppoihin.
Hintaluokkaa tuolle taululle en pysty arvioimaan, mutta sitä voisi tiedustella tauluja myyvistä gallerioista tai myyntiliikkeistä.
Noita myyntipaikkoja on niin paljon, että vaihtoehdot löytyvät parhaiten vaikkapa googlaamalla "ostetaan tauluja" tai "ostetaan taidetta".
Moni osto- ja myyntiliike myös arvioi taulun ilmaiseksi.
Kirjastossa ei ole mahdollista arvioida vanhojen kirjojen hintoja. Kirjan kunto vaikuttaa luonnollisesti paljon.Kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaopas, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=vanhan+kirjallisuuden+hintaopas&type=AllFields. Oppaita on useita painoksia, uusimpia ehkä kannattaa tutkia, mutta paremmin saat tietoa teoksesi arvosta ottamalla yhteyttä antikvariaattiin. Esimerkiksi verkosta löytyy Antikvaari.fi, jonka sivulla on lueteltu antikvariaatteja, https://www.antikvaari.fi/kauppiaat.
Hei!
Ruotsissa Jungstedtin kirjat ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Den du inte ser (2003), suomennettuna nimeltään Kesän kylmyydessä;
I denna stilla natt (2004) , suomennettuna Meren hiljaisuudessa;
Den inre kretsen (2005), suomennettuna Saaren varjoissa;
Den döende dandyn (2006), suomennettuna Muurien varjoissa;
I den ljuva sommartid (2007), ei toistaiseksi suomennettu;
Den mörka ängeln (2008), ei toistaiseksi suomennettu;
Den dubbla tystnaden (2009), ei vielä suomennettu
Tunnusluku ei ole kirjastokortissa automaattisesti, vaan se on vietävä asiakastietoihin erikseen.
Tunnusluvun saa esittämällä Helmet-kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (henkilökortti, passi, ajokortti, kuvallinen Kela-kortti).
Nimikirjojen mukaan Onni on vanhempien tunteita poikalapsen syntymän johdosta kuvastava nimi. Lisäksi nimi voidaan käsittää toivotukseksi, että onni seuraisi lasta hänen koko elämänsä ajan, tai lyhentymäksi sanasta "onnellinen".
Valtteri on saksalaisen Walther-nimen suomalainen muunnelma. Sen merkitys on kutakuinkin "valtias", "kansan hallitsija", "kansanjoukon johtaja".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Vantaa hankkii muovinsa suoraan tuottajalta eli Pelloplast Oy:ltä. Yhteyshenkilö siellä on Ellamari Lassila (ellamari.lassila@pelloplast.fi). Jollain muulla kirjastolla voi olla muita kanavia, mutta täältä sitä ainakin saa - tosin vain melko isoina rullina eli muutaman kirjan päälle ei kannata sieltä lähteä tilaamaan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Monihaun etusivulta löytyvät nämä tiedot: Turun alueen yleiset kirjastot (Vaski-kirjastot) eivät ole toistaiseksi mukana monihaussa. Vaski-kirjastojen aineistot löytyvät Vaski-Finnasta ja Finna.fi:stä. Centria-kirjasto ei ole toistaiseksi mukana monihaussa.
Turku puuttuu Frankista, koska se on siirtynyt Finna-alustalle. Frankiin ollaan rakentamassa hakua Vaskin aineistoihin, mutta sitä ei saatane käyttöön vielä lähiaikoina. Toistaiseksi Vaskin aineistoja pitää siis hakea joko Vaski-Finnasta, https://vaski.finna.fi/ tai Finnan kautta http://www.finna.fi
Valitettavaksi tämän sovelluksen kanssa on ollut jatkuvasti ongelmia. Joillakin laitteilla se toimii, toisilla ei eikä toimimattomuudelle ole löytynyt mitään loogista syytä. Kirjaston e-aineistosta vastaavat ovat olleet asian tiimoilta moneen kertaan yhteydessä Naxokseen, mutta asiaa ei ole saatu ratkaistua. Toistaiseksi en voi muuta kuin suositella selainversion käyttämistä, vaikka se kieltämättä onkin vähän kömpelö. Pahoittelen asiaa.
