Tässä kerättyjä vinkkejä:
1) Renate Dorresteinin Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa, sekä Paco Rotan hieno sarjakuvateos Ryppyjä.
Hanna Jensenin kirjat 940 päivää isäni muistina, Äitini muistina : toinen kierros
Henna Helmi Heinonen, Sairauden voittamat: äiti ja isä
William Wharton, Isä
Arno Geiger, Vanha kuningas turvapaikassaan
Marita Aapro, Kun sanat tulivat orvoiksi
Milla von Plato: Hyvää iltaa.
Siinä tarina kulkee kahdessa ajassa, 90-luvulla ja 2010-luvulla. Päähenkilö on lama-ajan lapsi, eikä saa vanhemmiltaan tarvitsemaansa läsnäoloa, mutta sitä tarjoaa entisen kodin pihapiirin eläkkeelle jäänyt opettaja. Kun tullaan 2010-luvulle niin päähenkilö on aikuinen ja pitää huolta tästä opettajasta,...
Fossiiliset polttoaineet ovat alkaneet muodostua jo yli kolme miljardia vuotta sitten valtameressä eläneistä yksinkertaisista organismeista, yksisoluisista kasveista ja eläimistä, kuten levästä. Maaperässä oleva öljy on siis alkuperältään elollista eli se on syntynyt sellaisena aikana kun elämää on ollut jo olemassa. Vaikka elämää maapallolle on syntynyt jo noin 3,5 miljardia vuotta sitten Prekambrikaudella, rikkaammaksi ja merkittävämmäksi se on kehittynyt vasta noin 600 miljoonaa vuotta sitten.Sienten tutkijat ovat todenneet, että ne ovat läheistä sukua eläimille ja ne ovat todennäköisesti kehittyneet samoihin aikoihin samankaltaisista alkumuodoista, jotka kuuluivat eläinten kaltaisiin alkueliöihin. Sienet koostuvat eukaryoottisoluista...
Musica kirjat löytyvät Helmet kirjastojen varastosta. Linkki Musica 3-4 ja Linkki Musica 5-6Olisiko kyseessä laulu Akai hana shiroi hana? (suomeksi punainen kukka, valkoinen kukka.) Laulu löytyy kirjasta Musica 3-4.En löytänyt laulun suomennosta, mutta laulun sanat löytyvät englanniksi Youtubesta. Linkki Mios song. Japaniksi laulun voi myös opetella helposti. Linkki Akai hana...Laulu voisi olla myös Sakura. Linkki Kysy kirjastonhoitajalta 30.1.2024
Varmasti kattavin lähde sekä Margareetasta itsestään että ennen kaikkea hänen aikakaudestaan on Tanskan kansallismuseon ja Pohjoismaiden Ministerineuvoston julkaisema laaja näyttelyluettelo:
"Margareeta : Pohjolan rouva ja valtias : Kalmarin unioni 600 vuotta : esseitä ja näyttelyluettelo / [julkaisija] Nationalmuseet ; [toimitus: Poul Grinder-Hansen] ; [suomenkielisen painoksen toimitus: Helena Edgren] ; [käännökset: Helena Edgren .. et al.]
Julktiedot [Kööpenhamina] : Nordisk ministerråd, 1997
ISBN 87-89384-51-2
Verkosta aineistoa kannattaa hakea Suomen kansallisbiografiasta, http://www.kansallisbiografia.fi/ . Kansallisbiografian artikkelihaku on maksullinen.
Nimi on Eemil-nimen sisarnimi, joka on lähtöisin Aemilius ylimyssuvun nimestä. Nimi on eripuolilla Eurooppaa hyvin tavallinen etunimi. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Muunnoksia nimestä on monia: Mila, Milja, Milka ja Milla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimi kirja
Ikävä kyllä nimestä ei löytynyt tietoa lainkaan. Kirjaston nimikirjoissa ei ole tätä nimeä, eikä sitä myöskään löytynyt englanninkielisiltä etunimisivustoilta, ainakaan näiltä:
http://www.thinkbabynames.com/
http://www.babynames.com/
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Jamiro-nimen on saanut alle kymmenen suomalaista (alle 5 tyttöä ja alle viisi poikaa). Kaikki tämän nimen saaneet ovat syntyneet vuosina 1980-1999. Muina aikoina nimeä ei ole annettu yhdellekään lapselle.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tieteen kuvalehden historia.net-sivuston mukaan tarina syntyi 1800-luvulla Länsi-Euroopassa. Haikaraa pidettiin siellä tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina, ja se oli lisäksi tarpeeksi suurikokoinen vauvan kantamiseen. Tieto löytyy myös paperisesta Historia-lehdestä vuodelta 2010 (nro 1, s. 13). Nettitieto löytyy täältä:
http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Yleensä kirjastokortin saa käymällä jossain sen alueen kirjastossa. Kortin saa näyttämällä virallisen henkilökortin. Jos tarkoitit Helmet-korttia pääkaupunkiseudulla, niin käy missä tahansa Hkin, Vsntaan, Kauniaisten tai Espoon kirjastossa.
Tarkoitat todennäköisesti "Syyskuun neljä päivää" videota, joka on brasilialainen. Video löytyy Suutarilan
ja Vuosaaren kirjastojen kokoelmista, joista molemmista se on lainassa. Voit ottaa yhteyttä lähimpään
kaupunginkirjaston toimipisteeeseen ja jättää varauksen. Varaus pitää siis tehdä kirjastossa paikan pääl-
lä henkilökohtaisesti! Aineiston saatavuus selviää myös Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Ympäristömerkeistä on olemassa erittäin hienoja Internetlähteitä:
http://www.sfs.fi/ymparist/index.html http://www.kuluttajavirasto.fi/ekok/ymparisto/viralliset.html
http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/ymparisto/ympmerk.html
Et kertonut harjoitustyösi laajuutta, mutta nettilinkkien tiedot ovat todella kattavia ja ajantasaisia.
Saat poistettua kirjavarauksen Helmet-sivulla ruksimalla varauksen nimen vieressä vasemmalla puolella näkyvän poista-ruudun ja painamalla sen jälkeen varauslistan alalaidassa näkyvän "Tallenna muutokset" -painiketta. Tämän jälkeen valitse "OK".
Niilo Tahkolahden Wan-King, tahtonsa herra : poikien seikkailukertomus vuodelta 2007 ilmestyi Kansankirjan kustantamassa "Poikien sinisessä sarjassa" vuonna 1947.
https://finna.fi
Hyeenat ovat koiramaisesta ulkonäöstään huolimatta sukua sivettieläimille ja niiden arvellaan kehittyneen sivettikissojen tapaisesta eläimestä ennen varhaismioseenikautta 26 miljoonaa vuotta sitten. Hyeenojen käyttäytymisessä ja rakenteessa on koiramaisiakin piirteitä, mutta myös kissaeläimille ominaisia piirteitä. Väite pitää paikkansa, että hyeenat ovat läheisempää sukua kissoille kuin koirille niiden polveutumishistorian perusteella.
Lähteet: Maailman luonto 2: nisäkkäät (1999); https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyeenat
Valitettavasti Helmet kirjastoilla tuo tietokanta ei ole käytössä. Välitän hankintaehdotuksesi eteenpäin.
Helmet hankintaehdotuksia voi tehdä myös itse. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Onneksi Helsingin Yliopiston kirjasto on hankkinut käyttöoikeudet tietokantaan eli heidän kirjastokortillaan käyttö onnistunee. https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjoittamisen-ja-tyylin-opas-the-chicago-manual-of-style-online-yliopistolaisten-kaytettavissa
Kirjastokimppa tarkoittaa kirjastojen tekemää yhteistyötä ja kimppoihin kuuluvat kunnat ovat tasavertaisia keskenään. Linkittämäsi Wikipedia-artikkeli on sikäli vanhentunut, että maakuntakirjastoja ei enää ole. Nykyään OKM:n johdolla alueellista kehittämistä vetävät kirjastot on nimetty alueellista kehittämistehtävää hoitaviksi kirjastoiksi, ne löytyvät listattuina Kirjastot.fi:stä, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen/kehittamistehtavaa-h…. Ongelma on kuitenkin se, että kaikki kimpat eivät noudattele näitä alueellisia rajoja, vaan kimppoja on enemmän kuin yllämainittuja alueita.
Kimppoja kannattaa siis tutkia kimppojen sivuilta. Suurin osa yleisitenkin kirjastojen aineistoluetteloista on nykyään...
Erilaisia historiallisia suomalaisia varusteluetteloita löytyy esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, pääosin nimellä nimikeluettelo tai nimikkeistö tai materiaalinimikkeistö. Termit ovat vaihdelleet. Esimerkkejä:
Kaasusuojeluvälineiden ja -tarvikkeiden nimikeluettelo merkkeineen. Puolustusministeriön kaasusuojeluosasto, 1940.
Pioneerivarusteiden luettelo. Puolustusvoimien pääesikunta, 1945.
Taisteluvälinesotavarustuksen nimikeluettelo: jalkaväen aseistus väliaikainen. Pääesikunta, aseosasto, 1959.
Modernia kansainvälistä kalustoa kuvataan esimerkiksi Jane's -kustantamon vuosikirjoissa. Osa näistä on käytettävissä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Vanhempia vuosikertoja löytyy myös Kuopion varastokirjastosta, ja...
Valitettavasti emme löytäneet mainintoja kyseisestä toivotuksesta mistään kirjallisesta lähteestä. On mahdollista, että sanonta on kulkenut suvussa ja se on ehkä jonkun isovanhemman keksimä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista vastaavanlaisen toivotuksen? Ja tiedättekö jotain sen alkuperästä? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä pyytämiäsi tietoja: säveltäjä: Aznavour Charles; alkuperäisesityksen sanoittaja: Gall Robert Henry; kääntäjä: Valkama Tuula Orvokki. Sovittaja vaihtelee äänitteestä riippuen. Tässä löytämiäni sovittajia: Nacke Johansson, Hannu Keinänen, Marko Suomi, Markku Suominen. Voit selata sovittajia ja muita tekijätietoja äänitteittäin esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa (linkki alla).Lähteet:Fenno musiikkiarkisto: Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 | Musiikkiarkisto (luettu 5.5.2026)Kansalliskirjaston hakupalvelu: Versiot - Äiti = La mamma | Kansalliskirjaston hakupalvelu (luettu 5.5.2026)
