Robert Louis Stevenson on keksinyt mustat pilkut "Aarresaarta" varten. Mutta hän sai idean siihen entisaikojen merirosvoilta. Karibianmeren merirosvoilla oli tapana näyttää pataässää epäilyttävältä vaikuttavalle kollegalle. Pataässää onkin pidetty ns. kuoleman korttina.https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Spot_(Treasure_Island)http://www.psywarrior.com/DeathCardsAce.html
Robert Louis Stevenson Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930209969
Sarjaa `Jake and the Fatman´ suomeksi Koira haudattuna esitettiin vuosina 1987–1992. Suomessa sarjan jaksoja esitettiin ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa MTV:llä. Uusintana sarjan jaksoja esitettiin 1990-luvun lopulla.
ImDb https://www.imdb.com/title/tt0092381/?ref_=nv_sr_srsg_0_tt_8_nm_0_q_Jak…
Tarkoittanet Erkki Salmenhaaran 5. sinfoniaa, jolla on myös erityinen nimi: "Lintukoto" ("Isle of bliss", "Lycksalighetens ö"). Sen lähtökohtana on Aleksis Kiven runoelma. Sinfonia on sävelletty solisteille, kuorolle ja orkesterille. Salmenhaara sävelsi sen vuonna 1989 Helsingin yliopiston tilauksesta yliopiston 350-vuotisjuhlia varten.
Teoksen tiedot Music Finland -sivustolla:
https://core.musicfinland.fi/works/lintukoto-f50f1096-2cc9-48cd-943a-35…
Kysymys on sikäli hämmentävä, että Napoleon Bonaparte ei ollut aktiivisesti mukana Ranskan politiikassa vuoden 1790 aikana. Hän oli niihin aikoihin armeijan upseerina Korsikassa.
Kysymyksessä viitattaneen Ranskan kansalliskokouksen laatimiin vuoden 1790 verouudistuksiin. Kansalliskokous pyrki tasaiseen verotukseen ja oli kumonnut vihatun suolaveron (tunnetaan nimellä gabelle-vero) ja kaupunkitullit. Näiden lisäksi kansalliskokous oli säätänyt kiinteistöveron kiinteistöjen tuoton mukaan ja irtaimistoveron vuokratason mukaan.
Englanninkieliset termit 'computer' ja 'computing' liittyvät todennäköisesti veron laskemiseen.
Kuten edellä mainitsin kyseinen kiinteistöverouudistus ei siis liity millään tavalla Napoleon I:een.
Lähde:
Aubry, Octave...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi.
Arvellaan, että Minea voi olla Vilhelmiina-lyhennys.
Muissa suom. etunimikirjoissa nimeä ei mainita.
Waltarin Sinuhe egyptiläisessä on Minea-niminen naishenkilö.
Muinaisessa Egyptissä Min-jumala on hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin n. 3000 ekr (lähde: Encyclopedia of Gods. 1992) Waltari on saattanutottaa henkilöhahmonsa nimen tällä perusteella.
Vastaavanlaisia kirjoja löydät Vaski-verkkokirjastosta asiasanalla muodonvaihdos. Tässä myös linkki valmiiseen hakuun, joka on rajattu koskemaan nuortenkirjoja http://goo.gl/dN12eK.
Saattaisiko olla hauska esim. valita käännöskirjan pariksi kotimainen kirja? Siinä tapauksessa voisit lukea vaikka Anu Holopaisen romaanin Sinisilmä (Karisto, 2001) tai Sari Peltoniemen Kummat (Tammi, 2003).
Aiheestasi löytyy useitakin tutkimuksia. Esimerkiksi seuraavat: Weizmann-Henelius, Ghitta: Väkivaltaisen ihmisen kohtaaminen. Helsinki,1997; Ekdahl, Johanna:Aggressio- ja väkivaltatilanteet päivystysluonteisessa hoitotyössä/ Johanna Ekdahl, Mari Routapohja, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1998; Mastokangas, Esa: Aggressiivisen vanhuksen hoito, Turun ammattikorkeakoulu, 1999;Saarni, Mari: Uhkaavasti tai aggressiivisesti käyttäytyvä psyykkisesti sairas, humalainen tai päihteiden väärinkäyttäjä hammashuoltajan vastaanotolla, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1997 ja Mäkelä, Milla: Väkivaltatilanteet psykiatrisella suljetulla osastolla: potilaan näkökulma/ Milla Mäkelä, Seija Mäki-Laurila, Turun ammattikorkeakoulu, 1999. Seuraavat artikkelit...
Kyseessä on varmaan Olivier Dahanin ohjaama elokuva Pariisin varpunen: Edith Piaf (2007). Se löytyy Turun kaupunginkirjastosta DVD:nä sekä vuodelta 2007 että uusintajulkaisuna vuodelta 2014 nimellä Pariisin varpunen: la vie en rose: Edith Piaf. Marion Cotillard sai elokuvasta parhaan naisnäyttelijän Oscarin.
Voit tehdä varauksen kumpaan vaan näistä elokuvista:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FVideo%2FDVD%2F%22&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&dfApplied=1&lookfor=Pariisin+varpunen+&type=Title
Voisiko kyseessä olla Robert Silverbergin "Innervärlden" (Delta, 1975):https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Au947788b9-573f-436a-af75-86a…
Tekijä on tosin yhdysvaltalainen, mutta aihe ja kirjan ilmestymisaika sopivat kuvaukseesi. Kansi on kellertävän vihreä ja siinä on pyöreitä lamppumaisia abstrakteja muotoja.
En valitettavasti saanut selville, löytyykö Borgesin runon suomenkielistä käännöstä "Hetkiä" mistään teoksesta. Runoa ei myöskään löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta (Runotietokanta - Etusivu (lahti.fi).
Runon suomennos löytyy monilta verkkosivuilta, mm. kirjablogeista, mutta yhdessäkään ei ole mainittu lähdetietoja. Alkukielinen runo on kirjoitettu espanjaksi.
Se, onko kyseisen runon alkuperäinen kirjoittaja todella Jorge Luis Borges, ei ole myöskään täysin varmaa. Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla kerrotaan, että Borgesia saatetaan virheellisesti luulla runon kirjoittajaksi. (Moments (poem) - Wikipedia)
Sen sijaan Borges-keskuksen (https://www.borges.pitt.edu/) sivuilta löytyy espanjankielinen artikkeli, jossa...
Esimerkiksi alla olevista teoksista voisi löytyä sopivia:
- Nota bene : sitaatteja antiikin Roomasta / Marja-Liisa Polkunen, Otava 2003
- Veni, vidi, vici / koonnut Lesley O'Mara ; latinaksi kääntänyt Rose Williams ; latinankielisen käännöksen tarkastanut ja suomentanut Pekka Tuomisto, Karisto 2001
- Carpe diem! : hauskaa ja hyödyllistä latinaa / Arto Kivimäki, Karisto 1997
Nämä teokset ovat lainattavissa ja varattavissa Helmet-kirjastoista.
Ompelukoneen historiasta ja kehityksestä löytyy tietoa muun muassa kirjoista:
Ompelukone : ensimmäinen kodinkone, tekijä Leena Willberg, julkaissut Tampereen kaupungin museot 1988.
Ammattina vaate, julkaissut WSOY 2002.
Myös seuraavista internetlähteistä löytyy aiheesta tietoa:
http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden_esine_2008/ompe…
http://www.husqvarnaviking.com/fi/527.htm
Nykypäivän ompelukoneiden käytöstä löytyy tietoa kirjasta:
Enemmän irti ompelukoneesta, tekijä Marion Elliot, julkaissut Kustannus-Mäkelä 2011
Tässä vielä internetlähde nykyaikaisimmista ompelukoneiden ominaisuuksista:
http://www.kaspaikka.fi/koti/nuoppone/tietotekniikka/valmistus.htm
Sinun tulisi käydä lähimmässä kirjastossa uuden henkilöllisyystodistuksen kanssa. Itse korttia ei tarvitse uusia, muutamme vain rekisteritiedot. Netin kautta ei voi nimeä vaihtaa.
Vanhimmat tehtävät löytyvät vuodelta 1874, ne ovat Rafael Laurenin toimittamassa kirjassa
"Matemaattiset tehtävät ylioppilaskirjoituksissa 1874-1915".
teoksen tiedot eivät löydy aineistotietokannasta, koska kaikkea vanhempaa varastoaineistoa
ei ole vielä luetteloitu. Aineistotietokannasta (http://www.lib.hel.fi/plussa)löytyvät ylioppilaskirjoitusten matematiikan
tehtävät 1968 alkaen, mistä saatavuustiedot voi näiltä osin tarkistaa kirjoittamalla nimekehakuun MATEMATIIKAN YLIOPPILASTEHTÄVÄT tai
YLIOPPILASTEHTÄVÄT MATEMATIIKKA tai MATEMATIIKAN TEHTÄVÄT. Erilaiset
hakusanat johtavat erilaiseen tulokseen, koska tehtäviä on julkaistu vaihtelevin koostein.
Kannattaa kokeilla kaikkia. Kaikki vanhemmatkin tehtävät siis löytyvät, mutta
löytyvät...
Tämä Erkki Melartinin Simo Korpelan tekstiin säveltämä laulu "Kiitos" löytyy kokoelmasta "Nuorten laulukirja I, op. 131", jossa se on numerolla 19 yksinlauluversiona. Tämä kokoelma löytyy mm. HelMet-kirjaston kokoelmasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b2039733~S9*fin).
Yksiäänisenä laulu löytyy myös kokoelmasta "Ruusu-Ristin laulukirja" (http://luettelo.helmet.fi/record=b2057805~S9*fin).
Heikki Poroila
Kirja on Nick Wardin Lastenvahdin vauhdikas ilta (Kustannus-Mäkelä 2005).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta PrettyLib-kirjastojärjestelmä (erikoiskirjastot.fi) kertoo kirjasta näin: "Hailapset Sami ja Siiri saavat lastenvahdikseen kovasti pitämänsä Anna-kalan, kun heidän vanhempansa lähtevät illaksi ulos. Nuorten haiden tavoin Samilla on kuitenkin ikävä tapa puraista innostuessaan tai pelästyessään milloin mitäkin. Kun Anna tekee Samin herkkua kalapuikkopuuroa, Sami haukkaa innoissaan koko tarjottimen suuhunsa. Illan mittaan syödyksi tulevat myös pelikortit, televisio ja kylpyamme. Myöhemmin illalla Sami syö unissaan makuuhuoneen ja melkein myös Annan. Vanhempien tulo herättää onneksi Samin ja kaikki päättyy hyvin."