Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
Kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti ja yksiselitteisesti. Suomen kirjastoista on saatavilla lukematon määrä erilaisia matkaopassarjoja, niitä ei ole mahdollista luetella tässä. Kaikki kirjakaupoissa olevat sarjat mitä todennäköisimmin löytyvät kirjastoista. Uusimpia kestosuosikkeja ovat mm. Lonely Planetin ja Let's Go -sarjan englanninkieliset oppaat sekä Kaupunkikirjat-sarja. Myös vanhempia sarjoja, joita ei enää ole kaupan, on saatavilla kirjatoista kautta maan. Helpoin tapa selvittää asia on ottaa yhteys lähimpään kirjastoon. Kokeile myös pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään haluamasi kohteen nimi (esim. Madeira tai Uusi Seelanti), niin saat esille kaikki näitä kohteita...
Arvelusi osuvat aivan oikeaan - Christina Wahldénin kirjaa Kort kjol ei ole ainakaan vielä käännetty englanniksi. Saksankielinen käännös siitä kyllä löytyy (Kurzer Rock).
Suomenruotsalaisen lukion kirjalista on julkaistu vuoden 1977 opetussuunnitelmassa. Siinä lueteltiin suositeltavat maailmankirjallisuuden, pohjoismaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden teokset. Luettelossa mainittiin seuraavat teokset:
1.Maailmankirjallisuus
Platon: Faidon, Valtio
Vuorisaarna
Darwin: Lajien alkuperä
Montesquie: Lakien henki
Voltaire: Candide
Rousseau: Emile
Freud: Unien tulkinta
Beecher-Stowe: Setä Tuomon tupa
Marx: Kommunistinen manifesti
Gogol: Reviisori
Turgenev: Metsämiehen muistelmia
Orwell: Vuonna 1984
Swift: Gulliverin retket
de Beauvoir: Toinen sukupuoli
Solzenitsyn: Ivan Denisovitshin päivä
Anne Frankin päiväkirja
Angela Davisin omaelämäkerta
2. Pohjoismainen kirjallisuus
Strindberg: Uusi valtakunta
Ibsen:...
Voisiko olla kyseessä Viisi pientä koiranpentua –kirja tai Gunilla Bouvin-Hanssonin Turre ja Tirre, joka nimen perusteella olisi voinut olla oikea. Tuntisiko joku lukijoista tämän kirjan?
Club One -kanta-asiakasohjelma aloitti toimintansa 7.5.2007 osoitteesta http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/matkailuretkeily/tallinkin-ja-sil… löytyvän Aamuset-sivuston jutun mukaan.
Luulenpa että matkapuhelinten laajamittaiset käyttäjätutkimukset ovat vasta tulollaan. Yksi on kuitenkin ehtinyt ilmestyä:
Kopomaa, Timo: Kännykkäyhteiskunnan synty--tihentyvä arki, tiivistyvä kaupunki
Se on tulossa lähiaikoina kirjastoihin.
Korkeakoulujen yhteistietokannasta (Linda) ei löytynyt aiheesta mitään. Evreka-hakupalvelun avulla löytyi netistä ainakin yksi hyödyllinen linkki Tampereen yliopiston sivuilta: http://www.info.uta.fi/winsoc/luento/arki.htm Kyseessä on luento aiheesta Kulutus ja arki: uuden tieto-ja vistintätekniikan käyttö Suomessa. Suosittelen tutustumista esitelmän lopussa olevaan kirjallisuusluetteloon, sen avulla löydät lisää aineistoa aiheesta.
Lisäksi muutama kirjallisuusvinkki. Gaudeamuksen julkaisemassa tänä...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tarjoa käännöksiä eikä Infernal-yhtyeen "Burning up" -kappaleesta ole suomenkielistä versiota. Burn up tarkoittaa palamista tai syttymistä, joten sanoisin, että laulaja on liekeissä.
Ensimmäisenä mieleen tuleva ehdokas on Hanya Yanagiharan Pieni elämä, jossa seurataan neljää New Yorkiin muuttavaa opiskelijakaverusta. Willemin, JB:n, Malcolmin ja Juden muodostamasta nelikosta viimeksimainittu "oli käyttänyt kävelykeppiä koko college-ajan, ja nuorempana -- hän oli pystynyt kävelemään vain kyynärsauvan avulla" (s. 28).
Pieni elämä | Kirjasampo
Olavi Paavolainen on sanoittanut yhden Taneli Kuusiston kappaleen, ei säveltänyt. Kappale on vuodelta 1935.Kappale on Kuusiston teoksen Kolme laulua op. 14:n laulu nro. 3, Sordiini. Se löytyy Taneli Kuusiston Yksinlauluja 1 nuottikirjasta: helmet.finna.fi/Record/helmet.1356006
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kolme kirjaa, missä käsitellään tapahtumien järjestämistä.
Katso lisää
http://www.helmet.fi/search*fin/Xj{232}arjest{232}aminen+and+tapah*&m=1&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&Submit.x=31&Submit.y=16/++export/1,-1,-1,B/export
Helsingin keskustassa sijaitsevan Kirjasto 10:n lisäksi Töölön kirjastossa on varattava soittohuone. Tässä tietoa tilasta ja sen varaamisesta:
"Musiikkiosastolla 4 krs. pieni soittohuone, jossa harjoituspiano - Yamaha Clavinova CLP-260. Soittohuone varattavissa "Varaa tietokone" -palvelussa Töölön kirjaston kohdalta - työtila 26. Huoneessa ei voi soittaa muita soittimia, koska huone on heikosti äänieristetty."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/palvel…
Kadonnut romaani lienee J. M. G. Le Clézion Alkusoitto (Otava, 2009). Kirjailija tosin on ranskalainen mies.
1930-luvun Pariisiin sijoittuvan tarinan alussa Ethel-tyttö vierailee isosetänsä herra Solimanin kanssa Siirtomaanäyttelyssä. Ethelin perillisekseen määrännyt herra Soliman ostaa Ranskan Intian paviljongin ja sen osat päätyvät pressun alle hänen puutarhaansa. Herra Soliman sairastuu ja kuolee ennen kuin Malvanväriseksi taloksi nimetyn paviljongin rakennustyöt saadaan alkuun. Pian tämän jälkeen Ethelin isä vie tyttärensä notaarin puheille laatimaan paperin, joka sallii hänen hallita alaikäisen lapsensa omaisuutta. Malvanvärisen talon asemesta herra Solimanin tontille aletaan rakentaa kerrostaloa.
Kyllä, Savonlinnan pääkirjaston Joelin kotiseutukokoelmassa on Itä-Savo-lehtiä vuodesta 1918 alkaen (puuttuvat vuodet 1923, 1930-32 ja 1966). Lehtiä ei lainata kotiin. Alla lisää tietoa:
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjaston_aineistot/kotiseutukokoelmat
Kyseessä on Johan Gabriel Oxenstiernan (1750-1818) Mieteruno, joka sisältyy Elina Vaaran suomentamana esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926, s.11) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 2 : Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja (1930). Oxenstiernan lyriikkaa ei ole julkaistu suomeksi omana kokoelmanaan.
Teokset kuuluvat PIKI-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runeberg.org/authors/oxenjoga.html
Eri aminohappojen hajoamislämpötiloja on listattu täällä:
https://web.archive.org/web/20070331231416/http://www.markushirsila.com…
Yksi tutkimus, jossa on tutkittu aminohappojen kestävyyttä kuumennuksessa:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1765592/
Vitamiinien kestävyydestä kuumennuksessa:
https://greencirclecap.com/vitadegradation/
http://www.ijstr.org/final-print/nov2013/Effect-Of-Heating-On-Vitamin-C…
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6049644/
Hakusanoilla sisarukset ja lastenkirjallisuus löytyy kirjaston tietokannasta monenlaisia kirjoja sisaruudesta. Kuitenkin aivan ensimmäiseksi minulle tuli mieleen runsaasti kuvitettu Teija Rekolan lastenromaani Eetu ja ruma Rusina. Siinä Eetu oppii tykkäämään siskostaan, vaikka aluksi sisko on ihan kamala. Samantyyppinen asetelma on Anneli Kannon kuvakirjassa Perttu Virtanen ja kamala kateus. Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -sarjassa sisaruus on tärkeä aihepiiri. Muita vinkkejä: Langreuterin Kaverit kaikesta huolimatta, Scharenbergin Tänään ei riidellä, Känkäsen Ilo irti, Apo Aapponen!, Jarmanin Isoveli auttaa sekä Franklin-kilpikonnasta kertovat kirjat Franklin ja Harriet & Franklin antaa anteeksi.
Kysymyksen kuvausta vastaa varsin hyvin Martti Sirolan ensimmäinen Apassit-sarjakuva-albumi, alun perin vuonna 1974 julkaistu Apassit. 1986 kaikki kolme Apassit-seikkailua (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu, Apassit : Rautaparta) ilmestyivät yksissä kansissa nimellä Apassit.Apassit | Kirjasampo
