Tämä on Keijo Minervan esittämä kappale Samaa kehää käyn, alunperin Another day / säveltänyt Paul McCartney, 1971.
Laulu on tänä vuonna ilmestyneellä CD-levyllä: Elä ja anna toisten kuolla, jossa on suomennoksia The Beatles-yhtyeeltä. YouTubessa laulu on kuultavissa myös.
Meidän kirjastolaisten tiedot eivät riitä tämän asian selvittämiseen. Tieteellisistä lähteistä hakevan Google scholar -haun kautta aiheesta löytyy joitakin sivustoja, joissa sitä on käsitelty:
http://scholar.google.fi/scholar?start=0&q=Yabe+The+Magnesium+Civilizat…
Tähän kysymykseen vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta, missä säilytetään historiallisia dokumentteja Helsingistä, mm. vanhoja puhelinluetteloita. Kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalossa, Eläintarhantie 3 F. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html. Asiakaspalvelu on auki ma-to klo 9.00-16.00, pe klo 9.00-15.00. Neuvonta puh. (09) 310 43560.
Varausmaksun palautus ei kuulu kirjaston käyttörutiineihin. Kieltämättä tuntuu harmittavalta joutua maksamaan sellaisesta mitä ei voi käyttää. Toisaalta on todettava, että suurin osa sellaisista C- ja VHS-kaseteista, joista asiakas ilmoittaa että ne ovat käyttökelvottomat, toimivat hyvin kirjaston laitteilla tarkistettaessa. Sitä en tiedä, miksi näin on; ei kirjastossakaan ole tätä tarkoitusta varten huippulaitteita, aivan tavallinen kannettava radio-kasetti-cd-soitinyhdistelmä vain.
Suosittelen että jätät kirjastolle palautteen asiasta. HelMet-kirjastoille palaute menee tästä osoitteesta: https://www2.helmet.fi/feedback/
Seuraavat hyvät kielikurssit ja kirjat löytyvät:
Svenska bakom disken (kielikurssipaketti)
Svenska för offentligt anställda (löytyy sekä kirjana, että kielikurssipakettina)
Puhelimessa viidellä kielellä
Työtoveri suositteli kirjaa Rajaniemi Hannu: Kvanttivaras. Oheisesta linkistä löytyy kirjoja HelMet-haulla "Suomi ja tulevaisuus".
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28suomi%29%20%28tulevaisuu…
Riimukirjoitusta on esitelty mm. Heikki Ojan teoksessa Riimut: viestejä viikingeiltä. Kirja kertoo myös riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä. Riimuista kerrotaan myös teoksessa Muinaisen maailman suuret salaisuudet, mutta siinä on riimut ovat vain yksi aihe monien muiden joukossa. Riimumerkkejä löytyy myös Rudolf Kochin teoksesta Merkkien kirja. Viikinkien elämästä yleensä kertoo Richard Hallin teos Matka viikinkien maailmaan. Internetissä riimuista kerrotaan Runebergistä riimuihin -verkkosivustossa osoitteessa http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm
Kiinan kielen merkkejä löytyy mm. seuraavista teoksista:
Arponen, Annikki: Kiina-suomi sanakirja
Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
Huang, Paulos:...
Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Kettutien toimipisteen avajaisvuosi on tosiaan 1972. Valitettavasti en onnistunut löytämään tarkalle päivämäärälle vahvistusta käsillä olevista lähteistä. Kollega Herttoniemen kirjastostakaan ei löytänyt päivämäärää, mutta vinkkasi että vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta. Voit tehdä asiasta tiedustelun kaupunginarkiston palautelomakkeella: www.hel.fi/arkisto/palaute.
Tai ehkäpä joku palvelun lukijoista muistaisi tarkan päivämäärän?
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä varauksen muokkaamisen suhteessa Finna tosiaan toimii eri tavalla kuin aiempi verkkokirjasto. Tällä hetkellä varausten alkamis- ja loppumispäivää ei voi muokata. Tästä on tehty kehitysehdotus järjestelmäntoimittajallemme.
Jos käy niin, että varaus tulee noudettavaksi matkan aikana, voimme lainata varatun aineiston asiakkaan kortille odottamaan noutoa. Laina-aika alkaa juosta heti mutta varaus ei mene kokonaan ohi. Asian voi hoitaa puhelimitse tai sähöpostin kautta, kirjastonkortin numero tarvitaan.
Helsingissä siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna 1977 ja Taivallahden kansakoulusta tuli Taivallahden peruskoulu. Helsingin Sanomien digiarkistojen perusteella tästä Eteläinen Hesperiankatu 38 -osoitteessa sijaitsevasta koulusta käytettiin nimeä Taivallahden peruskoulu 1990-luvulla. Varmimman tiedon voisi saada suoraan Taivallahden koulusta, yhteystiedot täältä: https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/taivallahden-peruskoulu/yhteys…
Samassa kiinteistössä toimi 2000-luvulle tultaessa Taivallahden ala-asteen lisäksi Kampin erityiskoulu. Vuonna 2009 Taivallahden peruskouluun yhdistettiin hallinnollisesti Etu-Töölön yläasteen koulu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taivallahden_peruskoulu
Märssy-Mikko piristyy heti kun hän saa innostuneet kuulijat merimiesjutuilleen. Märssy-Mikon surullisuus ja väsymys johtuu yksinäisyydestä, syrjäytymisestä ja
vanhuudesta.
TEKIJÄ Anderson, Lena
TEOS Mari ja Märssy-Mikko / Lena Anderson ; suom. Jukka Kemppinen
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1990
ULKOASU 37 sivua : kuvitettu ; 24 cmTEKIJÄ Anderson, Lena
Seppo Nissilän säveltämään ja Seppo Tammilehdon sanoittamaan kappaleeseen "Jos vielä kerran" ei ole tähän mennessä julkaistu painettua nuottia.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Verkkolaskutuksesta löytynee teoksesta
Isomäki, Markus: Quality and billing in integrated services IP networks. 1998
Tässä muutamia artikkeleita, jotka voivat auttaa sinua:
Mäkinen, Lassi: Nettilaskutus tulee.Toimisto : toimistoautomaation ammattilehti.
1999 : 10, s. 10-11
Kokko, Liisa: Taloushallinnon vallankumoukselliset ja verkkolaskut. Yritystalous. 2001:1 s. 38-40
Lätti, Markku: Paperiton kirjanpito ja verkkolaskutus. Tilisanomat 2000: 2s.34-39
Sipponen, Tapio: Verkkolaskutus: tavoitteena yhteinen laskutustandardi ja automaattinen ostolaskujen tiliöinti. Tilisanomat 200:3 s. 26-32
Hulkko: Johanna: Verkkolaskutus vapauttaa paperinipuista: Internet-lasku oikaisee monta mutkaa hallintorutiinissa. ITviikko 2000:24 s. 14-15
Vahtera, Pauli...
Kyllä vaan.
Reddit-palvelussa on haku, joka tuo esiin viitesanat koko tekstistä.
Haku toimii myös ilman kirjautumista.
Voit siis hakea blogisi nimellä ja tutustua siitä kirjoitettuihin viesteihin.
Tässä yksi englanninkielinen linkki: http://www.kirjasto.sci.fi/arvidj.htm .
Suomeksi löytyy tietoa esimerkiksi kirjoista:
Kodin suuret klassikot 1. osa Arvid Järnefelt/toim. Tapio Kopponen.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia 1997
Häkli, Pekka: Arvid Järnefelt ja hänen lähimaailmansa 1955.
Englanti-suomi-suursanakirjan (Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja, 2003) mukaan propagator on suomeksi "levittäjä" tai, jos puhutaan puista "lämpölava" tai "idätyslaatikko".
Valtaosa Suomen yleisistä kirjastoista kuuluu jo johonkin kirjastokimppaan. Kirjastokimpalla tarkoitetaan kuntarajat ylittävää alueellista yhteistyötä.
https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjastokimppa
Aineiston kellutus on yleistynyt ainakin suurimpien kaupunkien kirjastoissa. Kelluvassa kokoelmassa niteellä ei ole pysyvää kotiyksikköä, vaan niteet liikkuvat vapaasti järjestelmään kuuluvien kirjastojen välillä. Palautetun niteen sijaintitiedot päivittyvät kirjastojärjestelmään automaattisesti palautuksen jälkeen. Kellutusmalleja on useita, voidaan kelluttaa esimerkiksi vain osaa kokoelmasta.
Kaupunkien keskinäistä aineiston kellutusta...
Tämä kappale ei löytynyt. Sanoista tulevat mieleen esim.
Beastie Boysin Fight For Your Right
Judas Priestin Fight For Your Life,
mutta nehän eivät tietenkään ole naisartistin esittämiä. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa kappaleen?
