Tuula- Liina Varis veti kesällä 2005 Kirja a & ö -ohjelman jatkoa Kesäkirja Villa Kiven pihalta, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/kirja_ao/25/?highlight=varis . Ohjelmassa kukin vieras esitteli viisi tärkeätä kirjaansa ohjelman lopuksi. Useista ohjelmista löytyy Ylen sivuilta vieläkin nämä kirjasuosikit, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/arkisto/?page=kirja_ao . Anna-Leena Härkösen suosikkeja ei valitettavasti löytynyt. Ylen kulttuurisivuilla on palautelomake, jonka kautta kannattaisi tiedustella Anna-Leena Härkösen ohjelman sisältöä, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/palaute/ .
Paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä löytyy myös kaupunginkirjaston Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/ sivuilta.
Paikallinen raati löysi Aale Tynnin runon, jonka nimi on Linnunpesä. Siinä lintuemo todellakin nokkii rinnastaan untuvia, kun maan ruohot olisivat liian karheita. Runo on julkaistu v. 1947 teoksessa Soiva metsä; myöhemmin Aale Tynnin Kootuissa runoissa v. 1955 (s. 187); ja vielä ainakin teoksessa Valo ja varjo 1983, toim. Ritva Ahonen ja Kaarina Sala.
Kyllä. Aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, voi tilata kaukolainoina muualta Suomesta tai ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolainojen hinnat ja muita tietoja löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Helsingin….
Kannattaa huomata, että aineistoa voi tilata ainoastaan silloin, jos sitä ei ole saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista – mukaan lukien tieteellisistä kirjastoista. Jos pääkaupunkiseudun kirja sattuu olemaan lainassa, toista kirjan nidettä ei voi tilata kaukopalvelun kautta.
Margit Sandemo on kirjoittanut n. 151 kirjaa, jotka kuuluvat erilaisiin sarjoihin. Lisäksi hän on kirjoittanut 14 yksittäistä kirjaa. Häneltä on siis julkaistu yhteensä n. 165 nimekettä.
Puolaksi Sandemon kirjoja on käännetty todella paljon. Puolan kansalliskirjastosta löytyy 430 Margit Sandemon kirjaa puolaksi, ohessa linkki nimekkeisiin:
http://alpha.bn.org.pl/search~S5?/asandemo+margit/asandemo+margit/1,1,4…
Tietenkin tässä nimekemäärässä ovat myös nimekkeiden eri painokset, joita on keskimäärin 3/nimeke, joukossa on kyllä myös yksittäisiä nimekkeitä. Nimekkeitä on siis käännetty puolaksi karkeasti arvioiden 160, luultavasti Sandemon koko tuotanto on käännetty puolan kielelle.
Arviosi osui oikeaan.
Kotkanpää -leima on Auran kultaseppien käyttämä.
http://www.leimat.fi/fi/nimileimat/kuvioleimat
Kotkanpää tuote näyttäisi tarkoittavan suomikäyttöön valmistettua tuotetta. Silloin kun muu tuotanto on suuntautunut ulkomailla.
"Kellotaulussa on joko T-kirjain tai TISSOT. Muutamissa kelloissa on lisäksi Auran kultaseppien kotkanpää-logo. Perimätiedon mukaan valmistaja on saanut muutaman kellon omaan “Suomi-käyttöön”, jolloin mainittu Auran logo esiintyy kellotaulussa."
http://www.kellomies.fi/?p=5853
Vaasan kaupunginkirjaston kotisivulta löytyy kohdasta Opaste seuraava ohje:
LAINOJEN UUSIMINEN Näpäytä painiketta Lainat.
Nyt Web-kirjasto kysyy tietosi. Kirjoita ensimmäiselle riville kirjastokorttisi numero ja toiselle riville salasanasi. Näpäytä lopuksi OK -painiketta.
Näet ruudulla teokset, jotka ovat sinulla lainassa. Voit uusia yhden tai useamman teoksen.
Valitse uusittavat lainat rastimalla lainan vieressä olevia ruutuja. Näpäytä sitten painiketta Uusi lainat. Lainoille tulee uudet eräpäivät. Merkitse eräpäivät itsellesi muistiin.
Seppo-nimi on peräisin Kalevalasta ja tarkoittaa seppää. Kalevalassa ”seppo” Ilmarinen oli Väinämöisen avustaja kaikissa vaikeissa tehtävissä. Hän myös takoi taivaan kannen ja Sammon. Seppoa alettiin käyttää etunimenä 1900-luvun alussa. Se otettiin almanakkaan vuonna 1929.
Myös Kalevi-nimi juontaa suomalaiseen kansanrunostoon. Muinaisrunoissa puhutaan kalevanpojista, joita olivat mm. Lemminkäinen ja Väinämöinen. Nimitys saattaa olla ”talonpojan” vastakohta ja siten ilmaista kantajansa ylhäistä alkuperää. Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) mainitaan Caleauan-poiat, jotka on sijoitettu hämäläisten palvomien epäjumalien joukkoon. Kaleva-sanan alkuperäistä merkitystä sen sijaan ei ole pystytty selvittämään yksimielisesti. Kaleva-nimi...
Jorma Nenosesta on aikaisemminkin kyselty ja ikävä kyllä hänestä edelleen on hyvin vähän tietoja saatavana.
Tässä edellisten etsintöjen tulokset.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/kysymykset/?WordI…
Helmet-kirjastoissa ei ole käytössä mitään niin sanottua laitoslainaa, jossa olisi pidempi laina-aika. Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta. Kysymääsi nuottia on useampikin tällä hetkellä hyllyssä. Voit uusia lainasi Helmet-haun omissa tiedoissa viisi kertaa.
Ilkka lehti tulee Espoossa Selloon (säilytysaika yksi kuukausi) ja Tapiolaan (säilytysaika kaksi viikkoa).
Helsingissä Ilkka tulee Itäkeskukseen (säilytysaika kuukausi), Kallion kirjastoon (säilytys yksi viikko), Kirjasto 10 (säilytys yksi viikko), Pasilaan (säilytys neljä kuukautta, Rikhardinkadun kirjastoon (säilytys neljä kuukautta), Töölön kirjastoon (säilytys kaksi kuukautta)sekä Vuosaaren kirjastoon (säilytys yksi viikko)
Lisäksi uusin verkkolehti löytyy osoitteesta http://www.ilkka.fi/
Ilkkaa voi lukea myös ePressissä Espoon ja Helsingin kirjastoissa. Arkisto ulottuu siellä 10 kuukauden päähän.
Valitettavasti näihin kysymyksiin on vaikea antaa täsmällistä vastausta, voin vain esittää arveluja. Vertailua varten tulisi olla tiedot kaikista painetuista ja julkaistuista tietokirjoista sekä tulisi määritellä pitääkö kirjan tekijän/tekijöiden olla suomalaisia vai riittääkö, että kirja on käännetty suomeksi. Aluksi kuitenkin pitäisi määritellä mitä tietokirjalla tarkoitetaan. Esimerkiksi kirjastoluokituksen mukaan myös raamattu (Helsingin luokka 220) kuuluu tietokirjoihin. Silloin hyvä ehdokas paksuimmaksi tietokirjaksi voisi olla jokin vanha raamatun painos. Esimerkiksi Finna.fi:stä löytyy esineinä vanhoja raamattuja, jotka kuvien ja kuvailutietojen perusteella ovat melkoisia möhkäleitä. Salon historiallisessa...
Sukunimi on yleinen Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Vanhimmat tiedot ovat 1600-luvulta. Sukunimi saattaa olla johdannainen sanoista soikka tai soikko. Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun mukaan sukunimi on ollut Suomessa yhteensä 3051 henkilöllä.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet
Nimipalvelu / Digi- ja väestövirasto https://dvv.fi/nimipalvelu
Hei!Valitettavasti kirjaa ei näytä tällä hetkellä olevan saatavana toimittajiltamme, joten sen ostaminen ei ole mahdollista. Sitä ei myöskään löydy minkään suomalaisen kirjaston kokoelmista eli kaukolainakaan ei onnistu. Mutta jos kirjasta on tulossa elokuva, on mahdollista että siitä saataisiin uusintapainos tai jopa suomennos. Seuraamme asiaa ja hankimme kirjan (Keuruulle) heti kun sitä meille tarjotaan.
Minäkään en onnistunut löytämään myynnissä olevia karjalanmintun (Mentha x dalmatica) siemeniä. Voi olla, ettei niitä olekaan - karjalanminttu on hybridi, joten on mahdollista, että siemenet joko eivät idä tai tuottavat aivan erilaisia jälkeläisiä kuin vanhempansa. Taimien ostaminen on varmaan varmempi keino saada karjalanminttua kasvatettua.Lisätietoa karjalanmintusta: https://temperate.theferns.info/plant/Mentha+%C3%97+dalmatica
En löytänyt tietoa, että kyseisestä teoksesta olisi tulossa ainakaan lähiaikoina suomennosta. Voit halutessasi tiedustella asiaa suoraan kustantajilta, mutta ennakkotietoa suomennoksesta ei löydy. Fernando J. Múñezilta ei ole muitakaan suomennettuja teoksia, joten on vaikea sanoa mikä kustantaja olisi todennäköisin julkaisija suomennokselle jos sellainen on suunnitteilla.Jos haluat suomennoksen puuttuessa lukea kirjan englanniksi, teosta on hankittu Helmet-kirjastoon, josta se on myös mahdollista saada kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia, hinnasto vaihtelee eri kirjastoissa. Vaihtoehtoisesti voit tehdä teoksesta hankintapyynnön omaan kirjastoosi.Jos käännetty espanjalainen kirjallisuus kiinnostaa...
Maahanmuuttajista löytyy Tilastokeskuksesta tietoa syntymämaan, kansalaisuuden tai kielen mukaan. Kuitenkin, kun kyseessä oli pieni määrä henkilöitä vuosina 1960, -70 ja -80, niin ne kirjattiin väestötilastoihin ryhmään 'muut maat'.
Siirtolaisuusinstituutin nettisivuille, http://www.migrationinstitute.fi/ , on koottu Tilastokeskuksen väestötietoa osoitteessa http://www.migrationinstitute.fi/db/stat/fin/ .
Yhteistä keskitettyä jakelupistettä Helsingin ja ympäristökuntien kirjastoilla ei ole. Käytännöt vaihtelevat jonkin verran kaupungeittain, mutta hyvien tapojen vastaista materiaalia ei tietenkään jaeta. Helsingin kaupunginkirjaston osalta jaettavaksi toivotut esitteet tulisi lähettää Taloussuunnittelu- ja logistiikkaosaston lähettämöön. Katusoite on Rautatieläisenkatu 8, Helsinki 52. Materiaalin toimittajan tulee ottaa yhteys lähettämöön ennen jaettavan aineiston lähettämistä, puh. 09-31085204.
Materiaalin jakelu- ja kuljetusmaksu peritään Helsingissä kirjaston ulkopuolisen materiaalin jakelusta. Internetsivulta www.lib.hel.fi pääsee esim. Hakemiston kohdasta Maksut sivulle, jonka alalaidassa on linkki Kaikki Helsingin kaupunginkirjaston...
Kyllä, ilmoitus tulee sinulle joko sähköpostilla tai tavallisella postilla. Kirjeet tulevat kakkosluokan postina, joten ne ovat hitaampia. Oman postivalintasi voit käydä tarkistamassa ja muuttamassa HelMetissä omien tietojen kohdassa Muuta tietojasi.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Muistaisiko kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
PallasPro-aineistohaun mukaan uutuusteos on parhaillaan hankinnassa siellä Torniossa. Varauksia voi tehdä kun kirja on tullut kustantajalta kirjastoihin. Tarkista tilanne kuitenkin omasta kirjastostasi.
