Hei,
Kyllikki Mäntylän lehtihaastattelun (Karjala 1969 : 2) mukaan Kellonsoittaja kertoo "Kitelästä, lapsuuteni parhaimmasta leikkipaikasta". Kyseessä ei ole siis Kitee vaan rajan taakse jääneen Impilahden kunnan Kitelän taajama. Kirjan henkilöt tulevat siis hänen lapsuudestaan ja niitä lienee mahdotonta jäljittää.
Vuoden 2020 tilastoja ei ole vielä saatavilla. Vuonna 2019 Yhdysvalloissa kuoli henkirikoksen uhrina 19141 ihmistä.
https://wonder.cdc.gov/controller/datarequest/D76;jsessionid=D4718580984B70BA39E38BD34712
Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua historiatietoa kyseisessä paikassa toimineista firmoista ennen thai-ruokapaikkaa. Kyseinen ravintolahan on ollut jo niin kauan tuossa osoitteessa, että muistivarainen perimätietokin oli kirjastossa hataraa paikan aiemmasta toiminnasta. Pari henkilöä tosin muisteli, että siinä saattoi olla aiemmin kampaamo... tai sitten ei:-)
Mikäli olet Facebookissa, suosittelen tiedustelemaan asiaa seuraavilla FB-foorumeilla:
Lahti -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/10530030157/
Lahden ravintolahistoria -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/1945162302429793/
Vaasan kaupunginkirjaston hankintaosastolta kerrottiin, että kirjan pitäisi olla kirjastossamme viikon, parin sisällä. Jos kirjaan on varaus, se käsitellään meillä pikana ja varaaja saa viestin, kun kirja on noudettavissa.
Laila Hietamiehestä on aika laihoja sivuja netissä, mutta katselepa vaikka näitä:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
http://www.otava.fi/ kirjailijat, kotimaiset kirjailijat)
http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/saure.htm
http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/hietaota.htm
Kannattaa tutustua myös itse teokseen Saure: Laila HIetamies läheltä. Myös kirjassa Kotimaisia naisviihteen taitajia on usean sivun artikkeli Laila Hietamiehestä.
Suomalaisessa kirjakaupassa näyttäisi olevan myynnissä esim.
Melo e Abreu, Liisa: Lusomania - portugalin alkeiskirja (kirja ja kasetti).
Freeland, Alan: Bica Portuguesa - portugalin alkeiskurssi (tosin vain pelkkä kirja)
On olemassa myös matkailijoille tarkoitettu teos "Portugalia matkailijoille" (julk. 1978), mutta tämä on siis vain pelkkä kirja. Ja valitettavasti näin vanhaa julkaisua ei ole enää saatavissa kirjakaupoista. Lohjan kaupunginkirjastossa se on kuitenkin lainattavissa.
Valkoisen hääpuvun käyttö on peräisin 1700-luvun englantilaisilta säätyläismorsiamilta, ja sen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla. Sen suosioon vaikuttivat antiikin patsaiden valkoinen väri joka yhdistettiin puhtauteen, viattomuuteen ja iloon.
Häiden historiaa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Salakari, Tuula: Häät elämämme kaunein juhla (WSOY, 1996)
Hääpuvun historiaa käsittelee mm.
Franck, Marketta: Museomorsiamet: hääpuvut 1888-1991 (Nukke- ja pukumuseo Hatanpään kartano, 2001)
Lisää aihetta koskevaa tietoa löydät Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) valitsemalla hakutavaksi sanahaun ja käyttämällä hakusanoja häät, hääpuvut ja historia.
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä...
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelmassa voit opiskella tradenomiksi. Tällä hetkellä opetus tapahtuu Raisiossa. Lisätietoja opetuksesta saat http://www.turkuamk.fi/ . Kirjastonhoitajaksi tai informaatikoksi pätevöittävät opinnot voi suorittaa myös Åbo Akademissa, yhteystiedot ohessa http://www.abo.fi/fak/esf/bii/index.htm
Turun kaupunginkirjastossa voi suorittaa opintoihin kuuluvan työharjoittelun.
Kaukopalvelusta on olemassa Kaija Sitarin kirjoittama opaskirja :
PÄÄTEKIJÄ SITARI, Kaija
NIMEKE Kotimaisen kaukopalvelun käsikirja / Kaija Sitari
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT [Helsinki] : Suomen tieteellinen kirjastoseura, 1995 (Jyväskylä : Gummerus)
ULKOASU 136 s. : kuv. ; 25 cm
SARJA/ISSN Suomen tieteellisen kirjastoseuran julkaisuja, ISSN 0359-9310 ; n:o 7
ISBN 951-96835-1-8 (nid.)
Kokoelmistamme löytyy myös teos:
NIMEKE NORDISKE fjernlånsfakta = Nordic ILL facta : 1997/98 / [editors: Poul Erlandsen, Eldrid Breivik Hansen] ; [julkaisija: Pohjoismaiden tieteellisten kirjastoseurojen liitto]
TEKIJÄT Erlandsen, Poul
Hansen, Eldrid Breivik
Pohjoismaiden tieteellisten kirjastoseurojen liitto
JULKAISUKIELI tanska, englanti
PAINOS 3....
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, minne voi varata ajan musiikkiosastolta. (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio.
Diojen skannaaminen onnistuu, mutta vanhoja kaitafilmejä siellä ei voi muuttaa digimuotoon.
Kirja ei kuulu Martinlaakson kokoelmiin, mutta löytyy hyllystä kolmessa muussa Helmet-kirjastossa.
Voit varata kirjan ilmaiseksi haluamaasi kirjastoon.
Varauksen voit tehdä itse netissä www.helmet.fi
tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Etsitty kirja saattaisi olla Else Lassilan Hyväntuulenlaakso (WSOY, 1995).
"Pohjoisen perukoilla tunturin kätkössä on ainaisen kesän Salamaa. Siellä sijaitsee Hyväntuulenlaakso. Ihmisiä muistuttavien salamaalaisten posket hehkuvat punaisina, hiukset loistavat sateenkaarenvärisinä, ja takana heiluu lystikkäästi valkoinen häntä. He ovat iloisia ja ystävällisiä, ilkeys on heille vierasta."
"Mutta Kitja on utelias tyttö. Kielloista huolimatta hän lähtee katsomaan, millaista on Ihmisten maassa. Kitja saa matkallaan tartunnan ihmispahuudesta, ja koko Salamaa joutuu vaaraan."
Ihmisten maahan johtaa kallioseinämässä olevasta luolasta käytävä, joka on kapea kuin hiirenkolo. Luolan edessä sijaitsee Tahdonkivi, jolla ladatulla taikasauvalla Kitja...
Eipä onnistunut meidänkään löytää tietoja sormuksestasi. Pääasiassa etsiskely tapahtui googlen kuvahaulla sekä suomen- että englanninkielisin hakutermein. Vinkata saa, jos joku tunnistaa korun.
Ratamo-kirjastojen kokoelmista löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema näköispainos teoksesta Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut.
Alkuperäisessä laitoksessa teoksen nimi on Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset/ sananlascut/ mahdollisuden jälken monialda cootut/ ja nyt wastudest ahkerudella enätyt.
Näköispainos on julkaistu nimellä Sananlaskut.
https://finna.fi/Record/ratamo.40068
Niin ikään SKS:n julkaisema näköispainos Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut (1907) on lainattavissa ainoastaan SKS:n kirjastossa.
Teos on luettavissa myös netissä:
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=File:Florinus_-_Wanhain_Suomalaisten_Tawaliset_ja_Suloiset_Sananlaskut.pdf...
Kansalaisaloitteen tulee kohdistua yhteen asiakokonaisuuteen ja siinä tulee aina olla mukana perustelut. Aloitteen on koskettava asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/Kansalaisvaikuttamisen_tietopaketti/Sivut/Vaikuttamisen-areenat.aspx
Kansalaisaloitelaissa (12/2012) on kansalaisaloitteelle vain vähäiset muoto- ja sisältövaatimukset.
Eduskunnan verkkosivuilla on tilastoja kansalaisaloitteista, muun muassa päivitettävät tilastot eduskuntakäsittelyyn edenneistä, käsittelyssä olevista sekä hyväksytyistä kansalaisaloitteista.
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/Sivut/Kansalaisaloitteet.aspx
Neuvostoliiton kansallislaulu löytyy esim cd:ltä 'Hymnes nationaux & sonneries reglementaires', joka on tällä hetkellä paikalla Tampereen kaupunkirjaston musiikkiosastolla. Ilmoittele, mikäli haluat sen lainaksi (p. 31464077). Jos halusitkin kansallislaulun nuotit ja sanat (suom./ven.), ne löytyvät esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 1.
Vaski-kirjastoissa työntekijät näkevät kunkin niteen kolme viimeisintä lainaajaa, mutta asiakaskohtaista lainaushistoriaa ei valitettavasti ole mahdollista tarkastella, koska sitä ei tallenneta Vaski-kirjastojen tietojärjestelmässä.
Pelkän valokuvan perusteella varmaa lajitunnistusta ei rohkene ilman yökköslajien erityisasiantuntemusta tehdä. Näin maallikon silmin kuvan perhonen muistuttaa kyseistä yökköslajia, mutta saattaa olla kyseessä joku toinenkin laji ritariyökkösten alaheimosta.
Lisätietoja:
Suomen perhoset.fi: https://www.suomen-perhoset.fi/saharitariyokkonen/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.324966
