Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluja, vaikka asutkin nyt toisella paikkakunnalla. Kirjaston asiakkuus ei edellytä samalla paikkakunnalla asumista.
Helmet-kortilla ja siihen liitetyllä voit käyttää esimerkiksi e-aineistoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
Joensuun pääkirjastolta löytyy kolme erilaista vaihtoehtoa:
- lehtilukusali Vipusessa on Opinpesä, ryhmätyötila, jota voi varata ilmaiseksi lukusalin numerosta 050 443 5001
- musiikkiosastolla on kaksi äänieristettyä musiikkihuonetta, joita voi käyttää hiljaiseen työskentelyyn. Ilmaisia. Varaukset numerosta 050 405 8914.
- jos etsii tilaa pidemmäksi aikaa, voi tiedustella käyttöönsä tutkijanhuonetta, vähimmäisvarausaika 1 kuukausi ja hinta 60e. Tiedustelut: kirjasto@joensuu.fi
Mainituissa tiloissa ei ole tietokoneita, mutta langaton verkkoyhteys on käytettävissä.
Kaikkia Vaara-kirjastojen varattavia tiloja voi selata täältä.
Agenttipari Solo ja Kurjakin seikkailivat 60-luvun TV-sarjassa The Man from U.N.C.L.E. Sarjaa tuotettiin neljä kautta. Alkuperäiset TV-sarjan osat on DVD-muodossa hankittavissa verkkokaupoissa, mutta kirjastoista en niitä löytänyt.https://en.wikipedia.org/wiki/The_Man_from_U.N.C.L.E.2015 julkaistiin tuon alkuperäisen agenttisarjan innoittama elokuva Koodinimi U.N.C.L.E. (The Man from U.N.C.L.E.). Tuota elokuvaa löytyy lainattavissa myös kirjastoista.https://fi.wikipedia.org/wiki/Koodinimi_U.N.C.L.E.
Löytämistäni kirjallisista ja sähköisistä lähteistä päätellen liian korkeaksi kasvanutta jukkapalmua eli kiiltojukkaa voi lyhentää halutusta kohdasta. Ohjeiden mukaan voit juurruttaa uusia kasveja jukan latvapistokkaista. Tarkempia ohjeita kasvin hoitoon kannattaa kysellä esimerkiksi Martoilta, kukkakaupoista tai puutarhaliikkeistä. Lähteet:https://www.etlehti.fi/artikkeli/Asiantuntijat/kysy_piha_puutarha/voiko_jukkapalmua_leikatahttps://vihersisustushetki.fi/helppohoitoinen-jukkapalmu-viihtyy-valossa/ Lipponen, Visa: Kodin kukoistavat kasvit. WSOY 2001.Heitz, Halina: Ruukkukasvit. Tammi 1992.
Ikävä kyllä emme onnistuneet saamaan selville, mistä kirjasta kyseinen kohtaus voisi olla. Jos olet lainannut tuon kirjan kirjastosta ja sinulla tallentuu lainaushistoria, voit löytää kirjan kirjautumalla verkkokirjastoon ja tarkistamalla sieltä lainaushistoriasi.
Suomen kansallismuseosta neuvottiin lähettämään taulusta valokuva johonkin huutokauppakamariin sinetin merkityksen arviointia varten. Sinetti voi liittyä taulun historiaan tai kertoa kehyksen historiasta.
Suomen kansallismuseolla on oma Kysy museolta -palvelu osoitteessa https://www.kansallismuseo.fi/fi/kokoelmat/kysy-musolta
Mölylää ei ehkä kannata etsiä Helsingin kartoista, virallinen paikannimi ei ole kyseessä. Mölylä on iso niemi Herttoniemessä, Vanhankaupunginlahden rannalla. 1900-luvun alkupuolella alueelle syntyi Sörnäisten työväenyhdistyksen toimesta kesänviettopaikka, jossa oli kymmenittäin pahvista ja vanerista rakennettuja pikkumökkejä. Mökkikylän historia päättyi 1950-luvun alussa alueen siirryttyä Helsingin kaupungin omistukseen.
Sivunumeroiden perusteella keloon kopioitu teksti on peräisin Heikki Paunosen kokoamasta Stadin mestat -kirjasarjasta. Kolme osaa käsittävä kirjasarja esittelee Helsingin paikkoja, vanhempia ja uudempia, keskittyen erityisesti kansan suussa muodostuneeseen nimistöön.
Kyseinen...
Elokuvassa "Ihmemaa Oz" vuodelta 1939 kysymäsi kohta on käannetty näin :
"Kotia ei voita mikään." Kääntäjän nimeä ei mainita, tekstitys on firman SDI Media Group käsialaa.
Hyviä lastenkirjallisuusvinkkeja löytyy kirjastojen erilaisten lukudiplomien kirjalistoilta. Vantaan kaupunginkirjaston kehittämä Helmet-lukudiplomi: https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.phpEspoon kaupunginkirjastossa kehitetty Kunnari-lukudiplomi: https://kunnarilukudiplomi.fi/ Tampereen kaupunginkirjaston ja Lastenkirjainstituutin yhteistyössä kokoama Pirkanmaan lukudiplomi: https://piki.finna.fi/Content/diplomas E-kirjoja ja e-äänikirjoja on mahdollista lainata E-kirjaston kautta. Lisätietoa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-kirjasto-aina-mukanasi
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Lukutaito työssä ja arjessa : aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa, 2000.
Fagerström, Marja-Liisa, Aikuisten lukuharrastustutkimus (Pro gradu -työ : Turun yliopisto, kasvatustiede), 1995.
Kirjastojen aineistotietokantoja ja teosten saatavuustietoja pääsee katselemaan www-osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/
Myös artikkeliviitekannoissa Aleksissa ja Artossa on aiheeseen sopivia artikkeleita. Artosta löytyvät mm. seuraavat artikkelit:
Kantele, Kalevi, Miten on suomalaisten aikuisten lukutaidon laita? Kirjastolehti 2000 : 8, s. 20.
Linnakylä, Pirjo, Aikuistenkin lukutaidossa on kehittämisen varaa. Virke 2000 : 5, s. 8-12.
Arinen, Pekka,...
Kaikki Kyyti-kirjastojen kokoelmissa olevat englanninkieliset Kiera Cassin romaanit on hankittu Iitin kirjastoon. He saattavat hankkia niitä lisää, mutta varman vastauksen saat vain kysymällä asiaa suoraan Iitistä. He eivät ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, mutta voit laittaa heille suoraan sähköpostia osoitteeseen kirjasto@iitti.fi.
Robin Jarvisin kirjoja on suomennettu kaksi, Kristallivankila ja Pimeyden kutsu. Tietoa itse kirjalijasta on vaikea löytää. Tähtivaeltaja-lehdessä (1999:2) on arvostelu kirjasta Pimeyden kutsu, mutta onko itse kirjailijasta mitään, sitä en tiedä. Netistä löytyy muutama Jarvis-sivu, ne tosin englanniksi http://www.fireandwater.co.uk/authors/biogs/jarvis.htm
http://www.ncbf.org.uk/jarv.htm
Jarvisin kustantaja Suomessa on Karisto, olisikohan heillä tietoja enemmän: Karisto Oy PL 102, 13101 HÄMEENLINNA Puh. 03 - 616 1551.
Suomalaisten kirjastojen historiasta löytyy tietoa esim. kirjoista Kirjastojen vuosisata (1999, toim. Ilkka Mäkinen) ja Suomen yleisten kirjastojen historia (2009, toim. Ilkka Mäkinen). Internetistä tietoa voi hakea kirjastot.fi -sivujen kirjastohistorian linkkilistan avulla: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastohistoria/
Voisiko etsimäsi olla Virtaa älä pelkää -niminen runo? Tämä runo on ilmestynyt kokoelmassa Oljenkorsia vuonna 1993. Se löytyy myös kokoelmasta runot 1970-2010 (2010).
Tätä kappaletta emme valitettavasti löytäneet. Minne kuljet merimies -kappaleessa on vähän samaa sanavalintaa tuon merimiehen osalta, mutta sitä on esittänyt Esko Rahkonen eikä tytöistä ole puhetta. Kansansävelmässä Tuonen tytön laulu on tyttö ja myös viaton sekä kulkija, mutta ei merimiestä, mutta tunnelmaltaan se on kuvaamanne kaltainen.
Ehkä joku lukijoistamne tunnistaa kappaleen?
Etsimäsi suomennos Alfred de Vignyn runosta La mort du Loup sisältyy teokseen Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa : alkutekstein varustettu laitos ja nimenomaan teoksen vuoden 1957 laitokseen.https://finna.fi/Record/lumme.2828421?sid=4789007579https://finna.fi/Record/satakirjastot.37724?sid=4789045622#componentpar…
