Viimeisimmän painoksen voit tarkistaa kirjakauppojen sivuilta tai kustantajien sivuilta. Osoitteesta: http://booknet.cultnet.fi/ voit löytää kirjakauppojen ja kustantajien www-sivut. Näillä sivuilla on hakumahdollisuus, voit hakea tietoa mistä tahansa yksittäisestä kirjasta.
Lisäksi voit tarkistaa myös Helkasta, joka on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo osoitteessa: www.helsinki.fi/helka/. Siitä pääset katsomaan aineistotietokantaa. Helka ei kuitenkaan välttämättä sisällä kaikkia painoksia jokaisesta kirjasta. Ne löytyvät kansallisbibliografiasta, Fennicasta,
johon vain kirjaston henkilökunnalla on pääsy. Eli voit myös kysyä uusinta painosta suoraan kirjastosta.
Meillä on aiheeseen liittyen useampia kirjoja esim. Lillrank: Keskeneräinen potilas : terveydenhuollon tuotanonohjaus sekä Terveys ja johtaminen : terveyshallintotiede terveydenhuollon työyhteisöissä. Voisit tulla käymään pääkirjaston luonnontieteet- ja tekniikkaosastolla, jossa sinulle voidaan tehdä laajempi haku aiheesta. Katsoin myös Vaasan yliopiston kirjaston Tritonian aineistotietokantaa ja sieltä löytyi kaksi tutkimusta aiheesta. Toinen on väitöskirja, Kinnunen: terveyskeskuksen organisaatiokulttuuri ja toinen pro gradu-työ, Nykänen: Keskijohdon asema terveyskeskusorganisaatiossa. Aiheesta on tehty muitakin opinnäytteitä eri puolilla Suomea ja näitä voi yrittää halutessasi kaukolainata.
Poliisin työstä ja toiminnasta saat tietoa esim. poliisin internet-sivuilta: http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/www/poliisi
Poliisikoulutuksesta saat parhaat tiedot poliisiammattikorkeakoulusta: http://www.poliisiammattikorkeakoulu.fi/poliisi/poliisioppilaitos/home…
Ainakin vuonna 2007 julkaistuja poliisiammattikorkeakoulun oppikirjoja löytyy Suomen yleisistä kirjastoista.
Dioja ja negatiiveja on mahdollista skannata pääkirjasto Metsossa ja Lielahden kirjastossa sekä Hervannan ja Sampolan tietotoreilla.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet.html
Suomen murteiden sanakirja mukaan mikään e.m. sanoista ei ole suoranaisesti karhu-sanan synonyymi
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kölli:2&sms_id=SMS_35b66829f44fe1123708998a6c3b895f
Kolli- ja kölli-sanat sopivat karhun nimityksiksi:
kölli: käytetään "isokokoisesta (kömpelöstä tms.) olennosta (esineestä tms.")
kölli-sanasta on enemmän tietoja länsimurteissa kuin itämurteissa
kolli: "urospuolinen eläin yleensä, naaraan vastakohtana" viitteitä ei löydy karhu-sanalle (länsi-murteet)
kallu- ja kylli -sanoille ei löydy karhuun viittaavia esimerkkejä
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta saattaa löytyä asiasta lisätietoa:
https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#q=kotimaisten+kielten+tutkimuskeskus
Tarkoittanet teosta, jonka on kirjoittanut Aleksandr Borisovich Zhuk : "Ase-atlas maailman käsiaseet".
Teos on Ase-lehden kustantama ja löytyy seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Helsinki: Itäkeskus, Pääkirjasto (Pasila)
Espoo : Olari, Keski-Espoo, Pääkirjasto (Leppävaara)
Vantaa: Korso, Myyrmäki, Pääkirjasto (Tikkurila)
Jos haluat hakea Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/) lisää aseita käsitteleviä kirjoja, valitse asiasanaksi "aseet" ja materiaaliksi "kirja". Halutessasi voit vielä rajata haun esim. suomenkielisiin teoksiin.
Varsinais-Suomen maakuntalaulun (Varsinaissuomalaisten laulu) sanat löytyvät esimerkiksi Varsinais-Suomen liiton sivuilta ( http://www.varsinais-suomi.fi/Default.aspx?id=343043 ).
Toki laulun sanat ja nuotit ovat myös monessa laulu- / nuottikirjassa esimerkiksi:
Uusi kultainen laulukirja
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, 2000
Honkain keskellä : Seura- ja erälaulukirja
Helsinki : Ajatus, 1999
Palamo, Reijo
Lehti puusta variseepi : Suomalainen koululauluperinne
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1999
Suuri toivelaulukirja 7
Helsinki : Fazer Musiikki/Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1988
Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Sinun kannattaisi varmaan tiedustella Suomen Ranskan instituutista tätä asiaa, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html . Heidän sivuiltaan löytyy lista kirjastoista ja kirjakaupoista, joissa on suomalaista kirjallisuutta, Librairie et bibliothèques, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html?menuid=154&aid=390 :
Librairie Compagnie
58 rue des Ecoles, 75005 Paris
www.librairie-compagnie.fr/finlande/presentation.htm
Un grand choix de littérature finlandaise et nordique en français
Librairie nordique - Le Livre Ouvert (littérature, dictionnaire, langues)
48 rue des Francs-Bourgeois, 75003 Paris, tél. 01 48 87 97 33
Les Guetteurs de vent (littérature)
108 avenue Parmentier, 75011 Paris, tél. 01 43 57 52 15
Nordisk...
Kläpp -sanalla on kyllä kahdenlainen merkitys. Entisaikaan se on todella voinut tarkoittaa myös avioliiton ulkopuolista lasta. Tekstityksessä on kuitenkin nähdäkseni käännösvirhe, jos kyseessä oleva lapsi oli avioliitossa syntynyt. Suomen sana äpärä tarkoittaa vain avioliiton ulkopuolista lasta.
Till helgen on tuohon aikaan tarkoittanut "pyhäksi" kotiin. Lauantaina oltiin koulussa ja käsitettä viikonloppu ei silloin tunnettu siinä merkityksessä kuin nykyään.
"Sen seitsemän kertaa" on varmaan lyhennetty käännöksessä jostain syystä. Oikea raamatullinen sanonta on Pohjanmaallakin kyllä pitempi muoto.
Voisikohan kyseessä olla Rudolf Koivun kuvittamia satuja. Hän on kuvittanut mainitsemiasi satuja. Kyseistä satukirjaa en valitettavasti löydä. Satakieli ja Pieni merenneito löytyvät kauniisti kuvitettuina teoksesta "Rudolf Koivun satuja ja tarinoita" (1992, WSOY, Helsinki).
Voit tarkistaa saatavuuden HelMetistä: http://www.helmet.fi/
Kyseessä on Ilmari Kiannon nimeämätön runo. Sen toinen säkeistö alkaa näin:
"Riika, Riika, riemun ranta,
Kielten kilske kolmikanta..."
Runo löytyy Kiannon teoksesta Poika maailman kylillä : muistelmia matkalta Puolaan ja Tšekkoslovakiaan via Viro ja Latvia (Suomen kirja, 1946). Kirja kuulu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Saatavuustiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
La Scala -niminen elokuvateatteri toimi Pohjoisesplanadi 21:ssa vv. 1906 - 1991.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjasto on maan suurin elokuva-alan tietokeskus, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä.
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterei…
Yksityishenkilöitä ja kaupungin rakennuksia(elokuvateatterit) koskevia tietoja löytynee myös Helsingin kaupunginarkistosta.
http://www.hel.fi/hki/Tieke/fi/Kaupunginarkisto
Kirjaasi on tällä hetkellä helmet-järjestelmässä 18 kappaletta. Yksi niistä on valittu uuteen pääkirjastoon Oodiin, sitä ei näe muualta kuin virkailijakoneelta. Lainattavia on siis tällä hetkellä 17 kappaletta, jotka kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Varauksia näyttää tällä hetkellä olevan 43 kappaletta. Kun laskemme nämä tiedot yhteen saamme luvuksi 60, joka kertoo montako ihmistä tällä hetkellä lukee tai odottaa pääsevänsä lukemaan teostasi. Varauksia teokseesi on tehty tasaisesti elokuusta lähtien.
Teoksen niteitä on ilmestymisen jälkeen lainattu Helmetissä n. 50 kertaa ja että niteitä todennäköisesti tullaan hankkimaan vielä lisää.
Hesarin juttu kertoo vain sen, mistä kirjoista on laitettu eniten varauksia viimeisen...
Muutama suomenkielinen videonmuokkausohjelmakirja Helmet-kirjastojen kokoelmissa on:
- Videokuvaa järkkärillä : 101 huippuvinkkiä / Adam Juniper, David Newton (2011)
- Digivideo : kuvaajan käsikirja / Tom Ang (2006)
- Digivideo tehokäytössä : Adobe Premiere Elements 2 / Carl Plumer (2006)
- Studio versio 8 : ammattimaista elokuvantekoa : käyttäjän opas / (2002)
Suomenkielisiä iMovie-oppaita löytyy myös verkosta:
https://support.apple.com/fi-fi/imovie
Syyt tietää varmasti vain sarjan käsikirjoittaja. Ehkä kauppias Matikaisen roolina on olla nimenomaan kauppias ja Marjan mies on lähinnä sisaren mies, eikä käsikirjoittaja pidä enempiä tietoja tarpeellisena. Jossakin muussa sarjassa syyt voivat olla aivan toiset.
Kyseessä saattaisivat olla Eva Dahlgrenin Lasse & Urmas -kirjat. Niitä on ilmestynyt kolme: Täti Luun salaisuus (2004), Pennut pinteessä (2005) ja Puudelitähdet (2006).
Lisätietoa kirjoista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub2ed85e0-41a1-49ae-9d41-ee429bd93178.
