Louhimiehen Tuntematonta kirjallisuudentutkimuksen keinoja hyödyntäen käsitellään ainakin Jussi Ojajärven esseessä Tuntemattoman sotilaan kaksi elämää, jossa sitä vertaillaan Kristian Smedsin näytelmäversion (2007) kanssa. Se sisältyy vuonna 2020 julkaistuun kirjoituskokoelmaan Väinö Linna : tunnettu ja tuntematon. Kysymyksessä mainitun kaltaista johtopäätöstä en kuitenkaan suoranaisesti Ojajärven tekstistä löytänyt; Linnan teosta nationalistisempana hän kuitenkin Louhimiehen tulkintaa piti ja halutessaan kaiketi siinä ilmenevää sankaruuden korostusta voisi pitää enemmän sotaa ihannoivana kuin pasifistisena. Valitettavasti tämän paremmin kysymystä vastaavaa esseetä ei tutkimieni vuonna 2017 tai sen jälkeen ilmestyneiden Linna-, Louhimies-...
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmasta tietoa teollisuuden kasvuennusteista löytyy melko niukasti.
Tutkimusraportti "Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus", 2001 (951-735-589-0) sisältää yhdeksän eri toimialan (mm. metsä-, metallinjalostus- ja koneenrakennusalan) keskipitkän ja pitkän ajan työllisyys- ja tuotantoennusteet. Ennusteet on esitetty melko yleisellä tasolla.
Etla julkaisee neljä kertaa vuodessa Suhdanne-nimisen katsauksen, jossa arvioidaan eri teollisuudenalojen tulevaisuudennäkymiä 1-5 vuotta eteenpäin. Tässä tiedot ovat tarkemmat kuin edellisessä.
Massa- ja paperiteollisuuden kasvuennusteista löytyy tietoa esim. kirjasta:
Paperi 2030 / [Jaakko Pöyry Consulting]. Muut tekijät Jaakko Pöyry Consulting. Julkaisutiedot...
Psykiatrinen kuntoutus on käytetty asiasana Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa. Kun etsii Fennicasta asiasanalla saa yli 70 viitettä jotka ovat ilmestyneet 2000-luvulla.
Vuonna 2009 on painettu mm. Integratiivinen hypnoterapia / toim. Martti Tenkku ja Mielenterveyskuntoutujien klubitalot /toim. Outi Hietela-Paalasmaa.
Kysymyksessä ei ole tarkennettu painovuotta minkä asiakas katsoo uutuudeksi
Netistä löytyy monia ohjevideoita lapasen kiilapeukalon neulomiseen. Alla linkki videoihin:
https://www.google.com/search?q=kiilapeukalo&rls=com.microsoft:fi-FI&source=lnms&tbm=vid&sa=X&ved=0ahUKEwiZxa-x7dPfAhURiaYKHTFrDvYQ_AUIECgD&biw=1920&bih=888
Eräs lomalta palannut kirjastolainen tämän tunnisti. Runo on Matti Rossin Sade luo kuultavan hämärän kokoelmasta Laulu tummana tulevi (Tammi, 1976). Tuska tullen mennen on jo ensimmäisen säkeistön lopussa:
Sade luo kuultavan hämärän,
istun varjot kasvoillani.
Taas uneksin, taas odotan,
kuulen aseman kaiut,
tunnen kipeät lähdöt,
tuska oli tullen, mennen,
ahdistus ajan väleissä.
Viime aikoina taidehuutokaupoissa Armas Raunion maalausten lähtöhinta näyttäisi liikkuneen välillä 10-400 €. Verrattaessa hintoja vuosituhannen vaihteen paikkeella julkaistuissa Taidepörssi-hakuteoksissa julkaistuihin, näyttäisi siltä, että Raunion taulujen arvo on pikemminkin lasku- kuin noususuunnassa. Vuosina 1997-2003 Raunion taulujen myyntihinnat vaihtelivat välillä 320-454 €.
https://vantaa.huutokauppaekman.fi/auk/w.object?inC=HEO&inA=20210122_1705&inO=6
https://hkaleksi.fi/tuote/5809/armas-raunio-signeerattu-oljy
https://www.hagelstam.fi/armas-raunio-24199de83aaaca9bdc024cb0fa8a70c7?SID=335jldk4oa90p7r69hd29jqn37
https://www.bukowskis.com/fi/bukipedia/16877-armas-raunio
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun. Tarkempaa tietoa ei kirjallisuudesta valitettavasti löytynyt eivätkä koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat vaikuta säilyneen. Tieto saattaisi löytyä muista koulutuskeskuksen mahdollisesti säilyneistä asiakirjoista. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Kori-toiminnolla voi tehdä varauksia tai muita toimintoja usealle niteelle kerralla. Ruudun oikeassa ylälaidassa on Oma kori, josta näkyy koriin lisättyjen niteiden lukumäärä. Klikkaamalla tätä linkkiä pääset näkemään koriin lisätyt niteet. Niteiden yllä olevasta palkista voit valita toimintoja. Voit varata kaikki tai vain valitsemasi niteet, lisätä ne muistilistallesi, lähettää viitteen niistä sähköpostiisi, lisätä niihin oman tagin tai poistaa ne korista. Tässä yhteydessä järjestelmä pyytää sinua kirjautumaan sisään, jos et ole jo kirjautunut. Jos et tee mitään, kori tyhjenee, kun suljet selaimen.
Tilastokeskuksen sivuilla on linkkejä (http://tilastokeskus.fi/tk/el/kva_ajankaytto.html) ja kirjallisuusviitteitä (http://www.stat.fi/tk/el/kva_artikkelit.html) suomalaisten ajankäytöstä. Viitteissä mainittu, kattava Hannu Pääkkösen ja Iiris Niemen Suomalainen arki - ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa (2002) löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Suomen tilastollisessa vuosikirjassakin kulttuuri- ja vapaa-ajan taulussa on usean vuoden tilastoja seurustelusta perheen kanssa ja muusta ajankäytöstä.
Haminan kirjastossa tai muissa Kyyti-kirjastoissa kirjaa ei näytä verkkokirjaston (http://www.kyyti.fi/libdbsearch/) perusteella ainakaan vielä olevan. Kirjasta voi tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen joko Internetin kautta osoittessa http://www.kyyti.fi/node/234 tai paikan päällä kirjastossa. Joissakin muissa Suomen kirjastoissa kirjaa on, joten on myös mahdollista tehdä siitä kaukolainapyyntö oman kirjaston kautta, joko netissä http://www.kyyti.fi/node/234 tai kirjaston tiskillä. Kaukolainaus on maksullista.
Kirja tulee varattavaksi todennäköisesti viikon tai kahden sisällä. Kirjan tuloa kannattaa seurata Helmetistä, kirjasta voi tehdä varauksen heti kun ensimmäisen lainakappaleen sijaintitiedot näkyvät siellä.
Arna Ranckenista on vaikeaa löytää tietoa. Hänestä on kirjoitettu hyvin vähän. Käsikirjastossa olevasta taiteilijamatrikkelista löytyi pienet tiedot, jotka voin kirjoittaa tähän:
Rancken, Arna Maria, taidemaalari ja -graafikko. -s. 16.12.1901 Helsinki. Vanht kaupp. Edvin Etholén ja Olga Sjöblom. Puol. Gunnar Rancken. Teoksia ensi kerran näytt. Tre 1947. Osall. kotim. näytt.: SKjL:n näytt. 57, 58, 63, 68, 69, 70. Pohjal. TL:n j. 68-. Asuinpaikka Tre.
Aamulehden artikkelitietokannasta löytyi Arna Ranckenista yksi artikkeli, joka kertoi Ruovedellä olleesta taidenäyttelystä kesällä 1996. Artikkelista löytää nimiä ja yhdistyksiä, (esim. taiteilijan poika Osmo Sjöblom tai Ruoveden taideyhdistys) joiden kautta saattaa saada lisätietoa. Siinä on...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on varattavia tiloja työskentelyyn. Tilat voi varata Varaamo-palvelun kautta. https://varaamo.hel.fi/ Varattavat tilat löytyvät ruudusta: "Pitää kokouksen tai työskennellä", jossa voi varata mm. päivämäärän ja varauksen minimipituuden. Valitettavasti osassa tiloja on mahdollista varata tila itselleen vain yhdeksi päiväksi kerrallaan, ja tehdä uusi varaus vasta, kun on käyttänyt edellisen ajan.
Teologian tohtori Petri Merenlahti käsittelee Teologia.fi-sivustolla psykologista raamatuntutkimusta. Sivulla on myös tietoa aihetta käsittelevistä kirjoista:
https://teologia.fi/2007/03/psykologinen-eksegeesi-huonoa-eksegeesi-2/
Myös Suomen teologisen instituutin sivuilla on dosentti Timo Eskolan luento aiheesta Hermeneutiikka - tulkitsemisen taito, jossa käsitellään mm. Raamatun psykologista tulkintaa:
https://www.sti.fi/luennot/files/te031219.html
Oikeusministeriön ylläpitämä vaalit.fi-sivusto tarjoaa kaikenlaista mielenkiintoista tietoa vaaleista. Vaalien tieto- ja tulospalvelu -sivulta voit etsiä tietoa niin äänestysprosenteista kuin ehdokkaiden saamistä äänimääristäkin aina vuoteen 2003 saakka. Tätä vanhempien vaalien tietoja löydät Tilastokeskuksen palveluista. Linkin näihin vanhempiin palveluihin löydät samalta sivulta.
Esimerkikis kysymäsi Riihimäen vaalitiedot:
Eva Biaudet sai Riihimäeltä 142 ääntä vuonna 2012.
https://tulospalvelu.vaalit.fi/TPV-2012_1/fi/ehdkutulos_694.html
Laura Huhtasaari sai vuonna 2018 Riihimäellä 1283 ääntä.
https://tulospalvelu.vaalit.fi/TPV-2018_1/fi/ehdkutulos_694.html
Sukuviesti, Sukutieto, Genos, Släktforskaren ja Sukuri ovat sukututkimukseen keskittyviä lehtiä.
Sukuviesti on sukuseurojen, sukututkimuksen, historian ja kulttuurin aikakauslehti. Sitä julkaisee Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry. Se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Sukutieto on Suomen Sukututkimusseuran jäsenlehti. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Genos on tieteellinen aikakauskirja, jonka julkaisijana toimii Suomen Sukututkimusseura. Sen ilmestymistiheys on neljä kertaa vuodessa.
Ruotsinkielisen Släktforskaren-lehden julkaisija on Helsingfors Släktforskare r.f., ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Sukuri on Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Helmet-tietokannasta voit etsiä venäläistä kansanmusiikkia. Helsingin luokka on 788.4 ja siitä eteen päin. Kuuntelemalla varmasti löydät vastaavaa musiikkia näiden joukosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kansanmusiikki+ven%C3%A4j%C3%A…
Valitettavasti tällaista jakelupalvelua ei ole olemassa, mikään taho ei rupea postittamaan 200 kappaletta omalla kustannuksellaan ilman painavaa syytä. Myymätön varasto ei sinänsä riitä perusteeksi. Joskus takavuosina BTJ Kirjastopalvelu saattoi ottaa jonkin lahjoituksen mukaan kirjastoille meneviin kirjalähetyksiinsä, mutta vähän epäilen, ettei tällainen anteliaisuus ole enää voimassa. Asiaa voi kuitenkin tiedustella sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@btj.fi.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä sijoitetaan kokoelmaaan, mitä ei. Kirjastoilla ei siis ole velvollisuutta ottaa kokoelmaan lahjoitettua materiaalia.
Heikki Poroila
