Valitettavasti vuoden 2007 MP Maailmaa ei ole enää saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Lehteä tilataan pääkaupunkiseudulla kolmeen kirjastoon, joista kaikista löytyy vain tämän vuoden lehdet.
Valitettavasti ei ainakaan helpolla tuollaista versiota löytynyt, vaikka on toki mahdollista ja luultavaakin, että joku on sen Italiassakin levyttänyt. Nettihakuja varten pitäisi vaan tietää, millä nimellä laulu Italiassa ehkä tunnetaan (meillä nimeksi on tullut "Isä ja lapsi", mitä ei välttämättä alkuperäisestä otsikosta arvaisi). Yritin itse erilaisilla bambino/bambina-yhdistelmillä, mutta ei löytynyt. Ainakaan nimellä "Piccolo bambino" ei käännöstä näköjään ole tehty.
Heikki Poroila
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole äänilehtiä, mutta Näkövammaisten keskusliiton palveluiden avulla äänilehtien kuuntelu onnistuu.
Hyvään alkuun pääsee osoitteessa: http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/lukeminen
Sieltä löytyy myös lisätietoa valtion erikoiskirjasto Celiasta, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa. Celia tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille painetun kirjan lukeminen on vaikeaa.
Uusi Suomi on vapaasti verkossa käytettävissä oleva sanomalehti. Esimerkiksi siitä löytyy useita artikkeleita koskien kesätyötä
https://www.uusisuomi.fi/search/google/kes%C3%A4ty%C3%B6?query=kes%C3%A…
Satakunnan kansa 10.1. "Kesätyöpaikat jaetaan nyt" https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/kesatyopaikat-jaetaan-nyt-tall…
ePress-lehtipalvelusta tuli muutamia viittauksia sanomalehtiin, joissa aiheesta on kirjoitettu (ePress käytettävissä kirjastoissa)
- Kaleva 23.2.2018 "Kesätöiden haussa käsillä jo loppukiri", "Kesätyöpaikka sattuman kautta"
- Ilkka 22.2.2018 "Hakijan kannattaa esittäytyä"
eMagz-lehtipalvelu (käytettävissä kirjastossa):
- Kauppalehti 15.2.2017 "Kesätyö opettaa nuorille vastuunkantamista..."
Arto -...
Ihan täsmälleen kysymyksessä kuvaillun kaltaista dekkaria en onnistunut löytämään, mutta melko lähelle sentään päästään Carter Dicksonin (John Dickson Carr) kirjassa Valkoisen luostarin murhat. Tässä amerikkalaisen kirjailijan Iso-Britanniaan sijoittuvassa romaanissa Sir Henry Merrivale selvittelee murhaa, jonka ratkaisussa tärkeässä osassa ovat "järjenvastaiset" jalanjäljet lumessa.
Yhdysvaltoihin sijoittuva, niin ikään melkoisen lähelle kaivattua kirjaa osuva teos on myös John Verdonin Numeropeli.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1589001
Seuraavissa kirjoissa on paljon hyviä lukuvinkkejä lapsille:
Kaisa Laaksonen: Suuri lukuseikkailu (Avain 2017)
Päivi Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle: opas lastenkirjallisuuskasvatukseen (Atena 2015).
Kirjavinkkejä kannattaa kysyä myös kirjastosta, henkilökunta osaa kertoa uusista ja hyvistä lastenkirjoista.
Monissa kirjastoissa on myös mukaan otettavia kirjavinkkilehtisiä ja kirjastojen nettisivuilta niitä löytyy lisää.
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen vinkkisivut löytyvät täältä.
Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin kirja Maailmojen loput : kirjoituksia romaanitaiteesta on kirja romaanien lopuista. Se sisältää mm. 30 pienoisesseetä. Esseen alusta voi lukea romaanin lopetuksen:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510428610&…
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348073__Smaailmojen%20lo…
Lielahden kirjastossa sekä Sampolan ja Hervannan kirjastojen tietotoreilla voi digitoida C-kasetteja joko CD-levyille tai mp3-tiedostoiksi.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet/digitointi-editointi.html
Netistä ei löytynyt kuvitusta kaikkiin kalojen loisiin ja osa kalojen anatomiastakin näytti aika lailla tuollaiselta narumopiölta.
Kenties kirjasta Suomen kalojen loiset olisi apua kuvan arvioinnissa. Keski-Finna.fi
Vaikka kreikka ja espanja ovat molemmat indoeurooppalaisia kieliä, eivät ne ole kielinä aivan lähisukulaisia. Tästä huolimatta kreikka ja espanja jakavat monia foneettisia piirteitä: ne esimerkiksi lausuvat konsonantit samankaltaisesti ja niiden intonaatiot muistuttavat toisiaan. Kielten ääntämisen samankaltaisuutta käydään läpi konkreettisten esimerkkien kautta esimerkiksi Langfocucsen videossa "Why Does Greek Sound Like Spanish?!".
Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin julkaisuihin, josko näistä olisi apua sinulle: Luottokanta 31.12.1992: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301318655Luottokanta 1993: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301318656Pankit 1992, pankkikohtaisesti: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301319664Pankit 1993, pankkikohtaisesti: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301319665Nykyisellään tilastoja pankkien markkinaosuuksista, luotonannosta ja talletuksista tuotetaan Suomen Pankin Rahalaitosten tase -tilastossa (https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tilastotiedotteet/rahalaitosten…). Historiallisia tilastoja voi tiedustella osoitteesta: tilastopalaute@bof.fi.
Kappaleen sanoitusta tai nuotinnosta saksan kielellä ei näyttäisi olevan saatavissa. Käännöksen ovat finna-tietokannan mukaan tehneet Kirsti ja Sigurd Göttlicher. Kuoppamäen tulkintaa Blau und weiß -kappaleesta voi toki kuunnella vaikkapa YouTubelta ja yrittää kirjoittaa sanat talteen.
https://www.finna.fi/Record/fikka.5124978?sid=4201237842
Kysymääsi kirjaa (tai mahdollisesti artikkelia) ei näytä löytyvän yleisistä eikä korkeakoulukirjastoista. Asia on tarkistettu pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen sekä maakuntakirjastojen tietokannoista, Kokkolan kaupunginkirjaston tietokannasta, korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta sekä artikkelitietokannoista Aleksi ja Arto. Tietoa on haettu sekä dokumentin nimen että tekijöiden (Gergen, Harmainen) perusteella.
Yksi Gergeniltä suomennettua lehtiartikkelia kyllä löytyi, mutta sekään ei ilmeisesti ole sitä, mitä hait: "Sosiaalisen konstruktionismin liike modernissa psykologiassa", ilmestynyt Psykologia-lehdessä 1997, numeron 6 liiteosassa, alkuperäinen artikkeli on "The social constructionist movement in modern psychology"....
Irmeli-kappaleen sanat ja nuotit löytyvät Lovekustannuksen julkaisemasta Laulukirja-nimisestä nuottikokoelmasta (isbn 951-9377-23-9). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta, www.helmet.fi.
Kirjan voi lainata suoraan sellaisesta kirjastosta, jossa se on hyllyssä, vaikka siitä olisikin varaus. Tämä pätee myös sellaisessa tilanteessa, jossa teoksesta on varaus ja sitä on vain yksi nide jonkin kirjaston hyllyssä. Jos asiakas tällaisessa tapauksessa ehtii poimia kirjan hyllystä, hän saa kyllä lainata sen, vaikka siihen kohdistuukin toisen asiakkaan varaus.
Jos kotoa huomaat koneelta kirjan olevan jossakin kirjastossa hyllyssä, niin kannattaa soittaa kirjastoon ja näin varmistaa, että kirja varmasti löytyy ja odottaa jo valmiina kirjastossa noutoa.
Kovin paljon en aiheestasi suomen kielellä pystynyt löytämään. Viime
vuonna kuitenkin ilmestyi Iira Nuutisen "Tasa-arvo poliisitoimessa : työyhteisöjen ja henkilöstön hyvinvointi" Työterveyslaitoksen julkaisemana. Pääkaupunkiseudulla teos on saatavissa Vantaan pääkirjastosta. Muuten kehottaisin sinua etsimään Poliisin Ammattikorkeakoulun Kirjaston (PAKK) tietokannasta http://www.poliisi.fi/kirjasto . Asiasanayhdistelmällä poliisi ja työtyytyväisyys sieltä löytyi em. Nuutisen kirjan lisäksi viisi 1990-luvulla ja aivan 1980-luvun lopulla julkaistua teosta. Teosten sijainti ja lainattavuus selviävät samasta.
Hyödyllinen osoite on myös Työterveyslaitoksen kirjasto http://www.occuphealth.fi . Sieltä löytyi mm. viite Juhani Smolanderin...
Tietoja kutiamisesta on kyselty tällä palstalla aiemminkin.
Tässä linkki vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kutitus-naurattaa-tai-miksi?language_content_entity=fi
Asiasta on kirjoitettu netissä muuallakin:
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-135575
Tässä mainitaan mm. että mikäli ihmisellä on normaalia korkeampi tai matalampi herkkyys kosketukselle, kutiaminen voi tuntua epämiellyttävältä eikä se saa naurua aikaan.
Iltalehden artikkeli kutinasta: https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013123017882897
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15843/2010_samk_lehtinen_jaana.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tässä Jaana Lehtisen opinnäytteessä ”Terveydenhoitajan ja asperger-nuoren tukikeskustelu” tuodaan esille...
Vuosiluku on lähteenä käyttämäsi niteen julkaisuvuosi. Usein mainitaan myös ensimmäisen painoksen julkaisuvuosi. Myös kuvittajan nimi tulee mainita lähdeluettelossa.
Hei!
Tietoja isoäidistäsi saatat löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta, tämä löytyy kirjastosta. Jos isoäitisi on antanut tuohon kirjasarjaan tietojaan, hänestä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja kaikki sotien aikaiset evakkopaikkakunnat.
Karjalan liitolla (www.karjalanliitto.fi) päivystää kuukausittain sukututkija. Hänelle. voi lähettää kysymyksiä sähköpostilla (https://www.karjalanliitto.fi/karjalatalo/kirjasto-2.html)
