Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan asiantuntijoita, joten emme pysty vastaamaan pätevästi laillisuutta koskeviin kysymyksiin. Siksipä tämäkin vastaus on vain maallikon tulkinta. Jos haluat asiantuntevampaa laillisuusarviointia, kehotan kääntymään laintulkinnan ammattilaisten puoleen.
Etu- ja sukunimistä on säädetty nimilaissa. Nimilain perusteella esimerkiksi kaikki väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, ja niitä voi siksi ottaa vain erityisin perustein. Se koskee kuitenkin vain oikeiden ihmisten nimiä, joten sen rajoituksia ei voi oikein soveltaa keksittyihin henkilöihin. Taitelijoille on varmaankin katsottu kuuluvan vapaus käyttää vaikkapa nimeä ”Pekka Virtanen” kysymättä lupaa Pekka...
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Teuvo Pakkalan tekijänoikeudet ovat jo rauenneet, sillä kirjailijan kuolemasta on kulunut jo paljon yli 70 vuotta – Pakkala kuoli 1925 –, joka on tekijänoikeuslain määrittämä teosten suoja-aika (43 §). Koska tekijänoikeus ei enää suojaa hänen teoksiaan, niitä voi vapaasti siteerata tai vaikka julkaista uudelleen. Ainoa mahdollisuus kieltää julkaisu on ns. klassikkosuoja (53 §), mutta sitä voi käyttää ainoastaan Opetusministeriö tapauksissa, joissa ”teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla...
Kirja on tulossa syksyn aikana kirjastoon, ja sen voi varata, kun sen tiedot ja sijaintipaikat näkyvät Helmetissä. Tämän tarkempaa aikaa ei valitettavasti vielä tiedetä.
Helmetin kautta voi selailla uutuuskirjojen tietoja, mutta vasta sitten, kun ne jo ovat lainattavissa. Uudesta Helmet-sivustosta eri aiheiset uutuusluettelot löytyvät sivun alareunasta Uutuudet-linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sinikka Nopolan tuotannosta ei nouse esiin selkeästi varsinaisia pääteoksia. Keskeinen merkitys Nopolan tuotannossa on kuitenkin Eila ja Rampe -kirjoilla ("Ei tehrä tästä ny numeroo", "Se on myähästä ny", "Kyä tässä jotain häikkää o" ja "Eila, Rampe ja elämän tarkoitus"), eli hämäläistrilogialla - jossa tosin on neljä osaa.
Nopolan keskeisinä teoksina voidaan pitää myös lapsille kirjotettuja Risto Räppääjä -kirjoja ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjaa, mutta nämä teokset hän on kirjoittanut yhdessä sisarensa Tiinan kanssa.
Sinikka Nopola pohtii kysymystä pääteoksestaan näin: "Pääteoksen ajatellaan yleensä olevan tekijänsä 'painavin' ja 'merkittävin' teos. Koska olen pitkälti humoristi, en ajattele teosteni painoa. Keveys ja jäntevyys ovat...
Tässä vastaus Keski-Suomen liitosta:
"Näyttää siltä että osa lippufirmoista valmistaa ainakin netissä olevien kuvien perusteella puna-valko-mustia tai musta-puna-valkoisia isännänviirejä, mutta liiton sivuilla olevan ”maakuntatunnukset” alasivuston mukaan ”maakunnan isännänviiri on musta-valko-punainen pystysuunnassa alaspäin kapeneva viiri, jonka yläosassa on metsotunnus”."
Kuva sivulla: http://www.keskisuomi.fi/keski-suomi/keski-suomen_maakuntatunnukset
Kirjan voi uusia viisi kertaa etsinnän ajaksi, jos siitä ei ole varauksia, jolloin myöhästymismaksua ei kerry. Myös kirjastoa, josta on sen lainannut, voi pyytää etsimään kirjaa, varsinkin jos se pienikokoisena on saattanut jotenkin jäädä palautumatta. Kirjan voi korvata maksamalla kirjastoon kirjan korvaushinnan tai sopimalla kirjaston kanssa kirjan korvaamisesta ostamalla saman kirjan ja tuomalla sen kirjastoon.
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia hyväkuntoisista kirjoista, joille kirjastossa on kysyntää. Kirjasto ei ota vastaan esim. Valittujen Palojen Kirjavalioita tai vanhentuneita tieto- ja oppikirjoja. Tätäkin kannattaa kysyä suoraan henkilökunnalta kirjastossa käydessään ja kertoa millaisia kirjoja olisi lahjoittamassa ja kuinka...
Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteissä on Microsoft Word, joten siinä muodossa voi kirjastossa tallentaa.
Muuntamisen onnistuminen riippuu siitä, missä muodossa muunnettava teksti on. Esimerkiksi rtf-tiedostot saa helposti muutettua Wordin omiksi tiedostomuodoiksi, mutta toisaalta esimerkiksi OpenOfficen omia tiedostomuotoja kirjaston asiakastietokoneet eivät pysty lukemaan. Pitäisi siis tietää ensiksi alkuperäinen tiedostomuoto, ennen kuin muuntamisesta voi sanoa varmasti mitään.
Kovin paljon en aiheestasi suomen kielellä pystynyt löytämään. Viime
vuonna kuitenkin ilmestyi Iira Nuutisen "Tasa-arvo poliisitoimessa : työyhteisöjen ja henkilöstön hyvinvointi" Työterveyslaitoksen julkaisemana. Pääkaupunkiseudulla teos on saatavissa Vantaan pääkirjastosta. Muuten kehottaisin sinua etsimään Poliisin Ammattikorkeakoulun Kirjaston (PAKK) tietokannasta http://www.poliisi.fi/kirjasto . Asiasanayhdistelmällä poliisi ja työtyytyväisyys sieltä löytyi em. Nuutisen kirjan lisäksi viisi 1990-luvulla ja aivan 1980-luvun lopulla julkaistua teosta. Teosten sijainti ja lainattavuus selviävät samasta.
Hyödyllinen osoite on myös Työterveyslaitoksen kirjasto http://www.occuphealth.fi . Sieltä löytyi mm. viite Juhani Smolanderin...
EU-kääntämisestä voit saada tietoa osoitteelta http://europa.eu.int/comm/dgs/translation/index_sv.htm, jossa on "Eu kommissionens översättningstjänst". Suomen kielen käyttöohjeita löytyy osoitteelta http://europa.eu.int/comm/translation/bulletins/kielik/index.htm. Myös http://www.kotus.fi/ löytyy hyviä vinkkejä ja sieltä voi valita myös ruotsinkielisiä sivuja. Toinen hyvin käytännöllinen osoite on "Publikationshandboken", http://eur-op.eu.int/code/sv/sv-cover.htm, josta löytyy mm. "Särskilda regler för svenska språket". Siellä viitataan myös "Anvisningar för översättningsarbetet". Se on Brysselissä tehty vuonna 1995, juuri kääntäjille apuvälineeksi tarkoitettu pieni vihko, jota minun saamieni tietojen mukaan ei ole päivitetty ja osaksi...
Kai Myrberg ja Matti Leppäranta kertovat kirjassaan Itämeri ja ihminen (2019) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3818448, että saariston kapeat salmet jakaantuvat Strömman kanavan kohdalla siten, että ne voimistavat vuorovesi-ilmiötä kyseisessä paikassa (Myrberg & Leppäranta 2019, 32). Kapeassa kanavassa voi siten muun Itämeren heikkoon vuoroveteen poikkeuksena helposti nähdä vuoroveden vaikutuksen.
Löysin aiheesta varsin niukasti luotettavaa ja selkeää tietoa, mutta seuraavat tiedonmuruset voivat ehkä auttaa sinut alkuun tutkimuksissasi.Tässä vanhassa kirjastonhoitajan vastauksessa pohditaan seuraavanlaisesti: "Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä. Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'."Hieman toisenlainen - vaikkakaan ei välttämättä kilpaileva - näkökulma saadaan oikeinmerkin kirjanpidollisesta historiasta. Oikeinmerkki, tai ainakin siltä näyttävä merkki, tunnetaan paremmin nimellä "kaupallinen miinusmerkki" (commercial minus sign). Kyseistä...
Sanalla mana on tarkoitettu kuolemaa. "Mennä manan maille" tarkoittaisi menemistä henkilöityneen kuoleman asuinpaikkaan. Joskus manaa onkin käytetty paikan nimenä, jolloin kuolleesta on voitu puhua "manalle menneenä". Toinen versio tästä paikannimestä on manala.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_cc693de51f7a1f27650e6c…
Vaasan yliopiston kirjastosta näyttäisi löytyvän pari aihetta sivuavaa opinnäytettä:
Rokala, Antti
Päänimeke: IASC:n suositusten mukainen tilinpäätös : erot suomalaiseentilinpäätökseen ja erojen vaikutus tilinpäätösinformaatioon
Julkaisutiedot: Vaasa 1994
Mäkinen, Jukka
Päänimeke: YTN- ja IAS-tilinpäätöksen erojen vaikutus tunnuslukuihin jayrityksen arviointiin
Julkaisutiedot: Vaasa 1994
ja seuraava teos (tosin jo muutaman vuoden takainen) :
Päänimeke: IAS-tilinpäätös osana suomalaista tilinpäätöskäytäntöä
Julkaisutiedot: Hki Widenius, Sederholm & Someri 1987
Sarja: (Wideri-julkaisut)
Kirjaston kokoelmat ovat avoimia kaikille, useimpia opinnäytteitä voi tosin vain käydä lukemassa mikrokortilta...
Esitelmäntekoon suosittelen kolmea keskeistä kirjallisuudenhistoriaa:
Kansojen kirjallisuus 1-12
Koskimies, Rafael : Maailman kirjallisuus 4
Roos, Vappu : Suuri maailmankirjallisuus
Turun kaupunginkirjastossa teokset ovat luokassa 86.1, josta voit löytää lisääkin tietoa yleisen
kirjallisuuden historiasta.
Kysy henkilökunnalta, jollet itse löydä hyllystä!
Edgar Allan Poen novelli, Eleonora, on suomennettu ja se sisältyy novellikokoelmaan: Punaisen surman naamio ja muita kertomuksia. Porvoon kaupunginkirjastosta ko. teos löytyy Gammelbackan lähikirjastosta.
Varauksesi viimeinen voimassaolopäivä nyt on siirretty myöhemmäksi. Ei jälkeen -mahdollisuutta kannattaa käyttää vain jos aineistoa ei tarvitse enää merkitsemänsä päivän jälkeen.
Peilisymboliikalla kuvataan usein itseyttä (itsetutkiskelua) sekä toisaalta toiseutta. Esim. Virginia Woolf kuvasi teoksessaan Oma huone naisten tapaa toimia peilin lailla heijastaen sekä vahvistaen miesten maskuliinisuutta. Feministisessä psykoanalyysissa ajatellaan, että miehet käyttävät naisia (toisia) narsistisesti vahvistaen ja peilaten omaa egoaan. Narsismia käsitellään mm. seuraavassa kirjassa: Lyytikäinen, Pirjo: Narkissos ja sfinski : minä ja toinen vuosisadanvaihteen kirjallisuudessa. Muita varteenotettavia kirjoja voisi olla: Morris, Pam: Kirjallisuus ja feminismi : johdatus feministiseen kirjallisuuden tutkimukseen, Elovaara, Raili: Olen tyhjä huone : tutkielma sanataiteen metaforista ja symboleista, Moi, Toril: Sukupuoli,...
Heikki Ojan Aikakirja-teoksessa kerrotaan, että Keski-Euroopassa otettiin kesäaika käyttöön energiansäästön vuoksi. Sähkön käyttö saadaan vähenemään kun pimeä iltatunti vaihtuu valoisaan aamutuntiin. Suomi liittyi mukaan lähinnä siksi, että aikaero tärkeisiin kauppakumppaneihin pysyisi samana.
Kesäaikaa kokeiltiin Suomessa jo 1942, mutta se otettiin uudelleen käyttöön v. 1981. Katso tarkemmin kesäaika
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/7c1805a7-8bd7-4ea3…
