Krokotiili Genan syntymäpäivälaulun (Minä soitan harmonikkaa) säveltäjän Vladimir Šainskin Kogda moi druzja so mnoi (Kun ystävät ovat kanssani) –laulun esitystä tai sanoitusta suomen kielellä ei valitettavasti löytynyt käytettävissämme olevista musiikkitietokannoista eikä muista tiedonlähteistä.
Helsingin kaupunginkirjastossa useat kirjastot ovat tilanneet kysymääsi kirjaa, mutta sitä ei ole vielä toimitettu. Yleensä kirjastoon saadaan kirjat vasta vähän jälkijunassa kirjakauppoihin verrattuna. Kirjat kun täytyy muovittaa, luetteloida ja tehdä kaikki muut toimet, joiden jälkeen se on lainattavassa kunnossa.
Hankinta-asioita tunteva kollega arveli, että kysymäsi kirjan saapumisessa voi kestää vielä pari viikkoa, huonossa tapauksessa kauemminkin. Uusien kirjojen saapumisesta on uhkarohkeaa luvata mitään varmaa, koska ne toimittaa kirjaston ulkopuolinen taho. Kannattaa kuitenkin seurailla säännöllisesti HelMet-haulla, milloin kirja ilmestyy sinne ja on siten varattavissa.
Lapinjärven kirjastossa ei Barry Sisters -duon tai Conny Francisin musiikkia ole. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on yksi Barry Sistersin levy: Side by side; We belong together (1998) sekä muutamia Conny (tai kirjoitettuna muotoon Connie) Francisin levyjä, ei kuitenkaan kysymiäsi (www.helmet.fi).
Lapinjärven kirjastosta ei löydy juutalaista kansanmusiikkia, mutta Loviisan kirjastossa on muutama levyllinen:
- Secrets, Feldman, Mark, Caine, Uri (2009)
- Klezmatics (esitt.), Jews with horns (1994)
- Galante, Inessa, Eighteen Jewish folk songs (1995)
Tiedot löytyvät alueen yhteisen Web-Origo-tietokannan kautta:
http://weborigo.loviisa.fi/
Monista Suomen kirjastoista löytyy runsaasti juutalaista perinnemusiikkia. Voit saada musiikkia...
Viimeisin suomennos on vuonna 2002 julkaistu Valheiden kukkaniityt. Cleo Virginia Andrews oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka kuoli vuonna 1986. Hänen kirjojaan on julkaistu myös Virginia Andrewsin nimellä. Kirjailijan kuoleman jälkeen kirjoja on kirjoittanut haamukirjailijana Andrew Neiderman.
http://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews
Luettelon suomennoksista saat Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta:
https://finna.fi
Uusista suomennoksista kannattaa kysyä kirjailijan suomalaiselta kustantajalta Gummerukselta:
http://www.gummerus.fi/default.asp
Kyseessä oleva lyhytelokuva on Jon Lindströmin ohjaus vuodelta 2003, alkuperäiseltä nimeltään Barnavännen. Elokuvan tiedot löytyvät esim. Elonet-tietokannasta: http://www.elonet.fi/title/ekqb9n/ Elokuvaa ei ilmeisesti ole julkaistu DVD:llä tai verkossa. YLE on aikoinaan esittänyt elokuvan Suomen televisiossa, heille voi toki esittää uusintatoiveita.
Elokuvan tosiaan ilmoitetaan pohjautuvan Bengt Pohjasen novelliin, mutta tästä novellista ei tunnu löytyvän mainintaa mistään. Wikipedian http://sv.wikipedia.org/wiki/Barnav%C3%A4nnen mukaan Pohjasen vuonna 2009 ilmestyneen omaelämäkerrallisen romaanin Tidens tvång (Norstedt, 2009) yksi luku olisi tämä elokuvan pohjana toiminut teksti. Kyseistä romaania ei toistaiseksi ole suomennettu.
Tähän ei ole osannut vastata Kotiteollisuuskaan, kirjastonhoitaja nyt yrittää.
Jos kompostissa ei ole valoja, se johtuu siitä että siellä ei ole bioluminoivia eliöitä. Jos näitä eliöitä kompostissa on, on siinä myös valoa. Suomessa kiiltomadot, yksi sienilaji, pohjanmesisieni, sekä jotkin homeet voivat hohtaa pimeässä.
http://www.mv.helsinki.fi/home/lindstro/Opetus/Opetus_2003/Seminaarityo…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Tietoa löytyy myös esim. Anita Ganerin kirjasta Loistavat eliöt (http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=avlib&previd=fullt&sesid=13…)
Ja tuo Kotiteollisuuden biisihän on levyllä Hullu ukko ja kotiteollisuus, jolla siis bändikin käytti nimeä Hullu ukko ja kotiteollisuus.
Suomen kansallisbibliografian Fennican (finna.fi) kautta hakemalla löytyy tieto tietyn teoksen eri painoksista. Kansalliskirjastossa on lukusalikappaleet kaikista Suomessa julkaistuista teoksista, joten jos tiettyä kirjaa ei saa muualta käsiinsä, niin siellä voi ainakin käydä tutustumassa teokseen.
Kuninkaan paluu -teoksen eri painostietoja voi myös tiedustella kirjan kustantajalta WSOY:ltä.
Pasilan kirjastosta tunnistettiin kyseinen runo. Katkelma on Andrew Marvellin (1621-1678) runosta "To his coy mistress", josta löytyy ainakin kolme eri suomennosta: Kainolle rakastetulle (suom. Aale Tynni, Aralle rakastetulle (suom. Veijo Meri)ja Kainolle rakkaalleen (suom. Kirsti Simonsuuri). Tynnin suomennos löytyy mm. teoksesta Tuhat laulujen vuotta ja Meren suomennos mm. teoksesta Runoni rakkaudesta. Kolmas suomennos runosta on Parnasson numerossa 2001:3.
Uimataidosta puhutaan toisinaan luontaisena kykynä, mutta ihmisen uimataito on opeteltava taito. Tämmän päivän suomalaisista vain kaksi kolmasosaa osaa uida:
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/71867.html
http://www.hs.fi/kotimaa/a1403757917482
Uimataitoisia ihmisiä on kuitenkin ollut tuhansia vuosia. Englannin kielellä aiheesta löytyy tietoa mm. alla olevien sivujen kautta:
http://www.icnsportsweb.com/history-swimming-evolution-swimming-sport.h…
http://www.haltonsc.com/index.php/en/swimming-mainmenu-35/early-history…
http://www.tidalwaveswimming.com/TabGeneric.jsp?_tabid_=14223&team=gatws
Maailma on täynnä asioita, joita kukaan ei ole tutkinut ja sen takia niistä ei löydy valmista tutkimustietoa. Normaalisti tällaisen kirjahankkeen edellytyksenä on perusteellinen oma perustutkimus, joka ei voi tapahtua googlaamalla vaan menemällä paikkakunnalle, siellä oleviin ja maakunta-arkistoihin, ihmisiä haastattelemaan jne. Jos asian sanoo karusti, maailmassa on lähinnä asioita, joita kukaan ei ole toistaiseksi tarkemmin tutkinut ja vain vähän kunnolla tutkittuja, joista voi lukea kirjan tai edes kunnollisen artikkelin. Jos joku olisi aiemmin tutkinut Paimion Mäntymäen tanssilavan toimintaa, tieto löytyisi kirjastojen tietokannoista, joista tietysti kannattaa aina lähteä liikkeelle. Jos itse lähtisin tällaista kirjaa tekemään,...
mustekala tarvitsee vettä hengittäkseen kiduksillaan. Ne voivat kuitenkin siirtyä jonkinlaisia matkoja maata pitkin. Nahan pysyessä kosteana mustekala voi ottaa jonkin verran happea ihonsa kautta (passiivinen diffuusio). Tämä lienee tehokkaampaa pienemmillä mustekaloilla, joilla ihon pinta-ala suhteessa massaan on suurempi. yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka kauan mustekala voi olla kuivalla maalla ei voida antaa.
https://biology.stackexchange.com/questions/43456/how-long-can-an-octopus-survive-out-of-the-water
Peru.info-sivuston mukaan http://www.peru.info/e_ftociudadeseng.asp?ids=1305&ic=2&pdr=658&jrq=3.14
Liman asukasluku on yli 8 miljoonaa yllämainitun (v. 2008). 1999 The Statesman's Yearbook 1998-1999 antaa luvun 5 706 127 asukasta. Kirjamuodossa lyhyttä tietoa siis parhaiten mainitusta teoksesta.
Monika Fagerholmista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Tammi, 2000; ISBN 951-31-1770-7
Kotimaisia nykykertojia 2; Btj Kirjastopalvelu Oy, 1998,; ISBN 951-692-421-2
Tietoa myös Internetin kautta mm. seuraavilta www-sivuilta:
Sanojen aika -kirjailijatietokanta ( http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjailijatietokanta ( http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… )
Voitte kysyä aineistoa kaukolainapalveluna kotikirjastonne välityksellä siellä Ruotsissa.
Teoksia voitte etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista ja kartoista. Lisäksi Fennica-tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea.
Fennica on vapaasti käytettävissä osoitteesta: http://finna.fi
Tietokannassa voidaan käyttää yhdistelmähakua eli yhdistää paikkakunnnan nimi ja sana historia eri riveillä.
Tammisaaren kirjaston aineistoluettelo löytyy myös internetistä, osoitteesta http://search.lukas.ekenas.fi/Ekenas/fi
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Tietoja Rovanimen kirkon freskoista löytyy seuraavasta kirjasta:
Ylimartimo, Sisko, Lennart Segerstråle ja Elämän lähde : Rovaniemen kirkon alttarifreskon taustaa ja tulkintaa. Rovaniemi : Rovaniemen Seurakunta, 2000. (Rovaniemen Seurakunta ; nro 10)(Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. c, Katsauksia ja puheenvuoroja, ISSN 1236-9616 ; no. 18), ISBN: 951-634-743-6.
Pyydän tarkistaan saatavuustiedot esim. Lapin yliopiston kirjaston HILLA-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi
Kansainvälinen tilinumero IBAN (International Bank Account Number), joka on ollut käytössä ulkomaan maksuliikenteessä Euroopan maissa vuodesta 2001, perustuu kansainväliseen standardiin ISO 13616:1997 ja sen uudistettuun versioon ISO 13616:2003. Standardin tiivistelmän voit lukea seuraavasta osoitteesta http://www.iso.ch/iso/en/CatalogueDetailPage.CatalogueDetail?CSNUMBER=3…
Myös osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/ISO_13616
löydät tietoa IBAN:ista (molemmat linkit ovat englanniksi).
Suomen Pankkiyhdistyksen sivulta http://www.pankkiyhdistys.fi/ kohdasta Pankkitekniikka (ja sitten kohta Standardointi) sekä pankkien sivuilta esim. Nordea http://www.nordea.fi/sitemod/default/index.aspx?d=706334 löytyy myös tietoa kysymästäsi asiasta.
Valitettavasti aineistohankinnasta vastaaville ei ole yleisesti käytössä olevaa titteliä. Pienissä kirjastoissa hankinnoista vastaa kirjastotoimen johtaja, suuremmissa titteli voi olla osastonjohtaja, toimistopäällikkö, palvelupäällikkö. Posti menee varmaankin oikeaan osoitteeseen, jos sen osoittaa "hankintavastaavalle".
Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Silmissä uudet unet (1989), sivulta 78.
Kirja kuuluu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta (http://kirjasto.kuopio.fi/).
