Kirjaa ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kansalliskirjastossa on vain kirjastossa luettava kappale. Ota yhteyttä Kansalliskirjastoon, jos menet lukemaan heidän kirjaansa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Koska pääkaupunkiseudulta ei löydy lainakappaleita, voit pyytää kirjan kaukolainaksi muualta maasta. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainauksesta ja kaukolainalomake löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Antiikki tarkoittaa Timo Nurmen tekemän Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan kreikkalaista ja roomalaista muinaisaikaa, varsinaisesti sen henkistä elämää ja hengentuotteita. Antiikin aika ajoittuu n. 800 - 500 vuotta eKr. Muita merkityksiä sanalle ovat vanhanaikainen, arvokas esine ja vanhanaikainen tyyli. Aarre taas em. kirjan mukaan on arvokas jalometallinen tai muu kalleus. Sanan virta merkityksistä sopinee tähän yhteyteen parhaiten isohko joki tai veden virtaus joessa tai salmessa. Eli Kreikan ja Rooman aikakauden arvokkaita hengentuotteita joen... (rannalla?) Valitettavasti en löytänyt kyseistä laattaa mistään Joensuun klassillista lyseota (nykyistä taidemuseota) käsittelevistä tiedonlähteistä. Myöskään Joensuun...
Hei!
Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot-
löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus
ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla.
Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan
laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN.
(ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
Toki oman muistitikun voi liittää kirjaston koneeseen ja omien tekstien tulostaminen onnistuu. Kysymys Tapiolan tulostimesta kannattaa esittää suoraan Tapiolan kirjaston henkilökunnalle, puh: 09-8165 7300 tai sähköposti: kirjasto.tapiola@espoo.fi.
Oletko jo tutustunut seuraaviin kirjoihin, jotka myös ovat Porin kaupunginkirjastossa: Luonnonmaa, Sampsa: Suomalainen luonnonparannusoppi, 1941; Saunanoja, Rauno: Parantajan matkassa paha veri pois, 2012 ja Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria II, 1989. Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi voit myös hakea kirjallisuutta asiasanoilla 'kansanlääkintä' ja 'parantajat'.
Aihealueesi on sellainen, ettei siitä ihan helposti löydä tietoa. Kirjastossa käynti on tarpeellinen ja tietoa pitää hakea monella eri tavalla.
Linda-tietokannasta löytyi asiasanalla urheiluvaatteet joitakin kirjallisuusviitteitä, joista saattaisi päästä eteenpäin. Linda on korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta ja Tampereen kaupunginkirjastossa asiakkaat voivat käyttää Linda-palvelua. Lindasta löytyi esim. seuraava kylläkin englanninkielinen teos: Sportswear in Vogue since 1910 (Tekijä: Lee-Potter, Charlie). Kyseinen kirja näyttää oleva ainakin Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa ja sitä voi pyytää kaukolainaksi, jos haluaa.
Hyvä lähestymistapa tuulipukujen historian selvittämisessä on tutkia tuulipuvuissa käytettyjen...
Tampereen nykyisen kirjaston Metson historiasta löytyy tietoa ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi Tampereen kaupungin kotisivulta: http://www.tampere.fi/kirjasto/bibl.htm.
Tässä palvelussa on vastattu samaan kysymykseen viime vuoden alussa
"Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976)."
https://www.biblioteken.fi/asklib_question/133590?from=comments&language_content_entity=fi
Vauva.fi keskustelupalstalla Jermu herätti 2014 erilaisia mielleyhtymiä. https://www.vauva.fi/keskustelu/3939152/ketju/lapsen_nimi_jermu_mita_nimesta_tulee_mieleen
Salaatti ei viittaa antiikin Rooman keisariin Caesariin, jonka nimi lausutaan Suomessa kovalla k:lla. Salatti sai nimensä kehittäjältään, Yhdysvaltoihin emigroituneelta italialaissyntyseltä ravintoloitsija Caesare Cardinilta.
Salaatin kirjoitusasu vaihtelee eri kielissä kuten myös lausuminen. Suomessa caesarsalaatin alkuosa lausutaan tavallisesti "seesar" tai "seessar" (esim. tässä YT-klipissä). Se on lähellä ruotsin kielen caesarsalladin lausumista - esimerkki tämän YT-klipin alussa.
Hakusana Webster-sanakirjassa
Ceasar(e) Cardini Wikpediassa
Eddan runoja on suomentanut myös kääntäjä Alku Siikaniemi eli Alku Artur Siegberg. Käännökset julkaistiin Valvoja-aika-lehden numerossa 3/34. Kansalliskirjaston digitoitu lehti on luettavissa tästä.
Lisäksi Edda-runot on kääntänyt proosamuodossa Anni Sumari teoksessaan Óðinnin ratsu (Like 2007).
Tämän artikkelin mukaan Tynnin käännöksiä on kritisoitu omavaltaisuudesta ja taiteellisten vapauksien ottamisesta. Ilmeisesti niitä ei kuitenkaan ole varsinaisesti lyhennetty.
1) There was 4569900 people in Finland in the end of the year 1965, of which males 2207300. 2016000 of the population lived in urban communities and 2553900 in rural communes. (Suomen taloushistoria 3.1983)
2)The median income in the year 1965 in all industries was 4700 mk. Agriculture and related activities 2860 mk, industry and handicraft 6280 mk, commerce 4190 mk, transport and communication 7460 mk, services 6020 mk, industry unknown, no profession 1730 mk. (Suomen tilastollinen vuosikirja 1968)
3)There was 30000 unemployed persons in 1965. The unemployment rate was 1,4 %. (Suomen taloushistoria 3. 1983)
Kirjaan Cantervillen kummitus maailman parhaita tarinoita (WSOY, ISBN 9510107844) sisältyy Oscar Wilden kertomus Cantervillen kummitus. Saatavuustiedot selviävät aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/
Lapsillekin on kirjoitettu kivistä ja mineraaleista. Lastenkirjaston kokoelmissa olevista Challoner: Kivet ja mineraalit (Ota selvää-sarja) on helppolukuisin. Tietokirjaluokan 55.3 muita vastaavia ovat esim. Symes: Kivet ja mineraalit, Schumann: Kivet ja mineraalit värikuvina ja Taipale: Kivien maailma. Ruotsin- ja englanninkielisiä kivi- ja mineraalikirjoja on enemmän kuin suomenkielisiä. Niistä näkee ainakin kauniita kuvia, vaikka tekstejä ei ymmärtäisikään.
Muita mahdollisuuksia nuorelle tutkijalle ovat
Malam: Maapallo (Faktaset-sarja) sisältää myös CD-ROM-levyn (Tietokirjaluokka 55.2).
Kivet ja mineraalit -niminen video (kesto 30 min)
Ja jos on mahdollista käyttää internetiä yhdessä lapsen kanssa, voi käydä esim. sivuilla http://wwww....
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvausmaksu on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli lainauspaikka ei vaikuta siihen mihin korvausmaksu on maksettava. Toistaiseksi asiakas siis joutuu maksamaan esim. Espoon kaupunginkirjaston omistaman aineiston johonkin Espoon toimipaikkaan, vaikka teos olisikin lainattu Helsingin kaupunginkirjastosta. Vastaavasti Helsingin kaupunginkirjaston omistama...
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter...
Varkauden kirjastossa on kaksi videokasettia, joissa susikoira Roi seikkailee. Videoiden nimet ovat "Susikoira Roi" ja "Susikoira Roi - seikkailu saaristossa".
Väärinkäytösten välttämiseksi PIN-koodin voi saada vain asioimalla itse kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Pääkaupunkiseudulla tämä onnistuu missä tahansa HelMet -alueen kirjastossa (Kauniainen, Vantaa, Espoo tai Helsinki).
Väinö Linnan teoksen "Täällä Pohjantähden alla" ensimmäinen osa löytyy englanninkielisenä käännöksenä HelMet-kirjastoista nimekkeellä "Under the North Star". (Jatko-osat ovat vastaavasti nimeltään Under the North Star 2: The uprising ja 3: Reconciliation.)
Nimekettä näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä luokassa 4.4 ainakin esimerkiksi Rikhardinkadun, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa sekä Pasilan pääkirjastossa. Sen voi toki tilata mihin tahansa itselle sopivaan HelMet-kirjastoon.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimikirjan (Otava, 2000) mukaan Torikka -nimi periytyy skandinaavisesta Thorkill -miehennimestä. Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa Torikka -nimeä on esiintynyt sukunimenä 1600 -luvun lopulta lähtien. Torikka -nimeä on käytetty Suomessa myös paikannimenä.
Sukunimistä löytyy yleistä tietoa myös Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi. Sieltä löytyy linkki mm. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusivustoon, josta voi katsoa kuinka paljon nimeä esiintyy.
