Suomennosta tuolle Galilein motolle ei löytynyt - ainakaan vielä. Englanninkielisissä teksteissä se on käännetty usein "testing and retesting", "testing and refuting" (refute = kumota, osoittaa jku vääräksi). Saksaksi motto on käännetty mm. "Versuch und Gegenversuch", "versuchen und nochmals (tai wieder) versuchen".
Merkitys lienee tiedon löytämisessä yrityksen ja erehdyksen menetelmällä, Galilei oli kokeellisen tutkimuksen edelläkävijä.
Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) http://kouvola.kirjas.to/ verkkokirjastossa - Web Origo - voi tehdä varauksia myös ilman sähköpostiosoitetta. Tällöin tieto varauksen saapumisesta tulee asiakkaalle postiosoitteeseen. Sähköpostiosoite tarvitaan siis vain siinä tapauksessa kun asiakas haluaa tiedon varauksen saapumisesta sähköpostitse. Varauksen tekoon tarvitaan aina vain asiakastunnus kirjastokortista ja tunnusluku, jonka saa kirjastosta. Asiakas ei voi itse lisätä sähköpostiosoitettaan, sen voi vain kirjaston henkilökunta tehdä kirjastossa.
Ette maininnut oliko kyse Kyyti-kirjastojen Web Origosta vai jostain muusta verkkokirjastosta, esim. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun kirjastosta. Siinä tapauksessa asiaa voisi kysyä esim....
J. David Pawsonin teos "Unlocking the Bible" on ilmestynyt suomeksi kahtena osana:
Raamattu avautuu. [1], [Vanha testamentti] / J. David Pawson ; toimittanut Andy Peck ; suomentanut Marketta Ruishalme.
Helsinki : TV7 kustannus, 2007. (604 s.)
Raamattu avautuu. 2, [Uusi testamentti] / J. David Pawson ; toimittanut Andy Peck ; suomentanut Marketta Ruishalme.
Helsinki : TV7 kustannus, 2008. (457 s.)
Josiel on suomalaisena nimenä harvinainen, en löytänyt siitä mainintaa nimikirjoista ja internetistä nimestä löytyi tietoa vain englanniksi:
http://www.hebrewbabynames.com/item.cfm?itemid=1882
Josiel on siis englantilaistettu muoto alunperin heprealaisesta nimestä Yosiel. Josiel muodostuu kahdesta osasta Josi (Yosef) ja El (Jumala). Nimeä on vaikea suomentaa, mutta se tarkoittaa jotakuinkin "Jumala lisää (God will add) tai Jumala korottaa (God will increase)".
Kirjastoauton kuljettajaksi pätevöidytään suorittamalla kuorma-autokortti. Erikseen ei siis ole olemassa kirjastoauton kuljettaja-kurssia. Kirjastoauton kuljettajien paikkoja ei ole Helsingissä vapaana, eikä ole näköpiirissä, että tulisikaan hakuun lähiaikoina.
Kirjastonhoitajan koulutusta ei tarvita autonkuljettajan tehtävään. Kirjastoautoissa työskentelee pääasiassa kirjastovirkailijoita.
Risto Lehmusoksan kääntämänä kysymyksen tekstikatkelma Eldridge Cleaverin Sielu jäissä -kirjasta kuuluu seuraavasti [sitaatista poisjätetyt osat hakasuluissa]:
"[Ja Sonny Liston, aivoton vartalo, on valkoisen miehen mielestä hyväksyttävämpi kuin suurisuinen Cassius Clay], sillä poskettomaan kerskailuunkin tarvitaan edes nokare älyä eikä valkoinen mies soisi mustalle miehelle senkään vertaa älykkyyttä. [Ja kun Clay, suurisuinen pelle, karisti yltään pelkän vartalon leiman ja muuttui Muhammad Aliksi, omilla aivoillaan ajattelevaksi pääksi, silloin pikkuinen valkoinen mies oli tukehtua omaan räkäänsä!] Valkoinen mies rakastaa supermaskuliinista palvelijaorjaa - John Henryä, moukarin heiluttajaa, pelkkää lihaskimppua jonka kone lopulta...
Teosta kannattaa etsiä Vaski-verkkopalvelusta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… joko teoksen nimen tai kirjoittajan nimellä. Teoksen nimellä haettaessa hakutulos on usein kaikkein tarkin. Hakukenttään "teoksen nimi" kirjoitetaan nimi ja painetaan ruutua jossa lukee "hae". Tekijän nimellä haettaessa hakukenttään "tekijä" kirjoitetaan ensin tekijän sukunimi, sitten pilkku, sitten välilyönti ja sitten etunimi (esim. Meikäläinen, Matti). Sen jälkeen painetaan ruutua "hae". Painettuasi ruutua "hae" kone etsii Vaski-kirjastoista löytyvät, hakua vastaavat teokset. Ensimmäisestä sarakkeesta löytyvät tiedot löytyneistä teoksista, toisesta teoksen saatavuustiedot, kolmannesta teoksen julkaisuvuosi,...
Vietnamin kielellä löytyy vain 38 nimekettä, joista suurin osa on sanakirjoja yms kielioppaita, mm. monikielinen terveyssanasto. Joukossa on muutama lastenkirja, yksi vietnamilaisen tekemä matkakertomus Euroopasta, 12 aikuisten romaania ja kaksi cd-levyä. Lehtiä ei ole.
Saat koko listan esiin Venny-verkkokirjastosta http://verkkokirjasto.vaasa.fi/
valitsemalla Lisärajaukset > kielet pudotusvalikosta hakusanaksi vietnam ja kirjallisuuslaji- kohdassa Kauno- ja tietokirjallisuus. Muut kohdat hakulomakkeessa jätetään tyhjiksi tai käytetään oletusarvoa.
Pedagoginen informaatikkomme Terhi Piikkilä (joka on mukana Vanki-projektissa) kertoo, että Satu Prinssi Herbertistä löytyy kirjasta 365 hyvänyön satua. Kirjan kustantaja on Egmont.
Tarkemmat tiedot löytyvät esim. tästä: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9512852950&lang=fi
Lappeenrannan tai Luumäen kirjastossa ei ole Nathanel Hawthornen kirjaa Tulipunainen kirjain, joten en kirjasta päässyt tarkistamaan, mainitaanko siinä punaisen linnun laji. Internetistä löytyi Washington Post -lehden artikkeli vuodelta 1995, jossa kerrotaan, että elokuvassa on käytetty punaiseksi värjättyä kanarialintua. http://www.washingtonpost.com/wp-srv/style/longterm/movies/videos/thesc…
Jos haluat tutustua kirjaan tarkemmin, voit pyytää sen kaukolainaksi olemalla yhteydessä omaan kirjastoosi.
J. Lind -nimistä taiteilijaa ei löytynyt taiteilijamatrikkeleista. Jos sinulla on taulu, jossa on tämä signeeraus, voit yrittää saada taulusi arvioitavaksi. On kuitenkin mahdollista, että taulu ei ole kovinkaan arvokas, koska taitelijasta ei löydy tietoja. Alla joitakin taidearviontia järjestäviä tahoja:
http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online
http://www.bukowskismarket.com/
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
http://www.gloria.fi/artikkeli/lehdet/glorian_antiikki/glorian_antiikin…
Seikkaperäisin selvitys Tampereen kasvatusopillisesta käsityökoulusta löytyy Raija Nykäsen tutkielmasta Kaksi tamperelaista käsityökoulua : taiteilijat käsityökoulujen opettajina (Jyväskylän yliopisto, 1994). Tiiviimpi esitys samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Tammerkoski-lehden numerossa 9-10/1994 - tämäkin otsikolla Kaksi tamperelaista käsityökoulua (s. 12-16).
Tampereen kasvatusopillisen käsityökoulun perusti Amalia Lindfelt (kesäkuusta 1907 Lindfelt-Lehtinen). Sen toiminta alkoi vuoden 1898 elo-syyskuussa järjestetystä kahden kuukauden pituisesta käsityökurssista. Samanlainen kurssi järjestettiin myös kahtena seuraavana syksynä. Vuonna 1900 kurssin kesto piteni kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Vuodesta 1901 alkaen kursseja...
Mielenkiintoinen kysymys! Siirat kuuluvat kuoriäyriäisten luokkaan ja muodostavat siellä oman lahkonsa, johon kuuluu noin 10 000 tunnistettua lajia. Tämän Isopoda-lahkon uskotaan geenianalyysin ja fossiilien perusteella olevan noin 300 miljoonaa vuotta vanha.
Jonkinlaisia siiroja oli siis olemassa jo paleotsooisella maailmankaudella.
Lähde:
Brusca, Richard. 1997. Isopoda. Version 06 August 1997. http://tolweb.org/Isopoda/6320/1997.08.06 in The Tree of Life Web Project, http://tolweb.org/
Ystävällisin terveisin,
Saara Leskinen
Kotkan kaupunginkirjasto
Kivoja kirjoja ovat esimerkiksi:
Kerstin Gier: Rubiininpuna ja sen jatko-osa Safiirinsini
Tuija Lehtinen: Rebekka-sarja
Salla Simukka: Punainen kuin veri sekä Valkea kuin lumi
Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet
Maria Turtschaninoff: Anaché sekä Helsingin alla
Lisää lukuvinkkejä löydät myös esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston
kotisivuilta http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/nuoret1 sekä Sivupiiri-nuorten kirjallisuussivuilta http://www.sivupiiri.fi/
Viola-tietokannan mukaan tästä Keijo Moksénin laulusta on tehty muutamia levytyksiä (Pentti Nordström vuonna 2013 ja "Keijo Antero" eli luultavasti Keijo Moksén itse levyllä Disco humppaa 1980), mutta nuottia siitä ei näytä kukaan julkaisseen.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Brasilian pääkaupunki Brasilia sijaitsee ylänköalueella, ja tämän alueen ilmasto on hyvin vaihteleva. Sadekausi on joulukuusta maaliskuuhun, ja kuiva kausi taas toukokuusta syyskuuhun:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilian_maantiede
https://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/mari-parviainen-brasilia1…
Linnoista ja niiden asukkaista on kirjoitettu kohtuullinen määrä kirjoja lapsillekin. Esimerkiksi seuraavista tietokirjoista voisi löytyä kiinnostavaa tietoa:
Clare, John D.: Ritarit (Kolibri, 1992 )
Dixon, Philip: Ritarit ja linnat (Tammi, 2008)
Gravett, Christopher: Keskiajan ritarit (Otava, 1996)
Gravett, Christopher: Ritarit (Helsinki Media, 2001)
Gravett, Christopher: Ritarit : sotia ja seikkailuja (Gummerus, 2006)
Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto, 2003)
Langh, Tea: Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle (Turun kulttuurikeskus, 2000)
Lidbeck, Lena: Tietoa ritareista (Turun maakuntamuseo, 1995)
Macaulay, David: Linna (WSOY, 1979)
Macdonald, Fiona: Sinustako keskiaikainen ritari? : haarniska, jota mieluummin et kantaisi (Sley...
Nimelle on ainakin kaksi selitystä, jopa kolme. Se voi olla suomalainen johdos muinaisruotsalaisesta henkilönnimestä Lalle, Lallo, Lalu, joka on säilynyt meillä sukunimissä. Se voi olla myös Laurentius-nimen hellittelymuoto. Jos nimi tulkitaan omaperäiseksi, sen on täytynyt olla aluksi lisänimi, vrt. sanaa lallukka 'tyllerö' tai lallokki 'karvalalli', karhun epiteetti. Lallukka on kannakselainen nimi, lähtöisin Räisälästä, Raudusta, Viipurista ja Jääskestä, jossamm. 1558 B Lallokain. -> Lalli.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirpa Paikkala: Sukunimet (2000).
William Shakespearea on tutkittu paljon. Esim. kirjat
Peck, John "How to study a Shakespeare play" tai Kott,
Jan "Shakespeare tänään" löytyvät englantilaisen kirjallisuuden
tutkimuksen luokasta (Helsingissä 828). Anna-Leena Härköstäkin on
tutkittu jonkin verran, lähinnä yliopistojen pro gradu lopputöissä,
ja sielläkin pääosin hänen romaaniensa kieltä.
Tutkielmaasi vastaavaa vertailevaa tutkimusta näiden kahden
teoksen välillä ei ole siis tehty, mikä onkin oman tutkimuksesi
kannalta hyvä asia. Sillä mielestäni tärkein "tiedon lähde" on
kyseisten teosten huolellinen mutta samalla ennakkoluuloton
lukeminen ja sen perusteella päätelmien tekeminen. Ehkä olisi
hyödyllistä tutustua johonkin kirjallisuudentutkimuksen
oppikirjaan tai teoriakirjaan...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista aiheesta löytyvät seuraavat teokset:
Kaukoidän telemarkkinoiden kehitysanalyysi/toim. Kaila (1999), Kurki: Sisältötuotantoa tukevat verkkopalvelut, tarpeet ja mahdollisuudet (1999), Telemarkkinoiden lakikirja/toim. Kukkula (1997), Burns: Telemarketing in practise (1989) ja Cohen: Telemarketing (1988)
Saatavuustietoja voit kysellä kirjastosta tai katsella aineistotietokannasta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Eri korkeakoulukirjastoista löytyvät teokset:
Suomen tekstiviestimarkkinat - Liikenneministeriön julkaisuja (1999), Peltola: Matkapuhelinkaupan valvonnan tehostamistarpeet (1999), Kekki: Oikeus televerkon käyttöön elinkeinotoiminnassa erityisesti yleispalveluperiaatteen kannalta (1999), Kurki:...
