Sailor Moonista löytyy mm. tällaisia sivuja: http://www.geocities.com/Tokyo/5976/
http://www.projectanime.com/sailormoon (mm. episodilista.
Näillä sivuilla sarjan henkilöistä on tietoja myös suomeksi:http://hrst.serveftp.net/phoo/sailor_moon/henkilot/moon2.html
Veikko Huovisen kirjaan perustuvaa elokuvaa Lampaansyöjät ei valitettavasti ole saatavissa kirjastojen kokoelmista. Videovuokraamojen tai myyntivideoiden luetteloistakaan elokuvaa ei löytynyt.
DVD-kotelon sivuilla on lista, jonka kautta voit esittää toiveita uusista dvd-elokuvista. Lampaansyöjät näyttää olevan toivelistan kolmosena eli toivottavasti se tulevaisuudessa saatavissa:
http://www.dvdkotelo.com/toivo3.php
Kelpoisuuden tuo mm. "ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot." Koulutus voi olla myös yliopistotasoinen, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Tähän liittyvä Valtioneuvoston asetus (kirjastoasetuksen 4 §:n muuttamisesta, annettu 17. joulukuuta 2009) löytyy täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Varsinaisesti mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/s...
Samantapaisia teoksia löytyy esim. Kaari Utrion ja Tuula Rotkon
tuotannosta. Utriolta esim. Pirkkalan pyhät pihlajat sekä Vaskilintu,
Rotkolta Riikka Näkijä. Myös Helena Wariksen Uniin piirretty polku
käsittelee maagista muinaissuomalaisuutta.
Raili Mikkasen nuortenkirjatrilogia Myrkkypuun marjat, Kahdentoista
vala ja Pähkinäpuinen lipas sijoittuvat 1600-luvulle. Myös Maria
Vuorion Kultaraha nurkan alla liittyy suomalaiseen mytologiaan.
Vuonna 2006 afrikkalaiskirjailijoiden Caine-palkinto myönnettiin eteläafrikkalaiselle kirjailija Mary Watsonille hänen teoksestaan Jungfrau. Tämä saattaisi olla etsimäsi kirja ja kirjailija.
http://www.caineprize.com/winners_06.php
Kysymyksesi on sen verran laaja, että vastauksen etsimiseen ei muutama työpäivä riitä. Ohessa kuitenkin linkkejä joista voit katsoa itseäsi kiinnostavien maiden tietoja.
Ulkoasiainministeriön sivulta löytyy maittain tietoja ja linkkejä ko. maan virallisille sivuille.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17195&contentlan=1&…
Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy linkkejä eri maiden maahanmuuttoviranomaisten sivuille
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2099
Eurooppatiedotuksen sivuilta löytyy tietoa Eu-kansalaisuudesta
"- Mitä tarkoittaa käytännössä Euroopan unionin kansalaisuus? Mikä on EU:n kansalaisuuden suhde jäsenvaltion kansalaisuuteen?
Euroopan unionin kansalaisia ovat EU:n jäsenmaiden kansalaiset....
Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin sivujen (http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusal…) oikeasta reunasta löytyvät linkit lehtiluetteloihin sekä aakkosjärjestyksessä että järjestettyinä aiheen tai kielen mukaan. Lehden nimen perässä on lueteltu ne kirjastot tai osastot, joille lehti on tilattu.
Kirsten Larsen -nimisiä kirjailijoita on useita maailmalla. Jos etsit sitä Kirsten Larsenia, joka kirjoittaa Terri Minskin luoman tv-sarjan pohjalta Lizzie McGuire -sarjaa kirjoiksi yhtenä monista kirjoittajista, hänestä eivät Suomen tietopalvelut
löydä julkista tietoa netistä. Sen sijaan mainittuun sarjaan liittyvää kirjoittamista löytyy maailmalta kylläkin. Lizzie McGuirea kirjoittavan kirjailijan kustantaja on nimeltään Simon & Schuster, jonka kirjailijaesittelyistä Larsenia ei netistä löydy. Jos mainitsemani Larsen on se, josta olet kiinnostunut, voit lähestyä tuota kustantajan sivun alalaidassa on "Contact us"-mahdollisuus:
http://www.simonandschuster.com/
Gerda Rytiltä ei ole ilmestynyt muistelmien toista osaa. Ester Såhlbergilta on ilmestynyt kolmiosainen muistelmateos, joiden nimet ovat Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: presi-
dentin rouvan päiväkirja 1920-1925 (WSOY 1985), Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet : päiväkirja 1926-1934 ( WSOY 1986) ja Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päi-väkirja 1935-1947 ( WSOY 1987). Ilmeisesti viimeksi mainitussa voisi olla jotain nuoruusvuosista Oulussa. ARTO lehtitietokannasta löytyi kaksi Ouluun sijoittuvaa artikkelia. Kaltio lehdessä vuodelta 1947 numerossa 3: Miksi kirjoitin kerran Frans Michael Franzenista ja miksi rakastan Oulua ja Kaltio 1949 numerossa 4: Löytöretki Oulun ystävän Ester Ståhlbergin elämänvaiheisiin....
Viisikko elokuvia löytyy Helmet-kirjastoista.
Kirjoita hakukentään Viisikko ja rajaamalla saadusta tuloksesta aineistolajiksi dvd, saat yhteensä 9 Viisikko dvd-levyä.
Uppo-Nallesta ei löydy kuin yksi dvd-levy.
Ostettavia dvd-levyjä voit etsiä vaikkapa googlettamalla Viisikko elokuva. Tätä kautta löytyy ainakin Cdon.comista myytäviä levyjä.
Tässä joitakin perehdyttämisen käytännön oppaita:
- Perehdyttämisen suunnittelu ja toteutus / [teksti: Pirkko Kangas, Juha Hämäläinen] (2007)
- Työpaikkakouluttajan käsikirja / [teksti: Irma Lepistö] (2004)
- The creative training idea book : inspired tips and techniques for engaging and effective learning / Robert W. Lucas ; illustrated by Michael O'Hora (2003)
- Opastus lyhytaikaiseen työsuhteeseen / [teksti: Matti Santalahti, Jukka Mäkeläinen, Juha Hämäläinen] (2005)
- Oppiminen ja ohjaus työelämässä : opas seurakunnille (2003)
- Perehdyttäminen palvelualoilla / [teksti: Pirkko Kangas] (2003)
Ilse Erkkilän elokuvaura näyttäisi jääneen vain yhteen sivurooliin tuossa Asessorin naishuolet -elokuvassa, sillä Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi ei listaa muita.
Elokuva-aitta-lehden numerossa 13–14/1940 on juttu lapsinäyttelijöistä. Siinä on myös pieni pätkä Ilse Erkkilästä. Jutussa kerrotaan, että Erkkilä päätyi elokuvaan, koska hänen isänsä harrasti keilausta, kuten myös SF:n johtaja TJ Särkkä. TJ Särkkä törmäsi siellä Ilse Erkkilään ja pyysi hänet koekuvaukseen, joka lehden mukaan ”onnistui melkeinpä yli odotusten”. Ilse Erkkilän mainitaan olevan tavallinen koulutyttö, joka ei haaveile elokuvaurasta, vaan aikoo käydä koulun loppuun ja valita ”aivan tavallisen käytännön alan”.
Löysin Ilsen ja hänen sisarensa Iriksen vanhasta...
Sitaatti sivulta http://www.mol.fi/Tietoa/Ammatti/00/0/8/1/08110.html: "Perustutkintona on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy informaatiotutkimuksen aineopintoja. Informaatiotutkimus voi olla joko pää- tai sivuaineena. Opetusta annetaan Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Eräissä ammattikorkeakouluissa annetaan kirjastoalan koulutusta." Lisätietoja vaatimuksista saa oppilaitosten sivuilta (esim. http://syy.oulu.fi/opo/), kyseisten opilaitosten opinto-oppaista ja työvoimatoimistojen tietopalvelusta.
Tässä jotain hakutuloksia sivuista, joilla myydään vähän kaikkea autojen pienoismalleista t-paitoihin. Sivuilta on linkkejä erityyppisiin fanituotteisiin, joten linkkejä kannattaa myös seurata.
http://ostella.fi.soneraplaza.net/ostella/8010fanituotteetf1/Index.html
http://194.251.255.16/ostella/sportslinkstore/saloform1.html
Lisäksi en malta olla mainitsematta Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkihakemiston formula-linkkejä osoitteessa:
http://www.htk.fi/Kirjasto/urheilu4.htm#formula
Täällä on yhteen paikkaan koottuna kattavasti ja monipuolisesti monenlaista formula-asiaa aina alan lehdistä itse kilpailuihin ja tuloksiin. Varsinkin sivuilta, joilla on keskustelumahdollisuus eli "chat" voisi varmasti saada hyviä vinkkejä...
Asiasanalla saamelaiset löytyy varsin runsaasti aineistoa. Kirjastojen aineistotietokannasta voit etsiä aiheesta yhdistämällä asiasanahaun ja luokkahaun 32.2. (käsittelee mm. vähemmistöjen asemaa yhteiskunnassa). Oulun kaupunginkirjaston aineistoa voit katsoa internetissä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html
Tässä esimerkkinä teoksia em. hausta:
Beaivvi manat: saamelaisten juuret ja nykyaika. Tietolipas 164. SKS
Lehtola, Veli-Pekka: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taide. Kustannus Puntsi 1997
Myntti, Kristian: Suomen saamelaisten yhteiskunnallinen osallistuminen ja kulttuuri-itsehallinto.
Oikeusministeriö. Lainvalmisteluosaston julkaisu 2/1997
Suomen kulttuurivähemmistöt. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisu No 72. Helsinki...
Kyseessä lienee Leigh Normanin romaani Kolmetoista kasinoa vastaan.
Kirja on poistettu Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Meiltä löytyy enää vain lyhennetty helppolukuinen englanninkielinen versio 13 against the bank.Tämän kirjan esipuhe alkaa : "This is a true story. It describes how I did something which everyone said was impossble - I 'broke the bank' at roulette."
Suomenkielisenä kirjaa löytyy Turun yliopiston kirjastosta lukusalikäyttöön. Kirjan voi myös kaukolainata muualta Suomesta.
Seitsemän veljestä -kirjaan sisältyviä myyttejä voisit etsiä mm. näistä kirjoista: Pirjo Lyytikäinen: Vimman villityt pojat (2004), Aarne Kinnunen: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (2002), Ilkka Malmberg & Pekka Vuori: Seitsemän miestä (2005). Lapin kirjaston tietokannasta www.lapinkirjasto.fi voit etsiä lisää asiasanalla Seitsemän veljestä. Yliopistolehdessä 1995:14, s. 22-24
on Esko Rahikaisen artikkeli Myyti ja todellisuus. - Mytologioista löytyy esim. Mytologian sanakirja (2000)
Helmet-aineistohaussa voi materiaalimerkintänä tosiaankin olla Kooste. Tämä tarkoittaa sitä, että teos koostuu monista eri osasista, esim. korteista, nuoteista tai arkeista tai se on muuten vaikeasti määriteltävissä, esim. taidejulkaisu. (Esimerkiksi teos Juhlasta juhlaan).
Nimipäivien historiaa esittelevässä kirjallisuudessa Melinda-nimelle on erilaisia selityksiä. Nimipäivää etsittäessä kaikkein yksinkertaisin tulkinta on se, jonka mukaan Linda on Melindan lyhenne. Lindan päivä on niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa kalenterissamme 15.4.
Blomqvist, Marianne
Dagens namn. - Schildts, 2002.
Kyseessä on varmaankin färsaarelaisen Daniel Jacob Eilif Mortensenin (1916-1989) Gretha Stevnsin nimellä kirjoittama kirjasarja, jonka suomennetut osat ovat:
Susy Tulitukka (ilm. 1948)
Susy ja Solveig (1950)
Susy ja mustalaistyttö (1951)
Susy ja kumppanit (1952)
Susy selvittää kaiken (1952)
Kahdeksankymmentäluvulla näistä otettiin uudet painokset ja julkaistiin kolme osaa lisää:
Susyn suuri päivä (1981)
Susy tarttuu toimeen (1981)
Susy pulassa (1981)
