Kattavimman tuloksen saanee hakemalla Suomen kansallisbibliografian
Fennican cdrom-versiosta. Luettelo virosta suomeksi käännetyistä kirjoista saadaan seuraavasti: 'Kirjoita hakulause'-kenttään kirjoitetaan: ki=6est (eli haettavien kirjojen alkukieli on viro). Jos halutaan siistiä hakutulosta eli
pudottaa pois Suomessa painetut muunkieliset virosta käännetyt kirjat,
tehdään uusi haku: ki=fin. Lopuksi yhdistetään nämä kaksi hakua
kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Ehkä voitte käydä esim. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, missä voitte ilman ajanvarausta tutustua cdrom-mikrolla virosta suomennettujen kirjojen listaan.
Peru.info-sivuston mukaan http://www.peru.info/e_ftociudadeseng.asp?ids=1305&ic=2&pdr=658&jrq=3.14
Liman asukasluku on yli 8 miljoonaa yllämainitun (v. 2008). 1999 The Statesman's Yearbook 1998-1999 antaa luvun 5 706 127 asukasta. Kirjamuodossa lyhyttä tietoa siis parhaiten mainitusta teoksesta.
YSA--yleinen suomalainen asiasanasto heter Allärs--allmän tesaurus på svenska, och finns i referenssamlingar på större bibliotek. Den har utkommit år 1996. I VESA verkkosanasto finns i Internet i finsk version http://vesa.lib.helsinki.fi/.
Tampereen kaakelitehtaan luettelo löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelmasta, mutta sieltä sitä ei saa lainaksi. Todennäköisesti se löytyy myös joko Suomen rakennustaiteen museon kokoelmista tai Helsingin yliopiston kirjastosta.
Epäilysi on ihan oikea eli Shakespearen Loppiasaatto on englanninkieliseltä nimeltään Twelfth Night, or what you will. Esim. seuraava nettisivulla http://www.kirjasto.sci.fi/shakespe.htm on Shakespearen näytelmien suomennokset.
Mikäli myöhemmin tarvitset suomennettujen teosten alkuperäiset nimet niin esim. kirjastoissa asiakkaidenkin käytössä olevasta Fennicasta (Suomessa julk. kirjallisuus) ne löytyvät. Samoin kirjastojen tietokannoista, kirjan luettelokortin tiedoista (vanhempaa aineistoa ei ole kuitenkaan luetteloitu niin täydellisesti eli em. tieto voi puuttua).
Kyseessä on yhtye nimeltä Teleks. Kappale on singlenä hiljattain julkaistu 'Kaunis maailma', ja se on mukana myös pian ilmestyvällä levyllä 'Viimeinen sammuttaa valon'.
Kannattaa ehdottomasti tutustua Peter Guralnickin kirjaan "Robert Johnson: Blueslegendan jäljillä" (Like, 2001). Kirja käsittelee ehkä kaikkein legendaarisimman blues-muusikon eli Robert Johnsonin elämää ja kuoleman jälkeistä myyttiä.
Suomeksi bluesista ei lukemiesi kirjojen ohella ole kovinkaan paljon kirjoitettu. Englanniksi aineistoa löytyy valtavasti. Tutustumisen arvoinen teos on ainakin Charles Shaar Murrayn kirjoittama John Lee Hooker elämäkerta "Boogie man : the adventures of John Lee Hooker in the American twentieth century" (Penguin, 2000).
Elämäkertojen ohella kannattaa tutustua blues-hakuteoksiin. Tällaisia ovat mm. seuraavat:
"MusicHound blues : the essential album guide" (Schirmer, 2002)
"The Virgin encyclopedia of the blues...
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet 4.uud.laitos v. 2005:
Vaikka nimi tässä muodossa on ollut almanakassa viimeksi vuonna 1852, Luulajan horisontin mukaan laaditussa vielä 1901-18, on sitä käytetty Suomessa koko 1900-luvunkin. Nimi palautettiiin almanakkaan 1950 samalle päivälle 29.4. suomalaistetussa muodossa TEIJO, joka on nimen yleisin kansanomainen muoto. Tanskassa on tunnettu muoto Tyge, meilläkin almanakassa 1788-96 Tyke. Nimi on saatu kreikan sanasta tykios 'onnellinen' (kreikkalainen Tyche 'sattuma', 'kohtalo' oli onnen jumala), jonka nimestä latinalaistettu muoto on Tychicus. Almanakkaan nimi on otettu Amathusin piispan mukaan, joka eli 300-400-lukujen vaihteessa. Nimeä teki tunnetuksi tanskalainen tähtitietilijä Tycho Brahe (1546-...
Syytös kirjallisesta varkaudesta, plagioinnista, on hyvin raskas, ja sen esittämiseen täytyy olla erittäin painavat syyt. Kirjailijat lainaavat ideoita toisiltaan, ja kehittävät tarinoita edelleen - maailmankirjallisuus on täynnä näitä intertekstuaalisia viittauksia. Esim. Margaret Atwood on kirjoittanut Penelopeia-teoksessaan eri näkökulmasta Homeroksen Odysseuksen ja Tournier on jatkanut Robinson Crusoen tarinaa teoksessaan Perjantai.
Elämäkertakirja, josta Mosku elokuva tehtiin on saatavissa kirjakaupoista. Kirjan tiedot:
Kännö, Sakari: Mosku, WSOY 2002. ISBN 951-0-27328-7
Toinen kaunokirjallisuuden luokassa oleva teos on myös
kirjakaupoissa:
Hihnavaara, Lauri: Luiron laulu, WSOY 2002. ISBN 951-0-27549-2
On olemassa myös Korhonen, Teppo: Moskun talo, Sodankylän Alaponkun pihapiiri ja sen kunnostus 1997-1998.Helsinki, Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 2001.
Lapin kirjastojen Aurora-tietokannasta http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2 löytyy useita artikkeliviitteitä asiasanalla
Mosku sekä viittaus mm. K. M. Walleniuksen romaaniin: Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä sekä neljä muuta tarinaa.
Kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon hakusanoiksi Elina ja etunimet saat aiemmin annetut vastaukset, joissa kerrotaan myös nimen alkuperästä.
Varsinaisia aikuisille tarkoitettuja käynnissä olevia esseekirjoituskilpailuja en onnistunut löytämään. Ylipäänsäkin tieto kirjoituskilpailuista on melko hajallaan eli kattavaa listaa ei näytä olevan olemassa. Kuitenkin esim. Netticolosseum –keskustelufoorumilla pyritään pitämään yllä päivitettyä listaa käynnissä olevista kilpailuista. http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f=6
Muita hyödyllisiä linkkejä ovat http://www.feiring.blogspot.com/#kilpailut (Teemakalenteri/Kirjoituskilpailut yms.)
http://www.katajala.net/jussi/kirjoittaminen/kirjoituskilpailut.php
http://www.uta.fi/~kasawa/tammerkyna/kilpailuja.html
http://www.finlit.fi/arkistot/keruut.htm
Yksi keino on hakea vaikka Googlella esim.hakusanoilla...
Hei,
kysyin asiaa Helsingin pörssistä ja sain vastauksen, jossa ei eritellä peräkkäistä ja samanaikaista merkintää. Joka tapauksessa merkintää käytetään osakemarkkinoilla. Lähetin heille sähköpostia, jossa pyysin tarkennusta mutta en ole sitä vielä saanut. Tässä kuitenkin vastaus jonka sain:
Merkintä = Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydessä
-selitys Pörssisäätiön Osakeoppaasta. NASDAQ OMX Asiakaspalvelu.
Mikäli saan tarkennuksen, lähetän vastauksen myöhemmin.
Antoisaa opiskelua
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituuttin kokoelmatietokannan mukaan runo löytyy seuraavista teoksista:
Lasten runokirja : Suomen pojille ja tytöille omistettu / Immi Hellén, julk. Helsinki : Valistus, 1930
Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen; somistanut G. Paaer, julk. Helsinki : Valistus.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Oheinen teksti on korkeimman oikeuden sivustolla:
"Ennakkopäätökset
Korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on ennakkopäätöksien antaminen koko oikeusjärjestyksen kannalta tärkeistä kysymyksistä ja muun lainkäytön ohjaamiseksi. Ennakkopäätöksiä annetaan yleensä sellaisissa asioissa, joissa lait ja asetukset eivät anna selvää vastausta oikeuskysymykseen tai ne ovat sisällöltään tulkinnanvaraisia."
Kirjassa Havansi, Erkki: Oikeudenkäynti ja pakkotäytäntö. Helsinki, 2002, s.155 "Mikään tuomari tai tuomioistuin ei ole erehtymätön. Oikeusturvan kannalta on siksi periaatteellisena lähtökohtana selvää, että tuomioon tms. ratkaisuun tyytymättömällä asianosaisella tulee olla mahdollisuus muutoksenhakuun, jos tuomio on syntynyt alioikeudessa (KO) tai...
Kirja on tilattu ja ihan lähiaikoina tulossa Helmet-kirjastoihin. Sen voi varata heti, kun kirjan ja kirjastojen tiedot näkyvät verkkokirjastossa:
www.helmet.fi
Kurtti (Kurtin kylä) sijaitsi vuonna 1918 Suomen puolella, silloisen Kuolajärven (nykyisin Salla) pitäjän alueella.
Useammissa lähteissä tuodaan esiin se, että brittiläiset todella pommittivat sekä tulittivat Kurttia elokuussa 1918, jopa kahtena peräkkäisenä päivänä, 24.8. ja 25.8. Suomi protestoi asiasta virallisesti edustajansa välityksellä Lontooseen, joten tämäkin seikka tukee sitä tosiasiaa, että iskut tulivat Suomen puolelle ja että Suomen rajaa loukattiin.
Jo mainitun Jukka Nevakiven "Muurmannin legioona"-teoksen lisäksi pommitusretkestä sekä sen sotilaallis-poliittisista taustoista ja intresseistä kirjoitetaan muun muassa Jouko Vahtolan teoksessa "Suomi suureksi - Viena vapaaksi", O.V. Itkosen teoksessa "Muurmannin suomalainen...
Valitettavasti kirjastoaineistojen varaaminen etukäteen siten, että varaus astuisi voimaan vasta tietyn päivämäärän jälkeen, ei ainakaan toistaiseksi onnistu pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmässä. Järjestelmässä olisi tosin teoriassa tuollainenkin varausten kohdistamisvaihtoehto, mutta se on ilmeisesti havaittu vielä liian epäluotettavaksi, ja voi aiheuttaa teknisiä sekaannuksia varausten käsittelyyn, joten ominaisuutta ei ole voitu ottaa vielä käyttöön.
Aikatarkennuksena varauksiin voi toistaiseksi määritellä vain päivän, jonka jälkeen varausta ei enää tarvittaisi.
Varauksen voi tehdä myös puhelimitse, tai Internetin kautta helmet.fi -sivuilla, jos esim. ei pääsisi asioimaan kirjastossa vaikkapa lomamatkan aikana...
Tänään perjantaina 14.10.2011 meillä HelMet-kirjastoissa on ollut teknisiä ongelmia, jotka ovat saattaneet jumittaa asiakastietueet joksikin aikaa. Nyt järjestelmän pitäisi kuitenkin jälleen toimia, joten voisit yrittää uudelleen sähköpostiosoitteesi vaihtamista HelMetin kautta.
Jos sähköpostia ei saa vieläkään vaihdettua, voit tulla mihin tahansa HelMet-kirjastoon ja pyytää muuttamaan sähköpostiosoitteesi. Kannattaa ottaa mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
