Maailmanuskonnoista löytyy koottua tietoa mm kirjoista
Uskonnot maailmassa/Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.) Helsinki, Porvoo, Juva, WSOY. 1999
ja
Maailman uskonnot: elävän uskon perusteet/ päätoimittaja Peter B. Clarke. Porvoo, WSOY. 1994.
Netistä löytyy myös asiallista tietoa osoitteesta:
http://www.evl.fi/ --> Keskushallinto --> KIRKON LÄHETYSTYÖN KESKUS (KLK) --> Kirkko uskontojen maailmassa (Useita artikkeleita maailman uskonnoista ja aikamme uskonnollisuudesta) --> Maailmanuskonnoista.
Mitään kirjaa tai linkkiä joka suoranaisesti käsittelisi eri maailmanuskontoja suvaitsevaisuuden näkökulmasta ei löytynyt.
Islamin uskonnosta ja suvaitsevaisuudesta löytyy kirja
Keskusteluja Jumalan kanssa. Kirja 3/ Neale Donald Walsch...
Verkkosivuja suomeksi Mati Untista onkin vaikea löytää, siksi suosittelenkin perinteisiä kirjoja. Kysy lähimmästä kirjastostasi esim. seuraavia teoksia :
1.ITÄ ja länsi : Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä
2.NIRK, Endel : Viron kirjallisuus
3. KULDSEPP, Toivo : Suomen siltaa rakentamassa : Viron kirjallisuuden esittely ja vastaanotto Suomessa
Jos olet tamperelainen opiskelija, saat pääkirjasto Metsosta lainaksi myös kirjailijasta kootun lehtileikepussin, jossa on sanomalehdistä kerättyjä kirja-arvioita.
Yllämainittujen teosten sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/
kirjoittamalla vasemmanpuoleisista pudotusvalikoista löytyvään...
Kovin monta ei löytynyt, mutta tässä muutama teos, jotka kuvaavat työtä puuvillatehtaassa, osa on muistelmatyyppisiä, Mikkolan kirja perustuu haastatteluihin.
Katajisto, Juhani, Muistaks sää Vinlaunssonnilla ennen... : kyllä mää viälä vähäm muistan..., Pilot-Kustannus, 2003. (Muistelma)
Miettinen, Seija, Me finlaysonilaiset, Tampereen kaupunki, 1990. (Muistelma)
Mikkola, Marja-Leena, Raskas puuvilla, raportti puuvillatehtaan naistyöntekijöistä, Otava 1971.
Parkkinen, Tapio, Pumpulitehtaan Ulla, kertomus tytöstä joka tulee pohjoisesta. (Näytelmä)
Toijala, Anneli, Kukkiva kaakinpuu, Tammi, 1975.
Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
Emme ikävä kyllä löytäneet kappaleen nuotteja tai sanoja Suomesta. Etsimme niitä Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Joensuun seutukirjastosta kerrottiin, että Ruotsista Tukholman Kuninkaallisesta kirjastosta kappaleen nuotit kuitenkin löytyisivät. Seuraavassa tiedot nuottijulkaisusta:
Sysnr: 001243260
LibrisID: 2526523
Titel: The Shanes 2 [Musiktryck] : 14 melodier ur LP-skivorna, inspelade på Columbia : melodistämmor, texter och analyser, samt idolbilder
Utgiven: Stockholm : Ed. Odeon, 1966
Omfång: 23 s. : ill.
Voit kaukolainata nuotin Tukholmasta lähimmän kirjastosi kautta.
Kirjoja, joissa on barokkiajan seinien maalauksia, ovat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. kirjat:
Roojen, Pepin van: Baroque (parhaat kuvat)
Arkitekturen under 1600- och 1700- talen
Fridell Anter, Karin: Så målade man
Thornton, Peter: Authentic decor
Sjöberg, Ursula: Krig och kärlek på tapeter.
Kyseessä on TV-kortit, jotka ovat tietokoneen sisään asennettavia kortteja tai tietokoneen USB-liintäntään kytkettäviä pieniä ulkoisia laitteita. Kortteja myyvät tietokone- ja kodinkoneliikkeet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/TV-kortti
Varsinaista "käytä tietokonetta TV:nä -kurssia" ei taida olla. Helsingin kaupunginkirjaston, Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston ja Enter ry:n kurssit ovat keskittyneet enemmän internetin käytöön. Ohessa näiden kurssitarjonta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset
http://www.hel.fi/wps/portal/Tyovaenopisto/?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/sto/fi/…
http://www.entersenior.fi/
Kohtaamispaikka neuvoo kyllä mm. digi-TV:n ja verkossa olevien sähköisten palveluiden käytöön. Siellä varmasti kannattaa...
Varsinaisia suomennoksia ei juurikaan liene, sen sijaan yhteistä aineistoa suomalaisissa luterilaisissa jumalanpalveluskäsikirjoissa ja anglikaanisessa Book of Common Prayerissa on runsaasti. Sekä Englannin anglikaaninen kirkko että täkäläinen luterilainen kirkko noudattivat roomalaiskatolisesta kirkosta irtautumisen jälkeen samoja periaatteita jumalanpalveluselämänsä uudistamisessa: oli käytettävä latinan asemesta kansankieltä, mutta vanha käytäntö haluttiin säilyttää jos se ei sisältänyt opillisesti epäilyttäviä korostuksia. Tästä seurasi, että sunnuntaisin ja juhlapyhinä luettavat raamatuntekstit ja kollehtarukoukset jäivät katolisesta messukirjasta käännettyinä ja muokattuina käyttöön molemmissa kirkoissa. Anglikaanisen kirjan...
Kirjassa The Times history of Europe esitellään Euroopan historiaa pääasiassa karttojen kautta. Kirja alkaa vuodesta 900 eKr. ja päättyy vuoteen 2001. Myös verkosta löytyy karttoja Euroopan historiasta:
http://www.euratlas.com/time2.htm
http://www.zum.de/whkmla/histatlas/europe/haxeurope.html
Tämänhetkinen tilanne selviää esim. vuonna 2008 julkaistusta karttakirjasta Maailmalla, Eurooppa. Netitse Nyky-Euroopan kartta on vaikkapa näillä sivuilla:
http://www.maailmankartta.fi/eurooppa.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa
Kirjat ovat lainattavissa monista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Käsityölehdissä on paljon neulejakkujen teko-ohjeita. Uusimpia ohjeita mm. näistä:
- Kauneimmat käsityöt 2009: numerot 2 ja 3
- Moda 2009: numerot 1 ja 2
- Kauneimmat käsityöt 2008: numerot 1, 2, 4 ja 5
Nettiohjeita on myös paljon, mm. näiltä sivuilla:
http://plaza.fi/ellit/kasityot/neuleohjeet/naiset/pitkahihainen-jakku
http://garnstudio.us/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=113&d_id=8
http://www.garnstudio.se/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=0&d_id=430
http://www.tekstiiliteollisuus.fi/fi/naistenneuleet/622/
http://www.fiinaneule.fi/neuleohjeet/hjertegarnin_neuleohjeet/jakku/
http://neulenurkka.fi/product.php?id_product=118
http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/vapaaaika/harrastukset/neuleohjeet/…
HelMet-kirjastojen asiakkailleen tarjoamaan maksuttomaan Naxos Music Library -palveluun kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero, siis kortista löytyvä pitkä, kakkosella alkava numerosarja. Nelinumeroista tunnuslukua sen sijaan ei tähän palveluun tarvita. Kirjastokortin numero syötetään ilman tyhjiä välejä.
Palvelussa voi olla kirjautuneena kerrallaan 30 kuuntelijaa. Mikäli tuo määrä on täynnä, palveluun ei pääse sisälle. Palvelun käyttöön on ohjeet HelMet-sivun kohdassa "ohjeita", johon on alla suora linkki. Sivulla on myös linkki Naxos-palveluun.
Toivottavasti kirjautuminen nyt onnistuu ja pääsette nauttimaan musiikista.
http://www.helmet.fi/search*fin/8
Ikävä kyllä tällaista kirjaa ei ole löytynyt. Kirjoja, joissa toinen kirjailija parodioi klassikkoa tai kirjoittaa siitä mukaelman, löytyy kyllä useitakin. Tällainen on vaikkapa Seth Grahame-Smithin kirjoittama mukaelma Jane Austenin klassikosta Ylpeys ja ennakkoluulo, joka on saanut nimekseen Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit. Et ehkä kuitenkaan tarkoittanut tällaisia romaaneja.
Tunnistaisiko joku lukijoista kysytyn kirjan?
Kyseessä on Erno Paasilinnan novelli: Pitkänmatkanhiihtäjät. Se löytyy ainakin Paasilinnan teoksista: Alamaisten elämää (v. 2011)ja Tosikertomuksia (v.1993).
Tässä vastaus Keski-Suomen liitosta:
"Näyttää siltä että osa lippufirmoista valmistaa ainakin netissä olevien kuvien perusteella puna-valko-mustia tai musta-puna-valkoisia isännänviirejä, mutta liiton sivuilla olevan ”maakuntatunnukset” alasivuston mukaan ”maakunnan isännänviiri on musta-valko-punainen pystysuunnassa alaspäin kapeneva viiri, jonka yläosassa on metsotunnus”."
Kuva sivulla: http://www.keskisuomi.fi/keski-suomi/keski-suomen_maakuntatunnukset
Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton."
Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan.
Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin...
Hakaniemen torikatu oli 1950-luvun puhelinluetteloiden mukaan alkuosaltaan nykyisen niminen, mutta Hakaniemenrannan puoleisen osan kohdalla tiet kulkivat silloin niin, että loppupätkä oli nimeltään Viherniemenkatu.
Helsingin vanhoja puhelinluetteloita on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa, Pasilan kirjastossa. Niitä voi tutkiskella Pasilan kirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
TV:stä todella tuntuu tulevan paljon uusintoja samoista ohjelmista. Toisia ei taas uusita koskaan...
Miksi näin on? Asiaa voisi tiedustella suoraan TV-yhtiöiltä.
Silloin vastaukset olisivat varmasti paikkansapitäviä.
Yle.fi palaute sivustolta löytyy yhteystietoja kysymykselle:
https://palaute.yle.fi/
YLE kertoo ohjelmapolitiikastaan myös sivulla http://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop34827/ohjelmapoliti…
MTV3 palaute löytyy http://www.mtv.fi/yritys-linkin alaosasta kuhdasta Ohjelmat ja nettisivut.
Jesse Jussila on MTV3 Kanavapäällikkö ja Jyrki Huotari Ohjelmapäällikkö,MTV3 Uutiset. He voisivat varmaan vastata parhaiten kysymykseesi.
Nelosen ohjelmavastuulliset löytyvät sivulta http://www.nelonen.fi/yleiset-yhteystiedot
Hangon museosta kerrottiin, että Koskenniemen huvila sijaitsi Hangon Långbodauddenilla, Långbodantiellä. He uskovat huvilan olevan yhä olemassa. Varmuutta tähän tai tietoa omistajasta ei löytynyt.
Kirjassa Hangossa kuin ulkomailla konsanaan II (Birgitta Ekström Söderlund, Marketta Wall) on artikkeli (s. 210-227) Koskenniemestä. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1825768__SHangossa%20kuin%…
