"Kuusen luona" -laulun nuotit löytyvät mm. Lasten joululaulukirjasta
(ISBN 951-757-344-8). Kyseinen kirja löytyy useimmista kirjastoista, myöskin
oman kotikuntasi kirjastosta.
Kirjallisuutta löytyy melko paljon: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet: sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, lähihoitaja. Opetushallitus 2001, Rintala, Taina: Lähihoitajien työ, ammatti-identiteeetti ja hyvinvointi. Stakes 1997, Uusitalo, Ilkka: Lähihoitajakoulutuksen tuottamat valmiudet. Opetushallitus 1995 ja Kero, Marja: Lähihoitajakoulutus ja organisaatiokulttuuri. Opetushallitus 1995. Lisää kirjallisuutta löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kohdasta HAKU, asiasanoilla lähihoitajat ja koulutus. Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy myös useita. Niitä voi etsiä Aleksi-artikkelitietokannasta, joka...
Pentti Haanpään teoksessa Kairanmaa : valitut jutut on kertomus nimeltä Työvoiman tuotannon rationalisoiminen (2. painoksessa vuodelta 1985 sivuilla 146-148), jonka alku muistuttaa kuvaustasi. Tarina alkaa näin: "Koko maanpiirin oli täyttänyt ylenpalttinen runsaus: ihmisiä oli niin yllin kyllin, ettei kaikille riittänyt mitään työtä tai puuhaa, ja ruokatavaraa ja kaikenlaisia hyviä vehkeitä oli niin runsaasti, että alimmaiset mätänivät. Mutta kävi ilmi, ettei tällainen runsaus ollut onneksi."...
Lääkkeeksi tilanteeseen eräs ministeri keksii lapsikieltolain, joka aluksi näyttää toimivankin hyvin, mutta joudutaan kuitenkin lopulta kumoamaan.
Kairanmaa-teoksen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät HelMet-tietokannasta: http...
Tietoja Norjan merenkulusta ja öljynjalostuksesta tradenomiopiskelijalle löytyy esim. seuraavista lähteistä:
- ODINista eli sivulta Information fra regeringen og departementene osoitteessa http://odin.dep.no/,
josta on linkki sivulle Ökonomi, handel og näringsliv
-Statistics Norway -sivuilta osoitteessa http://www.ssb.no/english/. Käyttökelpoisia linkkejä lienevät esim. Oil investments osoitteessa http://www.ssb.no/english/subjects/10/06/20/oljeinv_en/
tai Oil activity osoitteessa
http://www.ssb.no/english/subjects/10/06/20/
Tarkoitat varmaan Naoko Takeuchin seikkailusarjakuviin pohjautuvia videoita. Vastaus on kielteinen. Hänen Sailor Moon -nimisiä teoksiaan on vain sarjakuvina HelMet -kirjastoissa. Videoita voi ostaa Sailor Moon -kotisivun kautta Amazon -kirjakaupasta, mutta ostaessaan sitä kautta kannattaa valmistautua maksamaan myös melko iso tullimaksu.
Harrastajan ylläpitämältä sivulta löytyi videoiden alkupätkiä ja foorumi sivulla .
. Osallistumalla foorumiin saattaisi videoiden löytymisestä saada lisätietoja.
Kyseistä sarjaa löytyy kyllä pääkaupunkiseudun kirjastoista, mutta ainoastaan videokasettina eli VHS muodossa. Saatavuustietoja voi tarkistaa teoksen nimellä "Maailma sodassa" osoitteesta http://www.helmet.fi/.Sarja on melko vanha ja nauhat ovat kovasti olleet lainassa, joten niiden laatu ei välttämättä ole ihan priima enää. Dvd:nä kyseistä sarjaa ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Sopivia kirjoja voisivat olla ainakin nämä:
- Suomi-saksa luonto- ja retkeilysanakirja = Finnisch-Deutsches Wörterbuch der Fauna und Flora Finnlands für Wanderer / Lauri Hokkinen
- Vaellussanasto: suomi-englanti-saksa / Eero Hämäläinen
Kirjat ovat ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa (www.helmet.fi).
Meillä on vanhempia Ylioppilastutkintolautakunnan A-tason ylioppilaskuuntelukokeita vuosilta 1990-1992, mitkä ovat kasettimuotoisina. Uudempia kursseja kuullunymmärtämisen harjoituksineen löytyy muun muassa Riitta Silkin Abi englanti (ylin taso) vuodelta 2007 sekä Stephanie Sinclairin Yo-englannin valmennusopas (ylin/A-taso) (2002, 2004 ja 2008 painokset). Näissä 2000-luvun kursseissa on kirjan tai kysymysvihkosen lisäksi cd-levyt liitteenä.
Löydätte nämä myös tietokannastamme hakemalla käyttäen kahta asiasanaa: englannin kieli ja kuullun ymmärtäminen.
Hei!
Etsimänne paikka on luultavammin Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkisto,
http://www.vantaa.fi/fi/kulttuuri/museot/_kaupunginmuseo/kokoelmat. Kuva-arkisto palvelee ma-pe klo 9-15, käynneistä on sovittava etukäteen joko puhelimitse 09 8392 5042 tai sähköpostitse kuva-arkisto@vantaa.fi.
Kysymäsi Carl Axel Gottlundin kirja Nyt ja ennen, eli Wertaus wanhasta ja nykyisestä elämän-laitasta on alkuperäisenä, vuoden 1846 painoksena, vain Kansalliskirjaston ja Oulun yliopiston kirjaston kokoelmissa. Kirja on lukusalikäytössä, eli sitä ei saa kotilainaan.
Uusia suomalaisia lauluja (C. A. Gottlundin kirjuittamia, 1845-1846)
-kirjasessa on mukana myös Nyt ja ennen. Tämä kirja on muutamien yliopistokirjastojen ja Kotimaisten kielten keskuksen ja SKS:N kirjastojen kokoelmissa. Myös se on käsikirjastokirja.
Gottlundin teos on vain muutaman sivun mittainen runoelma. Se löytyy myös mm. Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen) -kirjasta, joka on monien Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www...
Suomalainen paikannimi kirjassa, toimittanut Sirkka Paikkala ( Gummerus, 2007) kerrotaan saarta ja seurakuntaa kutsutun vielä ainakin 1600-luvulla nimellä Viitasalo. Saaren nykyisiä nimiä ovat Viitasaari ja Vanha Kirkkosaari. Pitäjässä oli aiemmin kolme kirkkoa, jotka sijaitsivat läheisessä Keiteleen saaressa. Seurakunta itsenäistyi 1635 ja nykyinen kirkko sijaitsee Haapasaarella. Viita-nimi esiintyy muuallakin kunnan alueella, kuten esim. Viitajärvi, Viitamäki, Viita-aho ja Viitapuro.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
Tämä Gloucesterin repliikin ensimmäinen rivi William Shakespearen näytelmän Henrik VI kolmannesta osasta on näytelmän viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1907 näin:
Ain’ ounoo syypää pahaa;
(poliisiks’ varas luulee joka pensaan.)
Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2007 sama kohta kuuluu näin:
Epäluulo vaanii aina syyllistä (---).
Lähteet:
http://www.shakespeare-online.com/plays/3kh6_5_6.html
William Shakespeare: Kootut draamat V. (suom. Paavo Cajander, WSOY, 1958)
Shakespeare, William: Henrik VI. Kolmas osa (suomentanut Matti Rossi, WSOY, 2007)
Yksi ainoa löytyi: runoilija Anne Hänninen ja esimerkiksi hänen Hiekkaleijat-kokoelmansa:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510383858&q…
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyy runoilijan esittely:
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1572#.VQwS1vM8L5o
Espanjan matkaoppaiden lisäksi - niitä ei tässä yhteydessä kannata ruveta luettelemaan - suosittelisin teosta Maailman nähtävyydet, osa 1, s. 189-220 (WSOY 1979). Hyödyllinen olisi varmaan myös amerikkalaisen kirjailijan Washington Irvingin jo v. 1832 julkaisema matkakirja Alhambra, joka on viimeksi ilmestynyt suomeksi v. 1990.
Kivikkopuutarhasta löydät tietoa kirjoista, esim. Anttiroiko, Irmeli: Kivikkopuutarha. 1985, Puupponen, Esko: Kivikkotarha. 1973, Kasterinne, Riku: Kivikkoistutukset. 1953. Myös useissa yleisissä puutarhakirjoissa on oma lukunsa kivikkopuutarhalle: Otavan puutarhakirja, Riikonen: Suomalainen puutarhakirja, Suomalainen piha ja puutarha, Suuri puutarhakirja, Unelmien kotipuutarha.
Myös internetistä löytyy puutarha-aiheisia linkkejä, esim. Makupalat.fi:n kautta pääset useille puutarha-aiheisille sivuille, https://www.makupalat.fi/fi/k/202/hae?category=114296&sort=title&order=….
Jos jotakin julkaisua ei löydy omasta kirjastostasi, voit pyytää sitä kaukolainaksi.
Kirjastoihin kyllä otetaan TET-harjoittelijoita. Ota suoraan yhteys kirjastoon, mihin haluaisit mennä työharjoittelusi tekemään. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät netistä https://www.helmet.fi/fi-FI.
Siansaksa-nimityksellä on alun perin viitattu sanojen alkuäänteiden vaihtamiseen tai tavujärjestyksen muuttamiseen perustuviin leikki- tai salakieliin. Tällaisten kielten on arveltu saaneen alkunsa keskiaikaisissa saksalaisissa luostarikouluissa; varhaisimmat saksankieliset kirjalliset esiintymät tämäntyyppisestä leikkikielestä ovat peräisin 1550-luvulta. Siansaksan 'saksa' viittaa tähän kielelliseen alkuperään; sika lienee päätynyt mukaan alkusoinnun vuoksi, samoin kuin lammas siansaksan lähisukulaiseen lampaanlatinaan.Siansaksan merkityksen muutos kohti nykyistä ('käsittämätön puheen mongerrus') sai alkusysäyksensä kenties Agathon Meurmanin toimittamasta ensimmäisestä ranskalais-suomalaisesta sanakirjasta (1877), jossa jargon kääntyi...
Nimi on tunnettu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, ja Sukunimet -kirjan mukaan siihen todennäköisesti liittyy seudulle ominainen murresana visti, joka on tarkoittanut "jakamattomasta maasta yksityisen talon nautintaan niityksi tai tervametsäksi otettua aluetta". Sana vertautuu ruotsalaismurteiden sanaan vist, jonka merkitys puolestaan on "olinpaikka; paikka jossa oleskellaan tervanpolton tai muun metsätyön aikana; karjamaja; tilapäisesti pystytetty katos tai koju". Lisäksi Suomen sanojen alkuperän etymologisen sanakirjan mukaan visti voi tarkoittaa myös (avo- tai umpi)kuistia, joka on vastaavasta ruotsalaisesta sanasta kvist peräisin oleva varhaisempi laina. Em. kirjasta löytyy vielä yksi maininta sanan käytöstä 1800-luvulta,...
Wikipediasta löytyy todennäköisesti hyvin kattava luettelo Juice Leskisen sävellyksistä ja teksteistä. Sivustohaulla (ctrl+f) "suomennos" saa luettelosta poimittua 115 Juicen tekemää suomennosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Juice_Leskisen_s%C3%A4vellyksist…
Suomen Kustannusyhdistys ry:n kotisivu on osoitteessa http://www.sky.cultnet.fi , voit kääntyä heidän puoleensa. Jotakin löytyy internetistä: mene Suomen yleisten kirjastojen kotisivulle http://www.kirjastot.fi > kirjastoalan ammattisivut > kirjallisuus ja kustannustoiminta > ulkomaisia kustantajia ja kirjakauppoja > AcqWeb's Directory of Publishers and Vendors > Publisher Web Sites: Subject Directory (huom! aihehakemisto!)> Reference. Tästä löytyy melkoinen määrä nimenomaan hakuteoskustantajia. AcqWeb's Directory of Publishers and Vendors -kotisivu on osoitteessa http://www.library.vanderbilt.edu/law/acqs/pubr.html
