Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan lehti on ollut nimeltään Kuorevesi-Mänttä-Vilppula vuodesta 1925, jolloin se allkoi ilmestyä, aina vuoteen 2004 asti. Vuonna 2005 lehti vaihtoi nimensä KMV-lehdeksi.
https://finna.fi
Yle Arkistosta kerrottiin, että tämä on todennäköisesti etsimäsi ohjelma:
- Koivu ja tähti: Puheenvuoro: Maija-Leena Soinne. Kertoo elämän muutoksesta, maalla asumisesta, terveestä itsekkyydestä.
Se on esitetty 6.3.1994, toimittaja oli Leena Paavonen. Mahdollisesta ostamisesta ota yhteyttä Yle Arkistomyyntiin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityiseen-kayttoon
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi ) löytyy nuotti The BbEbop book! - One hundred greats for all Bb & Eb players, joka sisältää Galt MacDermotin African Waltz -kappaleen. Sävelkokoelmassa on 100 jazzstandardia sovitettuna puhaltimille (B- ja Es-vireisille), ei sanoja, kitaran soinnut. Sovitukset samasta kappaleesta vierekkäisillä sivuilla. Kyseinen nuotti näyttäisi vastaamishetkellä olevan paikalla Töölön kirjaston (http://www.lib.hel.fi/toolo/ ) musiikkiosastolla.
Laulun nimi on Complainte de la butte, ja se on suomennettu nimellä Laitakadulla. Ranskaksi kappaleen on ensimmäisenä levyttänyt Cora Vaucaire vuonna 1955. Suomeksi kappaleen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Rita Elmgren.
Kysymyksen Frost-suomennoksen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt. Se voi olla pelkkä johonkin yhteyteen suomennettu katkelma runosta - ei välttämättä ote koko runon suomenkielisestä käännöksestä.
Robert Frostin lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, eikä yhdessäkään tutkimassani hänen runojaan sisältävässä antologiassa ollut The way not taken -runoa kokonaisuudessaan. Hannu ja Janne Tarmion kokoamassa Maailman runosydämessä on siitä mukana pelkkä loppu ("Tämä kerrottakoon huokaisten / jossain aikojen ja aikojen takana: / Tie haarautui metsässä, ja minä - / minä valitsin sen vähemmän kuljetun, / ja siksi on kaikki toisin.") Kokonaisuudessaan runo näyttäisi löytyvän suomeksi vain internetistä erilaisina harrastelijoiden...
Teoksessa Halkka: Laitetaankos pesä (1998) sanotaan: "Rauhoitetuista linnuista ja nisäkkäistä ei ole luetteloa. Kaikki linnut ja nisäkkäät ovat rauhoitettuja, elleivät ne ole varta vasten rauhoittamattomia."
Suomen laki sanoo asian mutkikkaammin: Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvat
nisäkkäät ja linnut ovat rauhoitettuja. (38. pykälä) Tämän luvun säännöksiä
sovelletaan Suomessa luonnonvaraisina esiintyviin eläin- ja kasvilajeihin lukuun ottamatta metsästyslain 5 pykälässä tarkoitettuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä sekä taloudellisesti hyödynnettäviä kaloja. (37 pykälä).
Johtopäätökseni on: maamyyrä on rauhoitettu, sillä sitä ei ole erikseen rauhoittamattomien eläinten luettelossa.
Tuula Matintuvasta löytyy tietoja mm seuraavista lähteistä:
Kotimaisia nykykertojia 3
http://web.seinajoki.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
http://www.porstuakirjastot.fi/
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan teosta
Rintala, Eetu. Alajärven suojeluskunta.
Alajärvi : Alajärven suojeluskunnan historiatoimikunta, 1981.
löytyy useammasta Suomen yliopistonkirjastosta, mm. Helsingistä, Jyväskylästä ja Oulusta.
Teosta löytyy myös maakuntakirjastojen yhteistietokannan Mandan mukaan mm. Lahden, Oulun, Turun ja Tampereen maakuntakirjastoista. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa teosta ei valitettavasti ole.
Teoksen voi tilata kaukolainana oman kirjaston kautta. Kaukolainat voivat kirjastosta riippuen olla maksullisia.
Geoffrey Huntingtonista löytyy hienoja nettisivuja, mm. osoitteessa www.ravenscliff.com., valitettavasti vain englanniksi.
Suomeksi löytyy lyhyt esittely osoittesta http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuortenfantasia.shtml. Hieman pidempi arvio löytyy osoittesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5196. Keskustelua löydät osoitteesta http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/showflat.php?Cat=&Number=1288617&Mai…. Voit kokeilla myös fantasia-aiheista sivustoa osoitteessa www.risingshadow.net.
Lyhyt esittely löytyy myös WSOY:n sivuilta osoittesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-27201-9.
Fantasiakirjallisuuden arvosteluja löytyy myös lehdistä, mm. Portti, Tähtivaeltaja, Legolas.
Suomenkieliset sivut löytyvät...
Laulun nimi on Nous tähtönen ja se alkaa sanoilla:
Nous tähtönen kirkas yöhön maan, yön varjot poistavi tuo.
Se löytyy Elsa Kojon toimittamasta nuotista Suuri joululaulukirja (WSOY) ja J. N. Vainion toimittamasta nuotista Valistuksen laulukirjan säestyksiä (3. p. 1927).
Kummassakin nuotissa säveltäjäksi on merkitty A. S-g.
Valistuksen laulukirjan säestyksissä sanoittajaksi on
merkitty A. J. B. ja suomentajaksi I. H. Suuressa joululaulukirjassa sanoittajaa ei mainita.
Kyseessä oli mieluummin ammattijärjestö kuin valtionhallinnon elin.
Kyseinen elin valvoi tukku- ja vähittäiskauppojen etuja.
Kaupan keskusliitosta, joka on 1992 perustettu Kaupan Keskusvaliokunta ja Tukkukaupan Keskusliitto yhdistämällä syntynyt järjestö, löytyy tietoja esim. sivuöta http://www2.te-keskus.fi/new/pk-info/kaupankeskusliitto.htm
Pikkumittaa ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (https://finna.fi jonka pitäisi sisältää kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Ikävä kyllä näyttaisi siis siltä, ettei teosta ole saatavana kirjastoista.
Googlella hakemallakaan ei tule yhtään osumaa. Ehkä runo- ja aforismivihko siis on julkaisematon?
En saanut nyt käsiini Kaikki laulut -kokoelmaa, jotta olisin voinut tarkistaa, mainitaanko lehtisessä tarkempia tietoja, jotka auttaisivat etsimisessä. Ilmoitamme, jos saamme aiheesta lisää tietoa.
Turun Sanomien artikkeli 17.12. 2007 kertoo kustantamo ntamon toiminnasta
http://www.ts.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2007-12-17,104:5:50…:
Juri Nummelinin kirjoittamasta artikkelista selviää mm., että
ntamon kirjoja valmistetaan yksi tai useampia kappaleita sen mukaisesti kuin kirjaa Internetin kautta tilataan. Amerikkalainen digipaino Lulu.com painaa kirjan tilauksesta ja lähettää lukijalle. Edes tekijä ei saa ilmaiskappaleita. Kustantaja ei myöskään kierrä messuilla esittelemässä ja myymässä kirjoja eikä lähetä niistä mainoksia. Kyse on kulujen leikkaamisesta, ntamon verkkosivutkin on tehty ilmaisella blogipohjalla.
Sukunimistä Viuhko ja Viuhkonen löytyy viitteitä Karjalasta 1500-luvulta lähtien. Samaa juurta oleva Viuhkola on esiintynyt myös talonnimenä sekä kylännimenä Luumäellä, jossa asuu myös Viuhkoja. Nykyisin sukunimeä Viuhko esiintyy pääasiassa kaakkoisessa Suomessa.
Erityisesti Karjalassa esiintyneen viuhko-sanan alkuperäksi on epäilty merkitystä ”vauhko, humu railakka”. Sanan merkitystä ei ole kuitenkaan pystytty täysin vahvistamaan.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava: 2000. s. 759.
Vuonna 1917 Haukiputaalla toimivat Asemakylän, Pohjois-Kellon, Putaan, Kirkonniemen, Jokikylän koulu, Keski-Kellon, Etelä-Kellon ja Sahankylän koulut.
Kansakoulun alkaessa ensimmäistä kertaa 1875 oppilaita oli 50, joiden joukossa jopa 17-vuotiaita. Kevätlukukaudella oppilaita oli jo 73. Kyseisenä vuonna opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa, maantietoa, suomea (lukemista), laulua ja käsitöitä. Kuitenkin ainakin lukemistunteja on käytetty läksyjen kirjoittamiseen, sillä muita oppikirjoja kuin raamatunhistoria ja katkismus ei ollut.
Tietoja kouluoloista 1900-luvun alussa löytyy seuraavista julkaisuista:
- Jaakko Jussila: Silmäys Haukiputaan kunnan kansakoulujen vaiheisiin vuosina 1875-1925 (1925)
- Koulutaival: Haukiputaan kunnan...
Kotijoukkojen Esikunnan kesäkuussa 1941 laatima koulutusohjelma edellytti 8 viikon koulutusta. Yleensä alokkaiden aika koulutuskeskuksissa venyi suunniteltua pitemmäksi. Kotijoukkojen Esikunta esitti 1942 Päämajalle alokkaiden koulutusajan jatkamista kolmeen kuukauteen, jonka jälkeen koulutusaika oli 1942 kokonaisuudessaan 3 + 3 kuukautta. Miehet voitiin tarvittaessa siirtää rintamalle jo kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen. Sotatoimiyhtymien henkilötäydennyskeskusten täydennyspataljoonissa voitiin koulutusta jatkaa siltä tasolta, mihin koulutuskeskuksissa oli päästy. Erityisryhmien koulutuksessa noudatettiin erikseen laadittuja ohjelmia.
Koulutuskeskukset sijoitettiin maaseudulle hajaryhmitykseen. Majoituspaikkoina olivat kasarmien...
Varsin hyvän uhka- ja riskikartoituksen Bangladeshistä saa tutustumalla Ulkoministeriön maata koskevaan matkustustiedotteeseen.
Bangladeshin epävarma ja jännittynyt poliittinen tilanne on heikentänyt lain ja yleisen järjestyksen noudattamista. Mielenosoitukset ja muut levottomuudet ovat mahdollisia. Väkivaltainen ääriuskonnollinen liikehdintä on lisääntynyt, samoin ulkomaalaisiin kohdistunut rikollisuus. Tiestö on huonokuntoista, liikennesääntöjä ei noudateta ja onnettomuuksia sattuu paljon. Bangladesh kärsii toistuvista luonnonkatastrofeista - monsuuniajan tulvien lisäksi voi esiintyä pyörremyrskyjä ja maanjäristyksiä. Sairaanhoito ei ole länsimaisella tasolla, ja onnettomuustapauksissa voi olla vaikea saada apua.
https://um.fi/...
Netistä löytyy Sukunimi-info sivusto http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/wahlman.html joka kertoo mm. seuraavaa:
"Nimi on ruotsinkielinen. Se on sukunimistössämme tavallista. Nimen ruotsinkielisyys ei yleisesti ottaen tarkoita, että suku olisi alkujaan suomenruotsalainen tai Ruotsista kotoisin, sillä supisuomalaisetkin ovat aikojen saatossa saaneet ruotsinkielisiä nimiä. Suvun puhekieltä ei näe nimestä. Sukututkimuksessa voidaan puhekieltä arvioida mm. siitä, missä päin suku on asunut.
Sanan wahlman merkitys on 'valasmies'. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen.
Nimi alkaa komealla kaksois-W:llä. Siitä on olemassa myös tavallisella V:llä kirjoitettava muoto Vahlman. W-muodossa on...
