Annalan talon vaiheissa http://www.kirjastovirma.net/pyhajoki/annala/annala3.html mainitaan, että "Kun kaikenlaisia sairaita tuppaantui taloon, niin piti huoneissa polttaa myrkkylamppu, että basillit kuolisivat." Kertomus käsittelee ilmeisesti 1930-lukua ennen sotaa. Myrkkylampusta ei löydy sen enempää meillä olevista kansanlääkintää ja terveydenhuollon historiaa koskevista kirjoista. Yritämme selvittää Annalan talon vaiheiden kirjoittajan Kerttu Ojanlatvan yhteystiedot ja lähetämme ne teille. Myös Pohjois-Pohjanmaan museossa (p. 08-558 47150) on luvattu selvittää asiaa, joten voisitte ottaa sinne sillä välin yhteyttä.
John Ronald Reuel Tolkien syntyi 3.1.1892 ja kuoli 2.9.1973. Lisää tietoa kirjailijasta saat mm. Suomen Tolkien-seuran kotisivuilta http://www.suomentolkienseura.fi/.
Kovin laajoja kuvauksia anglikaanisen kirkon alkuajoista ei suomen kielellä tunnu löytyvän. Jonkin verran aihetta käsittelevät esim. GASCOIGNE, Bamber: Kristikunnan historia (ss.168-173; Weilin+Göös 1978) sekä ALNAES, Karsten: Euroopan historia. Herääminen: 1300-1600 (Otava 2004). Myös suuret yleishistorian kirjasarjat tietenkin käsittelevät aikakautta, mutta yleensä melko pinnalliseen sävyyn. Nämä teokset ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Perusteellisempaa ja syvempää tietoa aiheesta löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista, sekä pääkirjastosta että opiskelijakirjastosta. Tämä aineisto on kuitenkin lähes tulkoon yksinomaan englanninkielistä, esim. ELTON, G.R.: Reformation Europe 1517-1559 (1990); FENWICK, John: The Free Church...
Zbigniew Herbertiltä ei löydy tämännimistä näytelmää. Emigrantit-näytelmän on kirjoittanut toinen puolalainen, Slawomir Mrozek. Näytelmä kertoo kahdesta laittomasti USA:han tulleesta puolalaisesta. Lisää tietoja näistä kahdesta kirjailijasta löydät sivulta http://www.embassyofpoland.fi/finish/kir_zbigniew.htm .
Näytelmä löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää johonkin Vantaan kirjastoon siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainamaksu Vantaalla on 7,-. Sitä on kuitenkin saatavissa myös Teatterikorkeakoulun kirjastossa, Haapaniemenkatu 6 Helsinki, josta voit sen käydä lainaamassa.
Suomessa kuljettajantutkintojen järjestämisestä vastaa Ajoneuvohallintokeskus. Heiltä kannattaa kysyä aineistoista kokeeseen, yhteystiedot http://www.ake.fi/AKE/Yhteystiedot
Suomen Autokoululiittolla tai yksittäisillä autokouluilla voi olla materiaalia myös espanjaksi. http://www.autokoululiitto.fi
Helmet-kirjastoista ei löydy ajo-opetusmateriaalia espanjaksi. Englanninkielinen kirja Helmet-hausta löytyy: Driving school manual http://www.helmet.fi/record=b1882980~S9*fin
Liikenneturvan kirjastosta ei myöskään löydy ajo-opetusmateriaalia espanjaksi. He kehoittivat ottamaan yhteyttä Ajoneuvohallintokeskukseen.
Valitettavasti Finlex-säädöstietopankista ei löydy tieliikennelakia tai -asetusta käännettynä. http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Kirjassa Suomalaisen arjen historiaa: savupirttien Suomi (2006) on muutaman sivun mittainen selvitys suomalaisen avioliiton historiasta (s. 199-203). Kirjan mukaan "niin esikristillisessä Suomessa kuin Muinais-Skandinaviassa avioliitto oli morsiamen ja sulhasen sukujen tekemä kauppasopimus." (s. 199) Kirjan saa lainaksi monista kirjastoista.
Perusteellisempiakin selvityksiä löytyy. Suomalainen sosiologi Edvard Westermarck on kirjoittanut avioliiton historiasta teokset The history of human marriage 1-2 (julkaistu alunperin 1891). Kirja on julkaistu suomeksi nimellä Avioliiton historia (1932). Sen voi lainata ainakin Helmet-kirjastojen Kirjavarastosta (www.helmet.fi).
Suomessa toimii ainakin kaksi antikvariaattien verkkokauppaa, Antikka.net (http://www.antikka.net/) ja Antikvariaatti.net (http://www.antikvariaatti.net/index.php). Kummassakin kirjojen haku ja tilaaminen tapahtuu verkkokaupan sivuilta, ja tämän jälkeen kyseistä kirjaa myyvä antikvariaatti ottaa sähköpostitse yhteyttä asiakkaaseen. Tilaus ja postikulut maksetaan liikkeen tilille, minkä jälkeen kirjat toimitetaan postitse. Antikka.netin sivuilla on maininta toimittamisesta ulkomaille (postikulut määräytyvät maakohtaisesti). Antikvariaatti.netin sivuilta en mainintaa löytänyt, joten ehkä asiaa kannattaa vielä tiedustella sieltä (info@xn.fi).
Kirjastojen välillä toimii myös kaukopalvelu, joten lainaaminenkin on mahdollista, joskin...
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti ole löytynyt muita teoksia, joissa esiintyisi joku tietty urkukappale, kuin juuri tuo mainittu Robert Åsbackan Orgelbyggare, suomenkieliseltä nimeltä Urkujenrakentaja. Kollega, joka on aiemmin työskennellyt musiikin parissa, tiesi että Antti Hyryn Finlandia-palkitussa romaanissa Uuni käsitellään myös urkujen rakentamista. Samainen kollega muisti myös, että Paavo Rintalalla on näytelmä nimeltä Kunnianosoitus Johann Sebastian Bachille. Eli näissä teoksissa jollain lailla sivutaan urkumusiikkia, mutta ei kuitenkaan mainita erillisiä urkuteoksia.
Minun nähdäkseni virke on kieliopillisesti oikein, joskin toki perään voisi laittaa pisteen. On sitten eri asia, miten hyvin se sopii johonkin asiayhteyteen tyylillisesti, mutta siihen on mahdotonta ottaa kantaa tuntematta asiayhteyttä.
Voisikohan kyseessä olla Danny Hustonin ohjaama Disney-elokuva nimeltä Bigfoot vuodelta 1987?
Ainakin juoni kuulostaa ihan samanlaiselta:
http://www.sell.com/23Z9G7
Duodecimin terveyskirjastossa on tällainen toteamus: "Myös sokeat näkevät unia, vaikkakin heidän unissaan muut aistimukset ovat etusijalla (Hyyppä, Partinen 1985, 58; Ullman, Zimmerman 1982, 28).
Näkövammaisen ihmisen unien koostumus riippunee paljon siitä, onko näkökyky puuttunut aina vai onko se menetetty myöhemmin. Jälkimmäisissä tapauksissa tuskin on eroa näkevän ja näkövammaisen unissa.
Toisaalta myös näkevien unien kuvaileminen kysyjän tarkoittamalla tavalla on tietysti mahdotonta, koska ihmiset näkevät mitä erilaisimpia unia. Mutta jos kysyjä tarkoittaa eroa näkevien ja ei-näkevien välillä, uskoisin tuon terveyskirjaston toteamuksen olevan lähinnä todellisuutta. Unien syntymekanismia ei täysin tunneta tai ymmärretä, mutta mitä...
Runollisen karjalaisperäisen keito-sanan merkityksiä ovat esimerkiksi vähäarvoinen, halpa, rukka, raukka ja kurja. Siteeratussa runossa se
merkinnee lähinnä "poloista, vähäistä".
Lähteet:
Karjalan kielen sanakirja. 2, K. Suomalais-ugrilainen seura, 1974
Nykysuomen sanakirja. 2, J-K. WSOY, 1962
Ks. myös toinen vastaus samanaiheiseen kysymykseen. Kassanhoito riippuu täysin käytössä olevasta kassakoneesta tai kassajärjestelmästä, josta syystä siitä ei oppikirjaa ole. Kirjanpidon oppikirjoja on runsaasti, mutta niissä ei käytännön kassanhoitoa käsitellä. Suosittelen Internet-tiedonhakua esim. Soneran hakukoneella (kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi pääset klikkailemalla TIEDONHAKU INTERNETISTÄ > SUOMALAISIA HAKUPALVELUITA > SONERAPLAZA), hakusanana KASSAJÄRJESTELMÄT. Tuloksena on erilaisten kassajärjestelmien Internet-mainoksia, joissakin niistä sangen perusteellinen selvitys kassajärjestelmän toiminnoista. Yksi esimerkkijärjestelmä esim. JasWin kassajärjestelmä (http://www.saunalahti.fi/~jranta).
Kaikki yleiset kirjastot käyttävät Suomessa Microsoftin ohjelmia, koska muita vaihtoehtoja ei käytännössä ole ollut viime aikoihin asti. Asiakastyöasemilla voidaan tarjota vain yleisimpiä ohjelmia ja sama on aika pitkälle pätenyt myös henkilökunnan työasemiin. Kirjakaapelissa on kokeiluluonteisesti ollut Linux-asiakastyöasemia jo vuodesta 1994 lähtien ja parhaillaan siitä kehitetään uutta versiota. Kirjastojen www-palvelinten käyttöjärjestelmänä on pääasiassa Linux. Helsingin kaupunginkirjaston keskeisin tietojärjestelmä eli kirjastojärjestelmä ei ole Microsoftin tekemä ja esim. kirjaston postijärjestelmänä on Tiimi. Myöskään hallinnon tietojärjestelmät eivät perustu Microsoftin tuotteille. Sen sijaan Kirjastot.fi-palveluissa käytetään...
Taina Iduozeen tutkielma Etniset vähemmistöt ja kirjastot - Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa (1997) on julkaistu myös verkossa: http://www.lib.hel.fi/mcl/julkaisut/tutkielma/index.html Kannattaa tutustua myös tutkimuksen lähdeviitteisiin. Tieteellisten kirjastojen käyttöä käsittelee Soile Hirvasniemen gradu Ulkomaalaiset opiskelijat Oulun yliopiston kirjastopalveluiden käyttäjinä. Oulu 2000.
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi on koonnut linkkilistan monikulttuurisuusaineistoista ja kirjastoista: http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/monikult/kirjasto.html
Aleksi-artikkelihaulla löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet:
Verho, Seppo:Monikulttuurisuus nousussa Vantaan kirjastossa . Kirjastolehti 2000;4;18
Asp, Kristiina:...
Suomi sijaitsee lähellä napa-aluetta, mistä johtuu, että veden korkeuden vaihtelu on täällä vähäistä. Suomessa vuorovesi-ilmiö - vuoksen ja luoteen vaihtelu - voidaan havaita selvästi vain Strömman kanavalla, joka erottaa Kemiön saaren mantereesta. Lisää tietoa vuorovesi-ilmiöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä löydät esimerkiksi sivulta
http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/tahtiakatemia/maapallo/vuorove…
Yksittäisiä lehtinumeroita ei voi varata HelMet-palvelun kautta. Varaus järjestyy puhelimitse (soita kirjastoon ja varaa kirjastokortti lähelle) tai kirjastokäynnin yhteydessä (virkailija tekee varauksen).
Tätä Ed Friedlandin laatimaa soitonopasta ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Saatavilla on jonkin verran muita, vastaavanlaisia aineistoja, mm. Beck Roscoen laatima "Blues Bass Basics: Steps One & Two Combined" (kirja + cd). Jos teet Helmet-järjestelmässä http://www.helmet.fi sanahaun rimpsulla "blues bassokitara soitonoppaat", niin saat listauksen aineistoista, jotka voivat olla kiinnostavia.
Jos haluat kyseisen teoksen Vantaan kaupunginkirjastoon, voit ehdottaa sen hankkimista osoitteessa https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10981&voucher=EF5DC3B1-…
Frank-monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index mukaan teos löytyy pääkaupunkiseudulta kuitenkin Stadian Pop...
