Jyväskylän kirjastossa on Etelä-Pohjanmaan historiasta saatavilla ainakin seuraavat teokset:
Heikki Klemetti: Kuortaneen vaiheita sanoin kuvin, 1932, luokka 92.88
Reino Ala-Kulju, Teuvo Lagerstedt & Väinö Tuomaala(toim.): Etelä- Pohjanmaa 1970-luvulla, 1971, luokka 92.88
Etelä-Pohjanmaan historia/ julk. Etelä- Pohjanmaan maakuntaliitto,1988, osat 5&6, luokka 92.88.
Kojonen Eero: Alavuden historia 1, 1963, 92.88
Karttunen Mauno: Alavuden kirja, 1953, 42.8
Osa teoksista on varastossa, saat ne pyytämällä tietopalvelusta.
hei,
Tässä ainoa suomenkielinen teos joka löytyi sanoilla "norja" ja "herätysliikkeet" tai "lestadiolaisuus". Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi lisäksi useampikin norjankielinen teos.
Haetta, Lars; Usko ja elämä - Koutokeinon saamelaisten hengellisestä elämästä, Lars Levi Laestadiuksen heräyksestä ja lestadiolaisuuden alkuvaiheista ennen vuotta 1852. Girjegiisa, Utsjoki, 1993.
jotain mainintoja norjalaisista herätysliikkeistä saattaisi löytyä seuraavista teoksesta:
Halila, Aimo; Tanskan ja Norjan historia. Gaudeamus, [Helsinki], 1972.
Saressalo, Lassi; Kveenit - tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1996.
Lampinen, Tapio; Uskonto ja politiikka - neljä...
Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii).
Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis).
Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .
Annalan talon vaiheissa http://www.kirjastovirma.net/pyhajoki/annala/annala3.html mainitaan, että "Kun kaikenlaisia sairaita tuppaantui taloon, niin piti huoneissa polttaa myrkkylamppu, että basillit kuolisivat." Kertomus käsittelee ilmeisesti 1930-lukua ennen sotaa. Myrkkylampusta ei löydy sen enempää meillä olevista kansanlääkintää ja terveydenhuollon historiaa koskevista kirjoista. Yritämme selvittää Annalan talon vaiheiden kirjoittajan Kerttu Ojanlatvan yhteystiedot ja lähetämme ne teille. Myös Pohjois-Pohjanmaan museossa (p. 08-558 47150) on luvattu selvittää asiaa, joten voisitte ottaa sinne sillä välin yhteyttä.
Kovin laajoja kuvauksia anglikaanisen kirkon alkuajoista ei suomen kielellä tunnu löytyvän. Jonkin verran aihetta käsittelevät esim. GASCOIGNE, Bamber: Kristikunnan historia (ss.168-173; Weilin+Göös 1978) sekä ALNAES, Karsten: Euroopan historia. Herääminen: 1300-1600 (Otava 2004). Myös suuret yleishistorian kirjasarjat tietenkin käsittelevät aikakautta, mutta yleensä melko pinnalliseen sävyyn. Nämä teokset ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Perusteellisempaa ja syvempää tietoa aiheesta löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista, sekä pääkirjastosta että opiskelijakirjastosta. Tämä aineisto on kuitenkin lähes tulkoon yksinomaan englanninkielistä, esim. ELTON, G.R.: Reformation Europe 1517-1559 (1990); FENWICK, John: The Free Church...
Löytämäsi lisäksi uudehkoja suomenkielisiä kirjoja aiheesta ovat ainakin seuraavat:
- Konttinen, Että saatais sydämet avautumaan ”Yhteiskunnallinen mainonta nonprofit-organisaation viestinnässä (2006)
- Mäki, Markkinointi voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa (2005)
- Oy Veikkaus Ab:n harjoittama sponsorointi (2001)
Lisäksi löytyy useita 2000-luvulla ilmestyneitä englanninkielisiä teoksia aiheesta. Linda-tietokannasta parhaan tuloksen saa valitsemalla hakutyypiksi komentohaun ja kirjoittamalla ruutuun ”yleishyödylliset yhteisöt” and markkinointi tai ”nonprofit organizations” and marketing. Lindassa käytetään sekä suomen- että englanninkielisiä asiasanoja, joten usein kannattaa hakea molemmilla kielillä.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan teosta ei ole käännetty englannin kielelle. Myöskään Sulo Haltsosen kirjasta ”Suomalaista kaunokirjallisuutta vierailla kielillä” ei löydy mainintaa käännöksestä.
Internetistä löytyvien kuvien sekä nimityksen perusteella kirjastossa työskentelevä arkeologi arvioi, että kyseessä on kaavin. Italian kielen termi 'grattatoio' viittaa raapimiseen, raaputtamiseen tai rapsuttamiseen. Kaavin on suomenkielinen kattotermi kuvissa oleville kiviesineille, joissa on nyrhitty terä.Grattatoio on siis kiviesine,
jota luultavasti useimmiten käytettiin esim. nahkojen puhdistamiseen.
Yleisimmin on arvioitu, että kivistä kaavinta käytettiin nahan sisäpinnan rasvakerroksen kaavintaan. Tutkimusten mukaan kaapimilla on saatettu työstää myös luuta tai puuta. Yleensä niissä on yksi retusoitu kaareva terä ja saattoivat olla vartettuja.
Kirjastoon ei osteta kirjoja yksityishenkilöiden omista kokoelmista. Otamme kyllä vastaan lahjoituksina hyväkuntoisia kirjoja, joista on tarvetta kirjastossa ja jotka sopivat kirjaston aineistonvalintaohjeisiin.
Kirjassa Suomalaisen arjen historiaa: savupirttien Suomi (2006) on muutaman sivun mittainen selvitys suomalaisen avioliiton historiasta (s. 199-203). Kirjan mukaan "niin esikristillisessä Suomessa kuin Muinais-Skandinaviassa avioliitto oli morsiamen ja sulhasen sukujen tekemä kauppasopimus." (s. 199) Kirjan saa lainaksi monista kirjastoista.
Perusteellisempiakin selvityksiä löytyy. Suomalainen sosiologi Edvard Westermarck on kirjoittanut avioliiton historiasta teokset The history of human marriage 1-2 (julkaistu alunperin 1891). Kirja on julkaistu suomeksi nimellä Avioliiton historia (1932). Sen voi lainata ainakin Helmet-kirjastojen Kirjavarastosta (www.helmet.fi).
Riitta ilmestyi Kansanvalistusseuran kalenteriin jo vuonna 1882 ja sen alkuperä lienee italialaisessa Margaretan lyhentymässä, Rita. Vuonna 1907 esitettiin Herman Heijermansin näytelmää "Sielujen päivä", jossa oli Riitta-niminen henkilöhahmo. Vanhastaan Riitta on myös liitetty Birgitta-nimen muunnokseksi. Sitä on pidetty myös Brita tai Briitta -nimien muunnoksena.
Annikki taas on Annan hellittelymuoto. Kalevalassa Ilmarisen sisar on nimeltään Annikki.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Vastaavaa nimitystä miespuoliselle opettajalle ei ole. Kollegani, joka on käynyt koulunsa Ruotsissa, kertoi, että naisopettajia kutsutaan sanalla fröken, mutta kun miesopettajaa puhutellaan, käytetään opettajan etunimeä. Toki myös naisopettajia voi kutsua etunimellä.
Opettajien - niin naisten kuin miesten - ammattinimikkeet ovat lärare, förskolelärare tai barnskötare. Näitä sanoja ei kuitenkaan käytetä silloin kun oppilas puhuttelee opettajaa.
Uudempia kotimaisia sonetteja löytyy ainakin Leevi Lehdon kokoelmasta Ääninen eli sonetteja (Like 1997). Vanhempia esimerkkejä ovat mm. V. A. Koskenniemen Sonetti suomenkielestä (esim. kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla 2, Tammi 1987), Einari Vuorelan Sonetin tämän äsken kirjoitin (esim. kokoelmassa Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979) sekä Kaarlo Sarkian monet runot (esim. kokoelma Runot, 12. painos WSOY 1991). Villanellesta en onnistunut löytämään kotimaisia esimerkkejä (mikä ei toki tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa), mutta ottave rime -muotoa ovat käyttäneet esim. Eino Leino (Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, 6. painos Otava 2001), Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia.
Kalevalamittaista...
Diaprojektoria Helmet-kirjastoissa ei ole, mutta diaskanneri löytyy joistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista. Diojen skannausmahdollisuus on mm. Malmin, Pasilan ja Maunulan kirjastoissa sekä Myllypuron mediakirjastossa.
Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta. Kunkin kirjaston kohdasta Palvelut voit tarkistaa tiedot skannerin varaamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa(8135)
Kirjallisuutta katolisesta kirkosta löytyy varmasti kaikista kirjastoista. Tässä muutamia hyviä kirjavinkkejä:
Orlandis, José:Katolisen kirkon historia (1999)
Katolisen uskon perusteet (1992)
Heino, Harri : Mihin Suomi tänään uskoo (1997)
Muutama internet-linkki aiheesta:
http://www.katt.fi/ (Suomen katolisen kirkon kotisivut)
Kattava kokoelma linkkejä aiheesta (valitettavasti näissä ei ole suomenkielisiä) osoitteessa:
http://www.kirkkopalvelut.fi/opinto/katekismus/tietopd.htm#rooma
http://www.freie-volksmission.org/frank/kirjoitukset/rooma.htm
Taina Iduozeen tutkielma Etniset vähemmistöt ja kirjastot - Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa (1997) on julkaistu myös verkossa: http://www.lib.hel.fi/mcl/julkaisut/tutkielma/index.html Kannattaa tutustua myös tutkimuksen lähdeviitteisiin. Tieteellisten kirjastojen käyttöä käsittelee Soile Hirvasniemen gradu Ulkomaalaiset opiskelijat Oulun yliopiston kirjastopalveluiden käyttäjinä. Oulu 2000.
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi on koonnut linkkilistan monikulttuurisuusaineistoista ja kirjastoista: http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/monikult/kirjasto.html
Aleksi-artikkelihaulla löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet:
Verho, Seppo:Monikulttuurisuus nousussa Vantaan kirjastossa . Kirjastolehti 2000;4;18
Asp, Kristiina:...
Suomi sijaitsee lähellä napa-aluetta, mistä johtuu, että veden korkeuden vaihtelu on täällä vähäistä. Suomessa vuorovesi-ilmiö - vuoksen ja luoteen vaihtelu - voidaan havaita selvästi vain Strömman kanavalla, joka erottaa Kemiön saaren mantereesta. Lisää tietoa vuorovesi-ilmiöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä löydät esimerkiksi sivulta
http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/tahtiakatemia/maapallo/vuorove…
John Ronald Reuel Tolkien syntyi 3.1.1892 ja kuoli 2.9.1973. Lisää tietoa kirjailijasta saat mm. Suomen Tolkien-seuran kotisivuilta http://www.suomentolkienseura.fi/.
Yksittäisiä lehtinumeroita ei voi varata HelMet-palvelun kautta. Varaus järjestyy puhelimitse (soita kirjastoon ja varaa kirjastokortti lähelle) tai kirjastokäynnin yhteydessä (virkailija tekee varauksen).
Zbigniew Herbertiltä ei löydy tämännimistä näytelmää. Emigrantit-näytelmän on kirjoittanut toinen puolalainen, Slawomir Mrozek. Näytelmä kertoo kahdesta laittomasti USA:han tulleesta puolalaisesta. Lisää tietoja näistä kahdesta kirjailijasta löydät sivulta http://www.embassyofpoland.fi/finish/kir_zbigniew.htm .
Näytelmä löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää johonkin Vantaan kirjastoon siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainamaksu Vantaalla on 7,-. Sitä on kuitenkin saatavissa myös Teatterikorkeakoulun kirjastossa, Haapaniemenkatu 6 Helsinki, josta voit sen käydä lainaamassa.
