Kun kirjasto tarjoaa kirjoille ns. vaihtokärryn, se toimii pelkästään mekaanisena alustana eikä voi puuttua tai edes pyri puuttumaan siihen, mitä kirjoille tapahtuu sen jälkeen, kun joku niitä on siitä ottanut. Jos joku on niin toimelias, että hän kerää kirjoja kierrätyskärrystä ja tarjoaa niitä antikvariaattiin, pohjimmainen idea ei ehkä toteudu, mutta kierto jatkuu. Oman kokemukseni mukaan kierrätyskärryissä on harvemmin runsaasti sellaisia kirjoja, joista antikvariaatti suostuu maksamaan mitään. Tämä riippuu kuitenkin kokonaan tuojista, voihan sinne kärryyn ilmestyä myyntikelpoisiakin nimekkeitä.
Ehkä asiaa ei kannata murehtia niinkään tasapuolisuuden tai oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Vaihtokärrytoiminta on aina hyvin...
Laulu Harakat ja varikset löytyy nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (356 perinteistä laulua Karjalan Kiihtelysvaaran alueelta, toimittanut Ahti Sonninen, Karjalaisen kulttuurin edistämisssäätiö, 1978).
Nuottikokoelma on lainattavissa useista Suomen kirjastoista. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueenne kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.64146#componentparts
Olemme pohtineet kysymystä pitkään. Kummut ilman multakasoja ja järsitty kanto ei kuulostaa myyrän tekosilta. Voisiko kyseessä olla siis rotta? Rotat voivat kaivaa käytäviä ja järsiä puita,
Hei!
Kyllä voivat. Kirsikkapuun kukat voivat olla joko vaaleanpunaisia tai valkoisia. Vaaleanpunakukkaiset kirsikkapuut ovat koristelajikkeita. Valkokukkaisia kirsikkapuita löytyy puolestaan sekä koristepuiden että syötävien lajikkeiden keskuudesta. Valkokukkaisia koristekirsikkalajikkeita ovat mm. Schalininkirsikka ja Pilvikirsikka sekä syötävistä lajikkeista esimerkiksi Tontu, Stella ja Huvimaja.
Lähteet:
https://www.roihuvuori.fi/hanami/kirsikkalajikkeet/
https://kotiliesi.fi/koti/puutarha/kirsikkapuu/
Lauri Pohjanpään runon kevät voi lukea muun muassa näistä linkeistä:
http://mirjammatilda.blogspot.com/2017/04/hei-vaan-puro-huus-ohi-rynnat…
https://www.etlehti.fi/comment/114893#comment-114893
https://kareliakuoro.files.wordpress.com/2013/04/kevc3a4t.pdf
Englanniksi löytyy kaksi sinulle sopivaa teosta:
Marron, Aileen: The henna body art book ISBN: 1-885203-64-0
Fabius, Carine: Mehndi : the art of henna body painting ISBN: 0-609-80319-0
Näitä teoksia ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudulla,
joten sinun täytyy jättää kaukopalvelupyyntö joko lähimpään
kirjastoosi tai internetissä osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/syke/kaukopal/kaukop.html
Voit tuoda kirjasi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston neuvontaan. Kyseisen kirjallisuusluokan vastaava, tässä tapauksessa kaunokirjallisuudesta vastaava kirjastonhoitaja harkitsee kirjat nähtyään, otetaanko niitä Turun kirjaston kokoelmiin.
On olemassa ainakin Dario Argenton 4-osainen minisarja La porta sul buio (Door into darkness) vuodelta 1973, jonka 4. episodi on nimeltään La Bambola. Oheisessa linkissä tarkempia tietoja ja mahdollisuus tilata se engl. tekstitettynä dvd:nä http://www.movietyme.com/catalog/product_info.php?products_id=19634 . Kirjastoissa tämä ei valitettavasti ole saatavana minkäänlaisena versiona.
Lisäksi on Bigas Lunan elokuva La Bambola (pääosassa Valeria Marini) vuodelta 1996. Siis ohjaaja on espanjalainen, mutta pääosanäyttelijät ja muistaakseni miljöö italiaisia. Sekään ei ole saatavilla kirjastoissa (pari muuta Bigas Lunan elokuvaa kylläkin). Se saattaisi ehkä löytyä jostain videovuokraamosta. Taisi tulla televisiostakin joku vuosi sitten?
Voisikohan kyseessä olla Raisa Cacciatoren teos Korkkari : jokamiehen jännityslukemisto Helsinki : Tammi, 2004 (Keuruu : Otava). Nimekkeestä huolimatta teos kuuluu lääketieteen luokkaan ja käsittelee mieheyttä ym.
Tällainen opas on olemassa Alfamerin sivujen mukaan:
Honda CR125R 1992-97 /CR250R 92-96
ISBN: 0892876948 Kieli: englanti Hinta: 41,7 e
Meillä Lapin maakuntakirjastossa ei ole tätä kirjaa, juuri nyt en pysty tarkistamaan myöskään tilannetta muissa maakuntakirjastoissa. Jos jostain löytyisi, sen voisi tilata kaukolainaksi, jonka hinta on 6 e.
Kokeile sanahakua kirjaston tietokannassa: Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/, kirjastot Finna.fi, https://finna.fi/ tai monihaku, https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Helmet, http://www.helmet.fi/
Esimerkiksi Venetsiaan liittyvää jännityskirjallisuutta löydät kirjoittamalla hakulaatikkooon sanat jännityskirjallisuus Venetsia, voit vielä rajata kieleksi suomen ja kokoelmaksi kaunokirjat, Helmetistä hakutulos https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=d:(Venetsia)%20and%20d:(….
Näin löytyvät esimerkiksi Donna Leonin dekkarit
Lisa Hiltonin dekkarit, Ultima, Domina
Dan Brown, Inferno
Markus Falk, Aleppon kirjuri
Ian McEwan, Vieraan turva
Tess Gerritsen, Joka tulella leikkii
Kirjasammossa voit selailla romaaneja, joissa on...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Anna Erikssonin nuottikokoelma Parhaat ja erilaisia nuottikokoelmia, joihin sisältyy jonkin Anna Erikssonin kappaleen nuotit. Parhaimmin voit tarkastella sijaintitietoja osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse Sanahaku, valitse Aineisto-kohdan pudotusvalikosta Nuotit ja kirjoita hakukenttään "Eriksson Anna".
Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen Suomalaiset häätavat -kirjassa ei ollut mainittu mitään tiettyä suosittua kihlausajankohtaa. Siitä sai kuvan, että morsian tultiin kihlaamaan kotiin tai sitten pari kävi yhdessä markkinoilla, joita oli eri aikaan vuodesta.
Kalevalaseuran vuosikirjassa 59 Juhlakirja: suomalaiset merkkipäivät -kirjassa Lauri Honko kirjoittaa, että onni on vuodenvaiheessa murroksen tilassa ja siten myös muovailtavissa. Siksi on tarkkailtu enteitä ja suoritettu tiettyjä seremonioita, jotta sataisiin hyvät säät, viljaonni, karjaonni, löydettäisiin aviokumppani jne.
Vuoden vaihde aiemmin Suomessa oli joko kekrinä 1.11.satokauden päätyttyä tai myöhempinä aikoina uudenvuodenpäivänä 1.1.
Myöskään uudenvuoden viettoa käsittelevistä...
Ilman kirjastokorttisi numeroa en valitettavasti pysty tekemään sinulle varausta, mutta HelMet-verkkokirjaston mukaan Anna-lehden numero 41/09 näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla Etelä-Haagan kirjastossa. Voit siis vaikka soittaa sinne ja pyytää, että lehti varataan sinne nimelläsi, jolloin varaus ei maksa mitään.
Helmetin kautta taas voit itse varata sen seuraavasti: Ota esille Annan (Helsinki) tiedot (ne löytyvät osoitteesta: http://helmet.fi/search~S2*fin?/Xanna&searchscope=2&l=&b=&Da=&Db=&SORT=… ). Napsauta painiketta "Varaa". Näppäile kirjastokorttisi numero ja pin-koodi ja napsauta painiketta Jatka. Valitse noutokirjasto pudotusvalikosta ja napsauta taas Jatka. Nyt saat esille listan niistä Annan...
Kuulostaisi ihan Arthur Millerin näytelmän The Crucible pohjalta tehdyltä Nicholas Hytnerin ohjaamalta elokuvalta, nimeltä Noitavaino (1996)
Lisätietoa täällä:
http://www.imdb.com/title/tt0115988/
Uudempia kotimaisia sonetteja löytyy ainakin Leevi Lehdon kokoelmasta Ääninen eli sonetteja (Like 1997). Vanhempia esimerkkejä ovat mm. V. A. Koskenniemen Sonetti suomenkielestä (esim. kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla 2, Tammi 1987), Einari Vuorelan Sonetin tämän äsken kirjoitin (esim. kokoelmassa Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979) sekä Kaarlo Sarkian monet runot (esim. kokoelma Runot, 12. painos WSOY 1991). Villanellesta en onnistunut löytämään kotimaisia esimerkkejä (mikä ei toki tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa), mutta ottave rime -muotoa ovat käyttäneet esim. Eino Leino (Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, 6. painos Otava 2001), Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia.
Kalevalamittaista...
Elokuvan rahoituksesta on runsaasti kirjallisuutta ja raportteja. Tässä muutama teos suomalaisen elokuvan rahoituksesta tältä vuosisadalta:
Kulttuurin julkinen rahoitus Suomessa : tilastot ja todellisuus : rahoitustilastojen käyttökelpoisuudesta ja 1990-luvun rahoitustilanteesta taide- ja kulttuurilaitosten kannalta = Public financing of the the arts and culture : statistics and reality in Finland
Ilkka Heiskanen
Helsinki : Taiteen keskustoimikunta, 2000. - 97 s.
Taiteen keskustoimikunta. Tilastotietoa taiteesta, ISSN 0788-0278 ; 25
TaiLa-projektin julkaisuja.
ISBN 952-5253-23-5
Karikot ja menestystarinat kansainvälisissä elokuva-alan yhteistuotantohankkeissa
Hanna Hemilä
Helsinki : AVEK , 2004. - 68 s.
Kirjastossa printti, ohessa myös...
Kirjassa Iivar Kemppinen: Haudantakainen elämä(1967), kerrotaan karjalaisten mytologian käsityksistä, myös sielu-uskosta. "Ruumiista irtautunut sielu saattaa näyttäytyä valkoisena perhosena tai sielulintuna."
Kirjassa Juuret Karjalassa (2013) Laura Jetsu kirjoittaa suhtautumisesta kuolemaan ja hautajaisista ja siinä yhteydessä myös karjalaisten sielunlintumotiivista ja haudalle jätetystä leivästä: "...koska suvun vainajien arveltiin linnun hahmoisina tulevan elossa olevia tervehtimään, lintujen syömä leipä päätyi juuri sinne, mihin se oli tarkoitettukin, suvun omille vainajille. Jetsu kertoo myös, että sielunlintumotiivi eli käsitys linnunhahmoisista vainajien sieluista on tunnettu monien kansojen keskuudessa. Karjalaisissa kalmistoissa...
Puukon tupessa oleva merkki voisi periaatteessa viitata jonkin Syvärillä toimineen joukko-osaston tai -yksikön (epä)viralliseen tunnukseen, joka voisi olla luontevasti puhdetyön tekijän oma joukko. Toisaalta merkki on myös hyvin samanlainen kuin vuonna 1940 perustetun Suomen Aseveljien Liiton logo (suunnittelija Aarne Nopsanen): https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Aseveljien_Liitto . Tekijä on siis voinut vuonna 1942 ottaa mallia myös siitä ja tuoda tällä tavoin esiin talvisodan muistoa.
Puhdetöitä tehtiin erityisesti jatkosodan asemasotavaiheen aikana, jolloin yleistilanne rintamilla oli verrattain rauhallinen ja rintamajoukoilla oli enemmän vapaa-aikaa. Osa puhdetöistä tehtiin puhtaasti muistotarkoitukseen kotiin vietäväksi, mutta...
Tärkkelys on polysakkaridi, joka muodostuu tuhansista glukoosiyksiköistä. Suurin osa ruoasta saatavista hiilihydraateista on tärkkelystä. Tärkeimmät tärkkelyksen lähteet ovat viljavalmisteet, riisi ja peruna. Sienet sisältävät vain vähän tärkkelystä. Oheisesta Finelin taulukosta löytyy useiden ruokasienten ravintosisältö, myös hiilihydraatti- ja tärkkelysmäärä. Tämän taulukon suurin tärkkelysmäärä oli yksittäisistä sienistä herkkutatilla 0,8 g/100g. Muutamissa taulukon sienistä oli useita sieniä samassa, jolloin tärkkelysmäärä oli suurempi kuin herkkutatilla.
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=sienet&foodType=ANY
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.
