Pentti lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emma on vanhaa saksalaista alkuperää ja se tarkoittaa suurta ja voimakasta. Nimi on samaa juurta Irman kanssa. Suomeen nimi on tullut noin 1840-luvulla ja viralliseen almanakkaan vuonna 1950. Tarkempia tietoja kannattaa hakea etunimikirjoista, joita kirjastoissa on runsaasti. Tällaisia ovat Lempiäisen kirjan lisäksi esimerkiksi Kustaa Vilkunan Etunimet ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Tilastotietoja eri nimien vuosittaisesta yleisyydestä löytyy puolestaan Väestörekisterikeskuksen internetsivuilta. http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/suomi/nimet
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kysymäänne tietoa käytettävissämme olevista lähteistä.
Suosittelemme kääntymään asiassa subtv:n puoleen.
http://www.subtv.fi
Kyseessä on todennäköisesti suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja Vivica Bandler (5.2.1917 – 30.7.2004), joka johti Lilla Teaternia vuosina 1955 – 1967. Lasse Pöysti kirjoittaa hänestä muistelmateoksessaan Jalat maahan: ” Vivica oli kauan unelmoinut teatterista. Hän oli opiskellut elokuvaa Jacques Feyderin ja Maurice Clochen assistenttina Pariisissa. Vivica luki agronomiksi. Opiskelu ei ollut helppoa harjoittelukesinä haravakoneen satulassa. Sellaista heinänuhaa kuin Vivicalla en ole nähnyt kenelläkään.”
Vivica Bandler puolestaan muistelee Tove Janssonia kirjassa Toven matkassa, Resa med Tove : en minnesbok om Tove Jansson: ”Epävarmuus leimasi voimakkaasti sekä Toven että minun nuoruutta. Epävarmuuden syitä ei kuitenkaan voi...
Yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
-Tomperi, Soile: Kehittyvä kirjanpitotaito. 2006
-Perälä, Samuli: Yhdistyksen ja säätiön talous, kirjanpito ja verotus. 2006
-Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli uudistuneen kirjanpitolain mukaan. 2005
Nämä teokset löytyvät Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Kotipalvelun historiasta ei ole tietääksemme toistaiseksi tehty mitään laajempaa selontekoa. Menemällä Googleen ja hakemalla asiasanoilla "kotipalvelu" ja "kirjastot" pääset monien eri kaupunginkirjastojen kotipalvelusivuille. Voit itse ottaa yhteyttä näihin kirjastoihin ja tiedustella kuinka heillä tätä palvelua on vuosien mittaan kehitetty.
Alla muutama verkko-osoite:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kotipalvelu/
http://www.tuusula.fi/teksti.tmpl?id=1121;numero=50987528
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/laitoskirjastot
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11884;8532;86907
http://www.nurmijarvi.fi/palvelut/kirjasto/fi_FI/kotipalvelu
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;108920;132696;135812…
http://kaupunginkirjasto....
Valitettavasti emme täältä voi saada selville tunnuslukuasi, koska se muuttuu heti tapahtuman kirjaamisen jälkeen salakieliseksi tietoturvasyistä. Jos tunnusluku on unohtunut, uuden saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Ota mukaan henkilötodistus ja kirjastokortti. Saat itse valita oman nelinumeroisen tunnuslukusi, joten se kannattaa miettiä jo kotona valmiiksi.
Kyseessä oli mieluummin ammattijärjestö kuin valtionhallinnon elin.
Kyseinen elin valvoi tukku- ja vähittäiskauppojen etuja.
Kaupan keskusliitosta, joka on 1992 perustettu Kaupan Keskusvaliokunta ja Tukkukaupan Keskusliitto yhdistämällä syntynyt järjestö, löytyy tietoja esim. sivuöta http://www2.te-keskus.fi/new/pk-info/kaupankeskusliitto.htm
Kouvolan pääkirjastossa on mikrofilmeillä Kouvolan Sanomia vuodesta 1910 lähtien ja Elimäen Sanomia 1.12.1976 lähtien. Mikrofilmejä voi käydä lukemassa kirjastossa. Laitteella voi skannata, tulostaa ja tallentaa muistitikulle. Mikrofilmin lukulaitteelle on varattava aika, puh. 0206154750.
Kirjastot toki poistavat aineistoa säännöllisesti, mutta varmin tapa löytää oma hyväkuntoinen kappale on etsiä sitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on ns. puutelistoja, joille asiakas voi ilmoittaa etsimänsä kirjan tiedot: puutelistoista kannattaa kysyä oman alueen antikvariaateilta lisätietoja. Verkkoantikvariaateista esim. Antikka.net tarjoaa tällaista palvelua.
Lappeenrannan kaupunginkirjaston/maakuntakirjaston aineistorekisterin mukaan Lappeen historian toinen osa on ilmestynyt:
Ignatius, Tarja
Lappeen historia 2 : kunta kaupungin kupeessa 1865-1966. - Lappeenrannan kaupunki, 2011.
ISBN 978-951-785-126-8
http://weborigo.lappeenranta.fi/
Palén-nimestä löytyy melko vähän tietoa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Väestörekisterikeskuksen sukunimitilasto kertoo, että Palén-nimi on nykyisenä nimeä Suomessa 122 henkilöllä, joista 51 on miehiä ja 71 naisia. Kyseessä on siis melko harvinainen sukunimi. genforum.genealogy.com -sivustolta löytyi tieto, että Palén olisi ruotsalainen sotilasnimi. Sotilasnimi on sotilaalle annettu lisänimi. Suomessa sotilasnimet olivat alkujaan vierasperäisiä ja muistuttivat säätyläisten nimiä. Voit hakea Palén-nimellä Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannasta: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Lähteet:
http://genforum.genealogy.com/finland/messages/2804.html
http://genforum.genealogy.com/surnames/
http://fi....
On olemassa käänteissanakirjoja eli sanakirjoja, joissa sanat ovat aakkosjärjestyksessä sanan lopusta alkaen. Niiden avulla voi siis löytää esim. suomen kielen it-loppuiset sanat.
Helmet-kirjastoista löytyy Suomen kielen käänteissanakirja (koostanut Tuomo Tuomi, 1980): http://helmet.fi/
Monesti käänteissanakirjoja on vain yliopistojen kirjastoissa, esim. tämä englannin kielen käänteissanakirja:
- Reverse English dictionary: based on phonological and morhhological principles (Gustav Muthmann, 1999)
Kysymyksessä kuvailtu kirja lienee Eric Linklaterin Kuussa tuulee. Se on tarina kahdesta sisaruksesta, Dinahista ja Dorindasta sekä merkillisistä asioista, joita tytöille alkaa tapahtua heidän oltuaan tuhmia pahan tuulen puhallellessa kuussa.
Taikajuoman avulla tytöt muuttuvat kenguruiksi ja pääsevät eläintarhaan kokemaan jännittäviä seikkailuja brasilialaisen Kultapuuman, harmaakarhu Bendigon, Grönlannin Hopeahaukan ja muiden eläinten kanssa. Lopulta tytöt joutuvat lentoretkelle Bombardiaan, missä paha tyranni kreivi Hulagu pitää heidän isäänsä vankina. Kirjan alussa tyttöjen isä, majuri Palfrey on lähdössä vuodeksi kauas vieraille maille.
"Kuussa tuulee", sanoi majuri. "Se ei näytä minusta lainkaan hyvältä. Kun kuussa tuulee, täytyy...
Pudas on "takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara". Näin sanan määrittelee Kielitoimiston sanakirja, 2. osa L-R (2006). Lisää tietoa löytyy mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pudas
Hei!
Löysin asiaan saman vastauksen kahdesta eri kirjasta: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. O 2000 ja Uusi suomalainen nimikirja. O 1988. Niiden mukaan Aalto on tyypillinen 1900-luvun alussa harkiten valittu sukunimi, sillä siis korvattiin esimerkiksi ruotsalainen sukunimi.
Tämän hengellisen laulun nimi on "Olenko muistanut kiittää". Siteerattu tekstikohta on ensimmäisen säkeistön lopusta.
Laulun on säveltänyt Veikko Honkavuori ja sanoittanut Pauli Ylitalo. Perttu Mathlín levytti laulun vuonna 2002 cd:lleen "Majakka" (Aika / Prisma-musiikki, ACD-1234).
Oman kunnan kirjastoa voi pyytää tilaamaan cd:n kaukolainaksi.
Rissasten suvusta on kirjoitettu useitakin kirjoja. Mikään niistä ei taida liittyä Nilsiään, alla kuitenkin luettelo:
- Anneli Rissanen, Tulli-Rissaset Iisalmesta (2011)
- Jussi Rissanen, Hipanlahden ja Vehkalahden Rissasten suvut (1966)
- Tyyne Rissanen, Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään (1983)
- Pentti Rissanen, Koostelma Toivalan kylän ja Uuhtaipaleen Rissasten syntysijoilta (1991)
- Helvi Lönnblad, Eeva Pajari, Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa (2010)
- Ilkka Virta, Viipurin Vilkka : ylietsivä V. J. Rissasen suku, työ ja perhe-elämä (2008)...
Terveisiä täältä Turusta, Suomen vanhimmasta kaupungista. Turun kaupungin perustamiskirjaa ei ole säilynyt, mutta kaupungin syntyajankohtana pidetään vuotta 1229, jolloin tuomiokirkko siirrettiin Koroisten niemeltä nykyiseen paikkaansa Unikankareen mäelle. Kaupunkikehitys alkoi kunnolla 1280-luvulla, jolloin nykyistä tuomiokirkkoa alettiin rakentaa.
Rauno Lahtisen kirjoittama Turun historia (2014) antaa hyvän yleiskuvan vanhan pääkaupunkimme historiasta.
