Kaukolainaksi on mahdollista tilata materiaalia, siis myös cd-levyjä, joita Jyväskylän kirjastoista ei löydy.
Näyttäisi siltä, että kyseisen laulajattaren tuotantoa löytyy muista kaupungeista Suomessa, mutta meiltä ei, jotten voit jättää kaukopalvelutilauksen. Suomesta löytyy ainakin nämä viisi äänitettä: Gift of Love, Innerst i sjelet, Sissel, Soria Mora ja Stilla natt.
Aiheeseesi liittyviä videoita Lahden kaupunginkirjastossa ovat:
- Asiakaspalvelu kilpailukeinona
- Myyvä myyjä
- NLP:n perusteet (mm. vuorovaikutustaidot työelämässä ja yksityiselämässäkin)
Kaupallisia ammatteja ja työelämää yleisemmin kuvaavat videot saattaisivat myös sivuta asiaa:
- Tradenomeja ja merkonomeja työelämässä
- Tukku- ja vähittäiskaupan ammatteja
- Muuttuva työyhteisö
Aineiston saatavuus on tarkistettavissa aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1&1628584516&default&def…
Lahden korkeakoulukirjastossa ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tietokeskuksissa on myös videoita asiakaspalvelusta ja vuorovaikutuksesta. Ne voi hakea aineistotietokanta Salpauksesta http://kirjasto.lahti.fi/...
Ehdotamme tutkittavaksi jäljempänä ilmeneviä julkaisuja. Saat ne lähikirjastosi kautta.
Liitän oheen Espoossa tehdyn päivähoidon asiakastyytyväisyystutkimuksen.
Asiaa kannattaa kysyä myös täältä: Kehittämis- ja tutkimusryhmä, Aukioloajat ma-pe 8.00-15.45, Katuosoite Espoonkatu 3, Postiosoite PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Puhelin (09) 81621 (vaihde), Fax (09) 8162 2321, 8162 2070
Sähköposti tieto@espoo.fi
WWW-osoite http://www.espoo.fi/tieto
Kirjaston kautta saatavat teokset:
Kohti kaupunkisosiaalityötä :haasteena tasapainoinen kaupunki ,2003, 268 s.
Sjöblom, Tua
Yksin tulleet alaikäiset lapset ja nuoret turvapaikanhakijoina : selvitys yksin turvapaikkaa hakevien somalialaisten lasten ja nuorten tilanteesta sukulaisperheissä...
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mahdollisuus ottaa kopioita mikrofilmatuista lehdistä, myös Uudesta Aurasta (1.1.1897-17.5.1964), Rannikkoseudusta (4.5.1948 - 28.12.1979) ja Turun Sanomista (1.1.1905 -28.2.2005). A4 kopio maksaa 0,40 euroa/sivu ja A3 0,50 euroa/sivu. Käsikirjastoon kannattaa soittaa etukäteen (puh.02-2620 629) ja varata itselleen tulostava mikrofilmin lukulaite. Laiteopastaja ohjaa laitteen käytössä, jos ette ole aikaisemmin käyttänyt lukulaitetta.
Lehtiä ei voi varata Helmet-tietokannan kautta. Tietyn numeron paikalla- tai lainassaolo ei myöskään näy Helmetin kautta. Henkilökunta kuitenkin näkee koneeltaan mm. lehtien paikallaolotiedot.
Voit soittaa Käpylän kirjastoon, jossa Kuluttaja-lehden numero 3/2005 näyttää olevan paikalla ja varata sen maksutta varaushyllyyn odottamaan noutoasi. Voit myös pyytää jonkin kirjaston virkailijaa tekemään lehteen varauksen. Tällöin varauksesta menee normaali 50 sentin varausmaksu, ja voit saada sen haluamaasi kirjastoon.
Nuotteja ei löytynyt painetussa muodossa. Sen sijaan internetistä löytyy asianharrastajien sivuja.
Googlesta voi hakea suoraan hakusanoilla Final Fantasy Zanarkand, jolloin pääsee suoraan musiciansnews.com -sivuston Final Fantasyn musiikista kiinnostuneiden keskustelupalstalle (englanninkielinen). Tällä keskustelupalstalla on tietoa nuottien löytöpaikoista. Tässä kahden asianharrastajan sivut, joilla on Final Fantasy -sarjan nuotteja, myös kyseinen Zanarkand.
http://ichigos.com/sheets.shtml?tq=:
http://mywebpages.comcast.net/mankow84/ff10.html
Final Fantasy -faneilla on myös suomenkielinen nettisivu:
http://www.fffin.com/
Valitettavasti en onnistunut löytämään V.A. Koskenniemen sanoittamaan ja Yrjö Kilpisen säveltämään lauluun ruotsinkielisiä sanoja. Yleensä Suuressa toivelaulukirjassa on myös sanat, jos laulu on muilla kielillä laulettavissa. Suuri toivelaulukirja 5 sisältää Lippulaulun, tai Siniristilippumme-laulun, mutta siinä on vain suomenkieliset sanat. Myöskään Viola-tietokannasta ei löytynyt viitteitä siitä, että laulu olisi ruotsinnettu.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) kertoo, että Laatunen on karjalainen sukunimi. Se voi olla joko germaanista tai ortodoksista alkuperää. Laatunen-nimi saattaa perustua karjalaiseen ristimänimeen Platana, Platto(i), jotka puolestaan johtuvat venäjän ja kreikan Platon-nimestä. Toisaalta sukunimet Laatu ja Laatunen voivat olla kehittyneet germaanisesta Latho, Laade -nimestä, tai Lars-ristimänimestä.
Kyseisistä kirjoista on enää saatavilla Kymenlaakson kirjastoista vain Kasvintuotanto 1 vuoden 1994 painos Elimäen kirjastossa. Toisen osa ja uudemman painoksen ensimmäisestä osasta saa kyllä lainaksi kaukopalvelun kautta muualta Suomesta.
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja voi hakea kirjastotietokannasta esim. sanoilla kasvintuotanto, rikkakasvit, nurmikasvit, palkokasvit
Piirainen: Rikkaruohot (2002)
Erkamo: Rikkakasviopas (2001)
Raatikainen: Rikkakasvikuvasto (1991)
Nurmenviljely (1994)
Nurmikasvien siementuotanto (1997)
Kalliola: Ruokakasvit (2005)
Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen : ravintokasvit (1997)
Hiukan vanhempia ovat
Uusi maatilatieto (1987)
Tuottava maa : viljelijän tietokirja, osa 2 (1976)
Voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen tai yleensä useamman kirjaston kokoelmasta Kirjastot.fi:n tuottaman Frank-monihaun ( http://frank.kirjastot.fi ) kautta. Pop & Jazz Konservatorion informaatikon mukaan maakuntakirjastojen moniviestin-aineiston luettelointi ei ole yhdenmukaista. Osa kirjastoista määrittelee aineistolajiksi moniviestimen, osa nuotin. Yleensä huomautuskentässä mainitaan kuitenkin lisäaineisto (esim. "Cd-levyllä kappaleitten taustat triolla (piano, basso, rummut) soitettuina"). Jos näin ei ole, on mahdollista hakea tuotemerkeillä (esim. "aebersold" tai "jazz play along"). Musiikin alan erikoiskirjastoissa moniviestimet merkitään omaksi aineistoryhmäkseen. Esim. taidekorkeakoulujen Arsca-tietokannassa (https://finna.fi...
Näillä tiedoilla ei löytynyt varsinaisesti miehen paidan muuttamista naisen paidaksi.
Suuri käsityölehti 2004:5, sivulla 24, 75 on ohje vanhan kauluspuseron muodistamisesta, jossa kavennetaan ja lyhennetään vanhaa paitapuseroa.
Suuri käsityölehti 2005:6-7, sivulla 52- on kaavojen mittataulukko ja välikoon piirtäminen, joista voisi olla apua.
Naisten paitapuseron kaavoja löytyy useista lehdistä, mm.
Suuri käsityölehti 2007:4, 2006:6-7, 1998:1.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi
löytyy muutamia Suomen historiaa tai kulttuuria käsitteleviä kuvatallenteita, joissa on englanninkielinen tekstitys. Ne saa esiin tietokannasta esim. seuraavalla tavalla: Helmet-tietokannan etusivulla klikataan hakuruudun alapuolella olevaa otsaketta Tarkenna hakua, avautuvan sivun hakuruutuun kirjoitetaan hakulauseke Suomi and (historia or kulttuuri) ja alla olevista pudotusvalikoista (otsakkeet Aineisto ja Kieli) haun voi rajata aineistolajin mukaan (DVD-levy, videokasetti) ja kielen mukaan. Näin hakemalla löytyvät esim. DVD-levyt Eduskunta – monta näkökulmaa (2007), Itsenäinen Suomi (2007) ja Helsingin aika (2007). Kunkin teoksen saatavuuden voi...
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortilla ei voi lainata Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta, vain turkulaisten tieteellisten kirjastojen kortilla voi lainata, lisätietoja
http://www.turkuamk.fi/Public/default.aspx?contentid=13803
Löysimme kyllä kyseisen paikan http://encarta.msn.com/ palvelun avulla. Kuva kartasta liitteenä. Kylä sijaitsee Paanajärven kansallispuistossa Karjalan tasavallan pohjoisosassa.
Koordinaatit ovat
Latitude 66.2500 Longitude 30.0167 Altitude (feet) 705
Lat (DMS) 66° 15' 0N Long (DMS) 30° 1' 0E Altitude (meters) 214
Korpela -nimisiä kyliä on ollut ennen sotia useitakin nyt Venäjän rajan taakse jääneellä alueella ja näitä löytyi esin kirjasta Kielletyt kartat [Kartta-aineisto] : Karjala 1928-1944 / [kartaston suunnittelu ja toimitus: Risto Pekkanen ja Pentti Martimo], ovat nyttemmin autioituneet tai vaihtaneet nimensä.
Sitaatin säkeisiin päättyy Koskenniemen runo Raanunkutoja, joka ilmestyi alunperin kokoelmassa Tuli ja tuhka (1936). Se löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista.
Oulun kaupunginkirjastossa on Titanicista useita kirjoja eri kielillä. Löydät ne Outi-verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro valitsemalla tarkan haun ja laittamalla Asiasana kohtaan Titanic. Tässä muutamia esimerkkejä (saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta):
• Wetterholm, Claes-Göran : Titanic : suomalaisten siirtolaisten uponneet unelmat, 2012
• Ylikarjula, Simo : Titanicin vuosisata 1912-2012 : unelmalaivan ihmiskohtalot, 2012
• Eaton, John P. : Titanic, 2003
• Lord, Walter : Titanicin kohtalonyö, 1957
Lapsille on upeita kuvakirjoja:
• Crosbie, Duncan : Titanic : unohtumaton laiva, 2007
• Chrisp, Peter : Tämä on Titanic, 2011
Suurin osa Suomen yleisistä kirjastoista noudattaa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), ks. https://finto.fi/ykl/fi/ Luokitusjärjestelmä sisältää myös paljon ohjeistusta luokitustyöhön.
Luokituksessa pyritään määrittelemään teoksen pääasiallinen aihe ja löytämään sitä vastaava YKL-luokka tai -luokat. Tämä on joskus helppoa ja joskus taas hyvinkin vaikeaa. Kirjastoluokkia voi yhdellä teoksella olla myös useita, jolloin yksi niistä on valittava ns. hyllyluokaksi. Hyllyluokka näytetään kirjaston verkkokirjastossa hyllypaikkana, ja sen perusteella kirja hyllytetään ja paikannetaan kirjaston hyllyistä. Muut luokat kirjataan luettelointitietueeseen, ja niitä voi käyttää apuna tiedonhaussa ja/tai haun rajaamisessa....
Valitettavasti ei syntymä- tai kuolintietoja löytynyt kirjoista tai tietokannoista. Kirjasta Suomen kansallisfilmografia (osa 4, vuodet 1948-1952) ilmenee, että Trina Taipale esitti Laitakaupungin laulu -elokuvassa (1948) Railia, Hanskin tytärtä ja Prinsessa Ruusunen -elokuvassa (1949) Tähdetärtä ja sairaanhoitajaa Vain kaksi tuntia -elokuvassa (1949). Ruma Elsa -elokuvassa (1949) hänet mainitaan nimeltä näyttelijäluettelossa, mutta roolia ei ole tarkemmin nimetty.
IMDB (International Movie Database) sisältää tiedon, jonka mukaan hän löytyy omana itsenään 7-minuuttisesta Jussit on jaettu ja juhlittu -lyhytdokumentista, jolla on alaotsikko "Välähdyksiä Filmijournalistit r.y:n kunniapalkintojen jakotilaisuudesta 14.V.1948". ...
Henttu-nimestä on kysytty palvelussamme ennenkin.
Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai nimen myöhäisempään muotoon Henrik. Heimrich (Haimrich) nimen merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'.
Suomen kielen henttu-sanan merkitys viittaa aivan toisaalle, eikä siis liity Henttu-nimeen. Sanakirjojen määritelmän mukaan henttu on 'etenkin työstä: mielitietty, heila, hempukka'
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-henrika-on-tulluthttps://www.k…nimen-henttu-historia
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/he…
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&...
