Outoja sattumia jälkeen sarjan seuraava kirja on Uusi ihastus. Lisää tietoa tästä itävaltalaisesta kirjailijasta ja hänen kyseisestä sarjastaan löydät Internetin osoitteesta http://www.thomasbrezina.com/ .
Alfamerin kustantamat Autojen korjausoppaat ja huoltokirjat
ovat hyviä ja helppotajuisia. mm. Esko Mauno: Auton huolto ja Auton sähkövarusteet ovat tällaisia yleis- korjausoppaita. Sen lisäksi löytyy omat oppaansa melkeinpä jokaiselle automerkille.
Suomen Renaultilta eikä Sisu -autostakaan löytynyt vastausta tähän ongelmaan. WWW -sivuilla on meriaiheinen portaali, sen aloitussivun osoite on
http://www.everythingboats.com/
Siellä näköjään keskustellaan myös moottoreista, joita kysyitte, esim. sivulla
http://www.everythingboats.com/asksurveyor/forum/bbs.pl?read=3113
Ehkä joku keskustelija siellä osaa vastata kysymykseen.
Trung Trac ja Trung Nhi olivat mahtavan, ensimmäisellä vuosisadalla eläneen vietnamilaisen ylimyksen tyttäriä. Kiinan Han-dynastia hallitsi tuohon aikaan Vietnamia. Olot Vietnamissa olivat suhteellisen rauhalliset, kunnes kiinalainen kenraali surmasi erään vietnamilaisen ylimyksen ja raiskasi hänen vaimonsa Trung Tracin. Trung Trac yhdessä sisarensa Trung Nhin kanssa nostatti kapinan Kiinaa vastaan. Paikallisten heimopäälliköiden tuella he muodostivat 80 000 miehen ja naisen armeijan. Kenraaleista 36 oli naisia, muun muassa sisarusten äiti. Kapinan onnistui ja Vietnamista tuli itsenäinen kuningaskunta. Trung Tracista ja Trun Nhista tehtiin kuningattaria
vuonna 39 jKr.
Heidän hallituskauttaan pidetään Vietnamin kultaisena aikakautena....
Tästä kirjailijasta näyttää todellakin olevan vaikea löytää mitään muuta tietoa kuin kirjallisuusluetteloita. Esimerkiksi Amazon.com nettikirjakaupan mukaan hän on kuitenkin kirjoittanut suuren määrän lasten kuvakirjoja. Kyseessä voi toki olla myös salanimi tai eräänlainen nimimerkki, jonka takana on useampia eri kirjailijoita. Suomessa Kiki Thorpen kirjoja, esimerkiksi Lizzie McGuire -sarjaa, on kustantanut Sanoma Magazines Finland. Tietoja kirjailijasta voisi kysyä myös em. kustannusyhtiöltä.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, haluatko tietää vain Suomen tilanteesta (kielirajaus oli ensisijaisesti suomeksi), kuinka uutta löydetyn aineistoa tarvitset ja minkälaista aineiston tulee olla (tieteellisiä tutkimuksia vs. nuorille tarkoitetut Internet-sivut). Aiheesta löytyi niukasti uutta tutkimustietoa (tarkastin Linda, Arto ja Aleksi tietokannat monilla eri asiasanoilla) ja siksi olen ottanut mukaan myös Internetistä löytyneitä nuorille suunnattuja sivuja.
Pötsönen, Riikka Nimeke: Seurustelua ja pelkkää asiaa : 15-vuotiaiden nuorten ajatuksia teemoista: seurustelu, seksi, ehkäisy, tiedonlähteet, perhesuunnittelupalvelut / Riikka Pötsönen ja Raili Välimaa Aineisto: Kirja Julkaistu: Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto , 1995 Sarja:...
Tarkastin Helsingin kaupunginkirjaston hankintajärjestelmästä Julia Quinnin romaanien tilanteen. Hankintalistalta löytyi ainoastaan nuo 5 kirjaa, jotka löytyvät jo kirjaston kokoelmista. Lähiaikoina Quinnin kirjoja ei siis ole tulossa lisää kirjastoon. Laitan kuitenkin kirjaston hankintaosastolle viestin, että loput kolmekin kirjaa ("An Offer from a Gentleman", "Romancing Mr.Bridgerton" ja "On the Way to the Wedding") haluttaisiin kirjaston kokoelmiin.
Helpoin tapa etsiä isotekstisiä kirjoja Helmetistä on kirjoittaa ”isotekstiset kirjat” sanahakuun, jonka jälkeen näytölle tulee kaikki isotekstiset kirjat uutuusjärjestyksessä.
Verkkojulkaisuja:
Pienen ihmisen muisti
http://www.piltti.fi/index/hoidetaan/lehtiartikkelit_kehitysjaterveys/0…
Solu jakautuu- muisti syntyy
http://www.aamulehti.fi/teema/terveys/33703.shtml
Etälukio: psykologia- lapsen muisti
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=352
Traumat muistiin palautuminen ja valemuistot
http://www.markkuojanen.com/sivut/psykologia/traumat-muistiin-palautumi…
Lehtiartikkeleita:
Autiosaari, Riitta
Muistoja vai valemuistoja
Psykologi. - Helsinki : Suomen Psykologiliitto.
2000 : 5, s. 5-7 .
Korpilahti, Pirjo
Lyhytkestoisen muistin ongelmat kielihäiriöisillä
lapsilla / Pirjo Korpilahti
Suomen logopedis-foniatrinen aikakauslehti : Suomen
Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys.
(1994) : 1, s. 106-107.
Mehto, Eeva
Anna...
Kirjasto- ja tietopalvelualan opintoja voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),
ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja
ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää alan koulutuksista löytyy seuraavilta sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Ann M. Martinin kirjoittaman Baby-sitters Club –nuortenkirjasarjan keskeiset henkilöt ovat lastenvahtikerhoa aloittaessaan kaksitoistavuotiaita. Kymmenen sarjan osaa myöhemmin he siirtyvät ylemmälle luokalle, täyttävät kolmetoista ja säilyvät tämän ikäisinä ja samalla luokalla sarjan loppuun asti. Osassa 14 sarjaan tulee kaksi uutta yksitoistavuotiasta jäsentä.
Linkkejä : http://en.wikipedia.org/wiki/The_Baby-sitters_Club#Kristin_.22Kristy.22…
http://members.aol.com/jonmerrill/bscchap2.htm
Sarjasta ja sen tekijästä on suomeksi tietoa kirjassa Koski, Mervi : Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. BTJ Kirjastopalvelu. 2001.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
SFS-standardissa nro 4414 annetaan ohjeet siitä, mitä tietoja kirjojen nimiölehdille painetaan ja missä muodossa ja järjestyksessä nämä tiedot esitetään.
Tämän standardin mukaan tekijä on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun tiedollisesta ja taiteellisesta sisällöstä” ja toimittaja on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun sisällön valmistelusta”.
Standardin mukaan nimiösivulla tulee ilmoittaa vähintään tekijä(t) ja nimeke, myös toimittajan ja avustajan nimet.
Toimittajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”toimittaja”, ”toimittanut”.
Myös avustajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”kuvittaja”. Avustajan tiedot voidaan standardin mukaan painaa vaihtoehtoisesti myös nimiösivun kääntöpuolelle.
Kyseessä olevaa standardia kirjojen...
Kannattaa ehkä ensin täsmentää, että ”turve” tässä yhteydessä ei tarkoita suolta nostettua turvetta vaan multapaakkua, jota kasvien juuret pitävät koossa.
Valan vannominen turve pään päällä oli ikivanha tapa vannoa maan kautta. Se perustui maan palvomiseen ja oli käytössä monilla muinaiskansoilla, myös slaaveilla. Erityisesti turvepaakkurituaalia sovellettiin kun oli kyse maata koskevista asioista – maakaupasta tai rajan määrittelystä. Tapa oli käytössä vielä 1600-luvulla. Internetistä löytyi v. 1634 laaditun venäläisten ja puolalaisten välinen rajasopimuksen teksti. Tekstissä sanotaan, että rajariitoja ratkaistaessa osapuolten tulee panna turve pään päälle, suudella ristiä ja sitten vannoa vala.
Venäjän Internetistä aiheesta löytyy tietoa...
Menemällä sen kirjaston sivuille, jonka lehdistä olet kiinnostunut, löytyy aina kyseisen kirjaston lehtiluettelo. Kirjaston voi etsiä vaikka googlen kautta, jos osoitetta ei tiedä ennestään.
Kysymiesi kirjastojen lehdet löytyvät
Seinäjoen kaupunginkirjaston lehdet
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/ Kokoelmat ( kolmas sininen palkki ylhäällä)
Lehdet
Kirjaston lehtikokoelmat
Lehtiluettelot
Seinäjoen pääkirjaston lehdet
Tai voi mennä suoraan osoitteeseen
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Lisäksi on saatavana lehtilinkkejä
Seinäjoen korkeakoulukirjaston lehdet
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Etsitko_tietoa/...
Kyseessä on Hilja Haahden runo Matkalla joulukirkkoon ja se alkaa sanoilla "Juokse, juokse, hepo vilkas, vikkelään!" Runo sisältyy useisiin alakansakoulun lukukirjoihin ja runoantologioihin.
Matkalla joulukirkkoon on luettavissa esimerkiksi antologioista Lapsuuden joulu, osa 1 ( toim. Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Kirjayhtymä, 1979), Joulu ihanin : joulurunoja (toim. Tuula Simola, Otava, 1997) ja Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Juha Virkkunen ja Satu Marttila, Tammi,1978)
Joulu ihanin : joulurunoja (toim. Tuula Simola, Otava, 1997)
Näyttää siltä, että Reino Helismaa on tehnyt "On the road to Mandalay" -lauluun kaksi erilaista suomennosta. Laulun on säveltänyt Oley Speaks ja alkuperäinen sanoitus on Rudyard Kiplingin runosta Mandalay (runon ensimmäisestä, toisesta ja kuudennesta säkeistöstä). Helismaan suomenkielisissä versioissa säkeistöjä on vain kaksi, vaikka alkuperäisessä laulussa niitä on kolme.
Kauko Käyhkön levyttämä tekstiversio löytyy nimellä "Mandalain tiellä" vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 26. Siinä ensimmäisen säkeistön kertosäe menee näin:
"Mandalaihin takaisin, sillä kaipaat kuitenkin, kaipaat Burmaan, kaipaat hurmaan Mandalain ja Rangoonin. Lentokalat Mandalain tiellä...
Samalla tavalla lausuttavat mutta eri asiaa merkitsevät sanat ovat homofoneja, samalla tavoin kirjoitettavat taas homografeja. Ilmiön yhteinen nimi on homonymia. (Tieteen kielipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:homonymia)
Englannin kielessä homonymia on huomattavasti yleisempää kuin suomessa. Internetistä löytyy tällaisista sanoista eri laajuisia listoja, mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.singularis.ltd.uk/bifroest/misc/homophones-list.html
https://onlineteachersuk.com/english-homophones/
https://7esl.com/homophones/
Suomen kielen homonyymejä käsitellään mm. näissä Kotimaisten kielten keskuksen artikkeleissa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
https://www.kotus.fi/nyt/kotus...
Nimenomaan Mikkelin Kurki-sukuun liittyvää tietoa ei löytynyt, mutta Kurki-suvun historiasta löytyy kirjoitus ainakin Historiallisen arkiston numerosta 1 (1866) sekä Suomen sukututkimusseuran vuosikirjasta 44. Viimeksi mainitussa on Tapio Vähäkankaan kirjoitus "Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset" ja lopussa runsas kirjallisuus- ja lähdeluettelo aiheesta. Näistä ehkä pääsisi alkuun, elleivät ne ole jo ennestään tuttuja. Mainitut kirjat löytyvät varmasti ainakin kaikista maakuntakirjastoista.
