Kiitos yhteydenotostasi! Nuorisotiedon kirjastosta löytyy kirjallisuutta Euroopan unionista ja nuorisopolitiikasta, mutta julkaisut painottuvat lähinnä 2000-luvun alkupuolelle, vuonna 2001 julkaistuun EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet. Euroopan komission valkoinen kirja -teokseen (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/com/2001/com2001_0681fi01.p…) ja siitä tehtyihin arviointeihin. Lissabonin sopimuksen jälkeistä EU:n nuorisopoliittista materiaalia meillä ei valitettavasti painettuna ole. Eduskunnan kirjaston tietokannasta (https://finna.fi löytyy kuitenkin hieman uudempaakin aineistoa niin nuorisopolitiikasta kuin EU:n päätöksenteosta. Lisäksi on hyvä muistaa, että EU:n nuorisopoliittisissa asioissa lopullinen lainsäädäntövalta on...
Lahden kaupungin Veranta-hanke on päättynyt toukokuussa 2011.
Ikäihmisille kulttuuripalveluja tuottaneen Veranta-hankkeen asioissa voitte jatkossa olla yhteydessä vs. kulttuurisihteeri Ann-Mari Karviseen, puh. 050 387 8792 tai ann-mari.karvinen(at)lahti.fi.
Lahden kaupunginkirjastossa toimii Seniorien kirjastopalvelut-tiimi, jonka vetäjänä on Kirjastoauto-osaston osastonjohtaja Sanna Kuosa. Häneen voi ottaa yhteyttä ko. asioissa.
sanna.kuosa@lahti.fi tai puh. 812 5561, 050 398 5961.
Palauta lainassa oleva levy kirjastoon, jotta voit lainata toisen kappaleen. Huomauta kirjaston henkilökunnalle viallisesta levystä ja pyydä maksuton varaus.
Urantia-säätiön mukaan "Urantia-kirjassa esitetään selkeä, lyhytsanainen tapa yhdistää tiede, filosofia ja uskonto." Skeptikot taas ovat sitä mieltä, että "Teos on merkillinen sekoitus näennäistiedettä ja uskontoa."
Skeptikko-lehden numerossa 3/1993 julkaistun Urantia-kirjaa käsittelevän, paljolti amerikkalaisen tiedekirjoittajan Martin Gardnerin kirjoituksiin perustuvan artikkelin mukaan tämän vuonna 1955 julkaistun teoksen taustalta löytyvät Yhdysvalloissa vaikuttanut Seitsemännen päivän adventistiryhmä ja aamiaismuroista tuttu Kellogg-yhtymä. Kirjan varsinaiseksi tekijäksi nimetään Wilfred Kellogg; painokuntoon sen toimitti chicagolainen psykiatri William Sadler. Suomenkielisen laitoksen kieliasusta ja toimitustyöstä vastaa Seppo...
Sami Tojkander on julkaissut tähän mennessä vain nuortenkirjan Jere - suuri Survival blues, vuonna 1999. Niinpä hänestä ei ole tietoja nuortenkirjailijaluetteloissa, enkä löytänyt arvosteluja kirjasta tai muita lehtiartikkeleita kirjailijasta. Lienee parasta pyytää tietoja kustantajalta, Aika Oy:ltä. Sen nettiosoite on http://www.aikaoy.fi/
Laatuajatteluun kuuluu, että kukin organisaatio, myös kirjasto, määrittelee itse keskeisimmät tuotanto- ja palveluprosessinsa. Turun kaupunginkirjasto on määritellyt omaksi tuotantoprosessikseen tietokokoelman muodostamisen ja palveluprosessikseen kirjaston käytön, joka jakaantuu seuraavasti:
1. Aineiston käyttö
-hakeminen, kokoelmien selailu
-lukeminen kirjastossa
-lainaus, palautus
-aineiston varaus
2. Tiedonhaku
-asiakkaan omatoiminen haku
-asiakas ja virkailija yhdessä
-virkailija asiakkaan toimeksiannosta
3. Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastus
-asiakkaan opastus kirjastonkäyttöön
-...
Aiheesi Italian kulttuurista on varsin laaja. Sinun kannattasi vielä miettiä keskitytkö kulttuuriin yleisesti vai joihinkin sen osa-alueisiin tarkemmin kuin toisiin. Erilaisista tietosanakirjoista löytyy tietoa taiteen eri alojen edustajista kuten esim. kirjailijoista, säveltäjistä ja kuvataiteilijoista. Italian kulttuurista kerrotaan seuraavissa kirjoissa. Mikäli näitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kaukolainoina.
Setälä, Päivi. 1998. Näköaloja Villa Lantesta. ISBN 951-1-15325-0.
Eurooppa elää -sarjan osat 1 ja 2. 1997. Toim. Hannu ja Janne Tarmio. ISBN:t 951-0-21761-1 ja 951-0-21762-X.
Peltonen-Rognoni, Pirkko. 1994. Ihmeellinen Italia. ISBN 951-0-19206-6.
Italia - vastakohtien maa. 1994. Toim. Hannu Laaksonen et al....
Jusa on alun perin Johanneksen kutsumamuoto, joka nykyisin tunnettaneen parhaiten Johanneksen muunnelmien kuten Juhan, Juhanin ja Jussin lempinimenä.
Viralliseksi etunimeksi Jusa annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1959.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Naisten nimitysten ja muiden feminiinisten ilmaisujen yleistävä käyttö on suomen kielessä selvästi harvinaisempaa kuin yleistävä maskuliinisuus. Morsiusparin tapaiset ihmisviitteiset yleistävät feminiini-ilmaisut ovat suorastaan äärimmäisen harvinaisia poikkeuksia. Sukupuolineutraalit vihkipari ja hääpari ovat pikku hiljaa syrjäyttämässä vanhakantaista morsiusparia. Mitään selitystä sille, miksi tällaiseen poikkeukselliseen ilmaukseen on aikanaan päädytty, en valitettavasti onnistunut löytämään. Kenties tämä yksinkertaisesti heijastelee sitä, että entisinä aikoina avioliitto nähtiin sukujen välisenä sopimuksena, jossa morsian siirtyi vanhempiensa kotoa sulhasen luo. Morsiamen rooli häämenoissa oli muutenkin paljon sulhasen vastaavaa...
Alvar Aallosta on kirjoitettu runsaasti, hänen elämästään ja etenkin hänen tuotannostaan. Göran Schildtin 3-osainen elämäkerta Valkoinen pöytä - Nykyaika - Inhimillinen tekijä lienee tuttu? Kolmannessa osassa Inhimillinen tekijä käsitellään vuosia 1939-1976.
Julkaisemattomasta arkistoaineistosta saa tietoja Alvar Aalto -säätiöstä (http://www.alvaraalto.fi/foundation/index.htm), sillä säätiön hallinnon alaisina toimivat Tiilimäellä sijaitsevat Alvar Aalto -arkisto ja Alvar Aalto Akatemia sekä Jyväskylän Alvar Aalto -museo (http://www.alvaraalto.fi/museum/).
Hyötyä on varmasti myös Suomen rakennustaiteen museon kirjastosta (09-8575135,
Kasarmik. 24 Helsinki, srmkirj@kaapeli.fi).
Lainaustilastoja ja lainatuimpia kirjoja on kyselty tämän palvelun kautta aiemminkin. Erilaisia aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta parhaiten sanalla lainaustoiminta.
Vastausten perusteella tiivistäen: erilaisia lainaustoimintaan liittyviä tilastoja on jos jonkinlaisia, mutta näitä lainatuimmat -tilastoja vain satunnaisesti ja kirjastokohtaisesti. Miksi? Tällaisia listoja voi tehdä vain näppituntumalla, koska hankitut kappalemäärät ja uutuuksien pikalaina-ajat vääristävät tulosta.
Vuoden 2000 kysymyksiä tai vastauksia en ole löytänyt minäkään, mutta Realis-nimisessä kirjassa (Realis - uudistetun reaalikokeen opas. WSOY 1997) on ohjeita ja käytännön neuvoja reaali-kokeeseen. Kirjassa on myös esimerkinomaisesti kysymyksiä ja mallikkaita vastauksia.
Aku Ankka syntyi vuonna 1935, kun Disneyn kaikkien aikojen kuuluisin eläinsankari Mikki Hiiri, joka esiintyi ensimmäisen kerran vuona 1928, tarvitsi seurakseen muita eläinhahmoja.
Lähteitä: Otavan suuri ensyklopedia ja Bob Thomasin Walt Disney -elämäkerta.
Valitettavasti ei ole olemassa palvelua, jolla teoksia voisi hakea kaikista kirjastoista yhdellä haulla. Eri kirjastojen tietokannat on kuitenkin koottu Kirjastot.fi -sivustolle. Niiden joukossa on useita kirjastokimppoja sekä maakuntakirjastojen monihaku, joiden kautta voit tarkistaa teoksen tiedot useammasta kirjastosta samalla kertaa. Sivun osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-fi/kirjastot/
Kirjastossa on käytettävissä Yliopistokirjastojen yhteisluettelo LINDA, josta tekijähaulla Olson, Kirby löytyivät seuraavat teokset:
Nimeke: Gregory Corso : doubting Thomist / Kirby Olson
Julkaistu: Carbondale : Southern Illinois University Press, cop. 2002
Kirjasto: HELKA - Helsingin yliopiston kirjastolaitos
Nimeke: Comedy after postmodernism :...
Suomalaisen kirjakaupan verkkosivun kuvauksen kirjan juonesta löydät täältä:
http://www.suomalainen.com/sk/
Jos haluat tietää juonesta enemmän, sinun kannattaa lukea kirja.
Pääkaupunkiseudun www.helmet.fi tietokannasta löytyi seuraava 4 cd-levyn kokoelma: Hot Rods & Custom Classics: Cruisin' songs & highway hits (kokolema autoihin, hot rodeihin ja amerikklaiseen autokulttuuriin liittyvää musiikkia, enimmäkseen rock and rollia, englanninkielinen) Helmet- sanahakua käyttämällä löytyy myös erillisiä autoaiheisia lauluja (voi käyttää hakusanoina esim. auto, autot, car, cars) ja rajata CD-LEVY.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on suuri joukko kirjoja nallekarhuista. Luonto ja harrasteet-aihealueella (2.krs) on muutamia kuten Grey, Margaret: "Teddy bears", Cockrill, Pauline: "Teddybjörnen" ja Nyström, Marjaana "Nallekarhu". Suurin osa löytyy kuitenkin Saagasta (1.krs). Siellä on esim. Gibbs, Brian: "Making and dressing traditional teddy bears", Laing, Jennifer: "The art of making teddy bears" ja Nel, Martini: "Cuddly teddies: 15 teddy bear patterns". Kirjoja löydät aineistorekisteristämme Aino osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Voit hakea asiasanoilla "leikkikalut", "nallet" ja "karhut". Jos haet nallen teko-ohjeita voit yhdistää esim. toiseen asiasanaan " "valmistus...
Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen Suomalaiset häätavat -kirjassa ei ollut mainittu mitään tiettyä suosittua kihlausajankohtaa. Siitä sai kuvan, että morsian tultiin kihlaamaan kotiin tai sitten pari kävi yhdessä markkinoilla, joita oli eri aikaan vuodesta.
Kalevalaseuran vuosikirjassa 59 Juhlakirja: suomalaiset merkkipäivät -kirjassa Lauri Honko kirjoittaa, että onni on vuodenvaiheessa murroksen tilassa ja siten myös muovailtavissa. Siksi on tarkkailtu enteitä ja suoritettu tiettyjä seremonioita, jotta sataisiin hyvät säät, viljaonni, karjaonni, löydettäisiin aviokumppani jne.
Vuoden vaihde aiemmin Suomessa oli joko kekrinä 1.11.satokauden päätyttyä tai myöhempinä aikoina uudenvuodenpäivänä 1.1.
Myöskään uudenvuoden viettoa käsittelevistä...
Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2006 antaa vain yhden merkityksen sanalle markiisitar ja se om markiisin puoliso.
Markiisillä on taas kolme merkitystä, eli arvoltaan herttuan ja kreivin välinen aatelismies ja kangaskaihdin jota on pingotettu ikkunan ulkopuolelle tai eräs jalokiven hiontamuoto.
Muissa kielissä, kuten ranskaksi ja englanniksi marquise eikä markquis tarkoittaa erästä jalokiven hiontaa.
Katso
Englanniksi marquise on myös eräs jälkiruoka.
http://www.merriam-webster.com/dictionary/marquise
http://shopping.rediff.com/shop/storeproductdisplay.jsp?prrfnbr=1010329…
