Kyllikki Villa on suomentanut tämän luvun 11. heinäkuuta lopusta löytyvän kohdan seuraavasti:
"Ihminen haluaa saada osakseen rakkautta, sen puutteessa ihailua, sen puutteessa pelkoa, sen puutteessa inhoa ja halveksuntaa. Hän haluaa herättää toisissa ihmisissä jonkinlaista tunnetta. Sielu kavahtaa tyhjiötä ja haluaa kosketusta mihin hintaan hyvänsä." (s. 93)
YLE:n Elävän arkiston mukaan Kanarialta kotiin soittava lentäjä esiintyi sarjassa Aatami ja Beetami.
Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/04/aatami-ja-beetami-nain-soitat-…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aatami_%26_Beetami
Valitettavasti ei syntymä- tai kuolintietoja löytynyt kirjoista tai tietokannoista. Kirjasta Suomen kansallisfilmografia (osa 4, vuodet 1948-1952) ilmenee, että Trina Taipale esitti Laitakaupungin laulu -elokuvassa (1948) Railia, Hanskin tytärtä ja Prinsessa Ruusunen -elokuvassa (1949) Tähdetärtä ja sairaanhoitajaa Vain kaksi tuntia -elokuvassa (1949). Ruma Elsa -elokuvassa (1949) hänet mainitaan nimeltä näyttelijäluettelossa, mutta roolia ei ole tarkemmin nimetty.
IMDB (International Movie Database) sisältää tiedon, jonka mukaan hän löytyy omana itsenään 7-minuuttisesta Jussit on jaettu ja juhlittu -lyhytdokumentista, jolla on alaotsikko "Välähdyksiä Filmijournalistit r.y:n kunniapalkintojen jakotilaisuudesta 14.V.1948". ...
Canto Finlandiasta ei löydy paljoakaan tietoa. Last.fm-sivuston määritelmän mukaan Canto Finlandia on suomalainen projekti, joka yhdistelee syntetisaattoreita ja kuoromusiikkia, tuottaen cover-versioita pop- ja rock-kappaleista Gregorian-yhtyeen hengessä.
Allmusic.com-palvelun mukaan yhtye on julkaissut kolme albumia ja neljä singleä vuosina 2001-2003.
Ensimmäinen levy Canto Finlandia on EMI:n julkaisema, kappaleiden sovitukset ovat Timo Lehtovaaran tekemiä ja osan kappaleista on säveltänyt Teropekka Virtanen. Tuottajana on toiminut Jakke Lindberg. Levyt Canto Finlandia II ja Canto Finlandia III ovat Capitol Recordsin julkaisemia. Tuotanto ja sovitukset ovat Teropekka Virtasen käsialaa, kuorosovitukset Timo Lehtovaaran tekemiä....
Elokuva I'm losing you perustuu Bruce Wagnerin omaan samannimiseen romaaniin. Elokuvan arvosteluissa kerrotaan, että elokuva sisältää paljon viittauksia muihin elokuviin ja kirjallisuuteen.
Eräässä amerikkalaisessa arvostelussa mainittiin Emily Dickinson, (ks.internetosoite http://www.rottentomatoes.com/click/movie-1087760/reviews.php?critic=al…).
Mahtaisiko hän olla elokuvassa viitattu runoilija?
Emily Dickinsonin runossa After Great Pain on lopussa sanat, joihin arvostelussa viitataan:
After Great Pain, A Formal Feeling Comes
After great pain, a formal feeling comes —
The Nerves sit ceremonious, like Tombs —
The stiff Heart questions was it He, that bore,
And Yesterday, or Centuries before?
The Feet, mechanical, go round —
Of Ground, or...
Suomen kielen perussanakirja määrittelee kyseiset verbit seuraavasti:
julkaista = painaa, painattaa, saattaa (painettuna) julkisuuteen, tiedoksi
kustantaa = painattaa ja saattaa kauppaan kirjallisia tms. tuotteita
(Itse ajattelisin, että julkaisija tekee käytännön painotyön ja kustantaja on rahoittaja.)
toimittaa = koota ja muokata aineisto julkaistavaksi; tehdä tai johtaa tällaista työtä.
Ulla Selkälä on suomentanut kaikki muut Replica-kirjasarjan kirjat paitsi vuonna 1999 ilmestyneen Amyn takaa-ajon. Se on Tapani Baggen suomennos.
Tieto löytyy esim. Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Kirjoita hakuruutuun Replica ja valitse hakutyypiksi sanahaku.
http://finna.fi
Yritin etsiä kirjallisuutta eri tietokannoista hakusanalla "palvelinohjelmistot", mutta en löytänyt mitään kirjaa, jossa olisi ollut tietoa eri palvelinohjelmistoista samoissa kansissa.
Lähdin seuraavaksi etsimään tietoa internetistä samalla hakusanalla käyttämällä Googlea http://www.google.fi . Sain selville muutamia ohjelmistonimiä ja hain uudelleen kirjallisuutta näillä nimillä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyi kirjallisuutta esim. näistä palvelinohjelmistoista:
Apache, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dapache/dapache/1%2C2%2C9%2CB/exact&FF=…
MySQL, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/d?SEARCH=mysql&searchscope=9
PHP, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dphp/dphp/1%2C4%2C41%2CB/exact&FF=...
Kaikkien kolmen nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät vastattujen kysymysten arkistosta. Hakusanoina kannattaa käyttää esimerkiksi "etunimet Annika".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta. Aineistoa voi etsiä esim. hakusanoilla kiintymys, kiintymyssuhdeteoria, vanhempi-lapsisuhde, varhainen vuorovaikutus. Asiasanoja voi myös yhdistää toisiinsa ja hakea useammalla termillä samanaikaisesti, esim. päihteet ja äitiys, alkoholiongelmat ja perheet, varhainen vuorovaikutus ja häiriöt jne. Omasta kirjastostamme löytyy näillä hakusanoilla etsimällä mm. teokset Holmberg, Tiina: Lapset ja vanhempien päihdeongelma (2003); Tamminen, Tuula: Olipa kerran lapsuus (2004); Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen (toim. Sinkkonen, Kalland, 2001); Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus (toim. Niemelä, Siltala, Tamminen, 2003). Viimeksi mainitusta teoksesta löytyy esim. Jari Sinkkosen artikkeli ”...
Marcel Pagnolin teksteihin pohjautuvia dvd-elokuvia löytyy. Isäni kunnian päivä ja Äitini linna perustuvat Marcel Pagnolin omaelämäkerrallisen tekstiin. Hänen romaaneihinsa pohjaavat myös elokuvat Rakkauden lähde ja Katkeruuden lähde. Nämä löytyvät kirjastosta.
Etiopiassa käytettävän juliaanisen kalenterin mukaan syksyllä, meskerem-kuukauden aikana, juhlitaan vuodenvaihdetta. Meskerem on juliaanisen kalenterin 13. kuukausi ja vastaa länsimaisessa kalenterissa syyskuuta. (Suomen Pipliaseura) Mesmekerem merkitsee uuden vuoden alkamista. Se on myös vuoden runsaimman satokauden alkamisen kausi Etiopian useimmissa osissa. (lähde: Wikipedia) Meskerem-sana symboloi muutosta, uutta elämää, iloa ja toiveiden uudistumista. Meskerem on etiopialaisessa kalenterissa ensimmäinen kuukausi. Meskerem on niistä suosituin, koska päättää kesäkuusta elokuuhun kestävän sadekauden. Meskeremin sää on aurinkoinen ja miellyttävä, muistuttaa kevättä. Meskerem merkitsee vuotuista juhlaa etenkin Etiopian ortodoksi-...
Työsuojeluhallinnon sivuilla kerrotaan toistotyön olevan "työtä, jossa toistetaan samantyyppisiä käsien liikkeitä jatkuvasti. Tämän kaltainen työ voi aiheuttaa toistorasitusta, erityisesti jos siihen liittyy voiman käyttöä tai hankalia asentoja." Sivuilla määritetään myös rasitusta aiheuttavat raja-arvot.
http://www.tyosuojelu.fi/fi/toistotyo
Sinikka Förstin siivoustyön ammattitauteja käsittelevän, verkostakin löytyvän, pro gradu -työn mukaan suuri osa siivoustyöntekijöiden ammattitaudeista on rasitussairauksia ja –vammoja, jotka aiheutuvat mm. toistotyöstä. (Kuopion yliopisto, 2007)
http://www.uku.fi/biolaake/ergonomia/gradut/forsti_Sinikka.pdf
Näiden perusteella siivous usein on toistotyötä, mutta ei ehkä hyvin toteutettuna kuitenkaan...
Kangasniemen kirjastosta löytyy DVD, jossa opetetaan bassokitaran soittoa alkeista alkaen. Pakettiin kuuluu myös nuottivihko. Se on nimeltään Bass Guitar: The complete step-by-step guide to playing bass guitar. DVD:n tiedoista ei näy, opetetaanko myös sähköbasson soittoa.
http://kangasniemi.kirjas.to/opac/default.aspx
Muualta Suomesta sähköbassonkin soitonoppaita löytyy. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Esimerkiksi tällaisia oppaita on:
- Sähköbassokurssi 1 ja 2 / [Esitt.] Alex Nielsen (1978 ja 1981, opas ja kasetti)
- Bass guitar: the complete guide to playing the bass. Book two / Phil Mulford (2009, opas ja cd)
- First lessons: bass / by Jay Farmer (2002, opas, cd ja DVD)
- Bass basics: Steps one & two / by Dale...
Valitettavasti en löytänyt mainintaa Svelandin suomennoksesta kustantajien ensi syksyn esit-teistä. Kun hänen kirjojaan ei ole aikaisemmin julkaistu Suomessa, hänellä ei Suomessa ole ’omaa’ kustantajaa jolta kysyä aikataulusta. Tietysti voit soittaa kustantajat läpi ja tiedustella asiaa. Kannatta ehkä vain yrittää lukemista vähän puutteellisellakin kielitaidolla. Riittäisikö kielitaitosi englanninkielisen kirjan lukemiseen. Bitterfittan on käännetty englanniksi (Bitter bitch), sitä löytyy HelMet-kirjastoista muutama kappale.
Sarjan toinen tuotantokausi näkyy tosiaan jo poistetun kirjastojen kokoelmista. Tiedustelin asiaa hankinta- ja luettelointiosastoltamme, eikä sarjaa ikävä kyllä enää ole myöskään tilattavissa kirjastoihin.
Katsoin myös maakuntakirjastojen tietokantoja, eikä sarjan toista tuotantokautta niistäkään näyttäisi löytyvän. Pieni mahdollisuus on, että sitä vielä olisi jossakin kunnankirjastossa, joten jos haluat, voit tehdä omaan kirjastoosi kaukolainapyynnön. Epäilen kyllä pahasti, että sitä ei pystytä täyttämään. Pahoittelen!
Elokuvia lainataan VHS-muodossa vielä jonkin verran, mutta niiden kysyntä kirjastoistakin on nykyisin varsin vähäistä. HelMet-kirjastojen tietokannasta niitä näyttää tällä hetkellä kuitenkin löytyvän vielä 4685 kappaletta (joista tosin aika monet ovat joko kadonnut- tai laskutettu-tilassa). Vähäisen kysynnän vuoksi esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa VHS-kasetit on siirretty avohyllyistä varastoon, mutta ne ovat sieltä kyllä edelleen lainattavissa. HelMet-kirjastojen VHS-kokoelman voit tarkastaa täältä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=**&searchscope=9&m=f&l=&b…
Lahjoituksina kirjastot eivät valitettavasti voi eivätkä koskaan ole voineetkaan ottaa vastaan videokasetteja, koska kaikki kirjastokäyttöön tulevat...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä suurin valikoima sekä sanoma- että aikakauslehtiä on Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjaston lehtialueelle on tilattu noin 500 aikakauslehteä ja noin 70 sanomalehteä, jotka ovat aina paikalla ja luettavissa. Numeroita ei siis saa kotilainaan.
Seuraavaksi suurimmat lehtikokoelmat ovat Itäkeskuksen, Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoissa sekä keskustakirjasto Oodissa. Näiden kirjastojen lehdet ovat lainattavissa uusinta numeroa lukuunottamatta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Lehdet_mikrofilmit_tietokoneet(27239)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
https://www.helmet.fi/fi-FI
Happy Feetin nuottia orkesterisovituksena ei näytä löytyvän pääkaupunkiseudun eikä maakuntakirjastojenkaan kokoelmista. Myös Viola-tietokanta (johon luetteloivat mm. Sibelius-Akatemia ja Suomen Jazz & Pop Arkisto) on tarkistettu.
Yleisten kirjastojen kokoelmista löytää harvemmin orkesterisovituksia, sillä ne pyrkivät palvelemaan lähinnä musiikin alkeis- ja perustason musiikinopetusta. Ammattimaiseen tai muutoin vaativampaan käyttöön tarkoitetut nuotit löytyvät parhaiten alan oppilaitoksista kuten Sibelius-akatemia ja Pop- ja Jazz Konservatorio.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannan Plussan lisäksi sinun kannattaa katsoa, mitä maakuntakirjastojen kokoelmista löytyy. Hakuun pääset Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelusta http://...
Parhaiten löydät materiaalia aiheesta 1970-luvun naisten- ja muotilehdistä. Voit kysellä lehtiä oman kuntasi/kaupunkisi pääkirjastosta. Pääkaupunkiseudulla kannattaa kääntyä Pasilan kirjaston tai Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. Löytämäni aineisto on pääasiassa englanniksi. 1970-luvun muodista sekä hiustyyleistä löytyy ainakin verkosta paljon materiaalia, sekä kuvia, että tietoa. Seuraavat linkit vaikuttivat mukavilta ja monipuolisilta: http://www.costumegallery.com/1970.htm , http://www.geocities.com/SouthBeach/Breakers/8548/ ,
http://www.yesterdayland.com/popopedia/shows/decades/fashion_1970s.php , http://members.tripod.com/lisawebworld2/70sfashion.html .
Voit itse etsiä vielä lisää mielenkiintoisia linkkejä vaikkapa Googlen www....
