Suomen pankin rahamuseon rahanarvolaskurin, https://app.rahamuseo.fi/?calculator=true, avulla voi vertailla rahan arvoa eri vuosina.
Laskurin esittelyssä sanotaan mm. näin: "Ohjelmaan syötetyn elinkustannusindeksin ansiosta kävijä voi tiedustella koneelta, kuinka paljon tietyn vuoden rahasumma olisi nykyrahassa. Rahanarvolaskuri auttaa esimerkiksi nykypäivän koululaista eläytymään isovanhempiensa arkipäivään"
Laskurin mukaan 700 mk (1960) on nykyrahaksi muutettuna 14,45 euroa ja 5 mk on 0,10 euroa.
Kirjaston tietokoneilta pääsee käyttämään Viola-tietokantaa, joka on Suomen kansallisdiskografia. Sieltä löytyy tekijä-hakusanalla Koskenniemi, V.A. runsaasti aineistoa, sekä äänitteitä että nuotteja. Viitteistä ei kyllä ilmene, onko runo kirjoitettu ensin ja sitten sävelletty, vai päinvastoin eli ensin on tehty sävellys ja siihen sitten sanat.
Viola löytyy kirjaston kotisivun kautta linkistä Tietokantoja ja hyödyllisiä linkkejä. Sieltä kohdasta Linnea löytyy Viola, jonka hakuun pääsee klikkaamalla esittelysivu-linkkiä.
Sitaatin säkeisiin päättyy Koskenniemen runo Raanunkutoja, joka ilmestyi alunperin kokoelmassa Tuli ja tuhka (1936). Se löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjastokortin saa myös alle 15-vuotias, mutta silloin tarvitaan korttiin takaajaksi yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Takaaja vastaa kortilla lainatusta aineistosta. Helpointa kortti on tehdä alle 15-vuotiaalle, jos takaajaksi aikova on itse mukana, mutta kirjastosta voi pyytää myös kaavakkeen, jonka täyttämällä takaaja voi antaa luvan hankkia kirjastokortin. Mukaan kannattaa varata alle 15-vuotiaan Kela-kortti tai muu henkilöllisyystodistus.
15 vuotta täyttänyt ei sen sijaan tarvitse takaajaa vaan vastaa itse lainaamistaan kirjoista, levyistä ja muusta materiaalista. Kahden kuukauden päästä pystyt siis hankkimaan itse kirjastokortin, kunhan otat henkilöllisyystodistuksen mukaan kirjastoon. Kun täytät 15...
Maistraatille tai väestörekisterikeskukseen voi ilmoittaa suoramarkkinointikiellosta:
http://vrk.fi/default.aspx?docid=218&site=3&id=177
Tämä kielto ei kuitenkaan koske puhelinmyyntiä. Väestörekisterikeskuksella ei ole tietoa puhelinnumeroista, joten heidän kauttaan puhelinmyyntiä ei saa estetyksi. Täydellistä tapaa estää puhelimitse myyntiä ei ole.
On olemassa kaupallisia toimijoita, jotka lupaavat estää puhelinmyynnin. Esimerkiksi Asiakkuusmarkkinointiliitto lupaa, että liiton jäsenyritykset luopuvat puhelinmarkkinoinnista kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Muiden liittojen jäsenyritykset voivat kuitenkin edelleen jatkaa markkinointiaan.
http://www.asml.fi/rajoituspalvelut/kuluttajille/puhelintarjonnan_rajoi…
Käänny lähimmän kirjastosi tai internetin puoleen.
Laulun sanat löytyvät monista nuottikokoelmista, jotka löytyvät monista HelMet-alueen kirjastoista. Mm. seuraavissa se ja sen sanat ovat:
* 110 kitaralaulua
* Hitit : iskelmän 50-luku
* Lauluja elämästä ja valkokankaalta
* Suomalaisen rakkauslaulut
* Suuri toivelaulukirja 7 (löytyy käytännössä kaikista kirjastoista)
* Uusi kultainen laulukirja
* Vihreät niityt
Sanat löytyvät myös internetistä googlaamalla mm. tästä osoitteesta http://www.helsinki.fi/~pjojala/Tabulatuurit_gospel.htm
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysyin asiaa Stadin slangi ry:sta ja sain vastauksen:
"Rakastaako Jeesus meitä? Rakastaapi tietenkin.
Olemmeko enkeleitä? Olemmepa tietenkin."
Tämmöistä hokemaa ovat käyttäneet ainakin Hampparilaaksossa majailleet
pultsarit. Pulloa piti ravistaa tämän hokeman tahdissa puolelta
toiselle.
Juttu löytyy Stadin mestat 1:stä, kohdasta Hampparilaakso.
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan cd-levyjä lahjoituksena kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Levyjen kunto toki myös ratkaisee. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä esimerkiksi Kirjasto 10:stä olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville cd-levyille.
Sukunimistä Viuhko ja Viuhkonen löytyy viitteitä Karjalasta 1500-luvulta lähtien. Samaa juurta oleva Viuhkola on esiintynyt myös talonnimenä sekä kylännimenä Luumäellä, jossa asuu myös Viuhkoja. Nykyisin sukunimeä Viuhko esiintyy pääasiassa kaakkoisessa Suomessa.
Erityisesti Karjalassa esiintyneen viuhko-sanan alkuperäksi on epäilty merkitystä ”vauhko, humu railakka”. Sanan merkitystä ei ole kuitenkaan pystytty täysin vahvistamaan.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava: 2000. s. 759.
Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, mutta jos kortti katoaa, uusi on maksullinen. Uusi kirjastokortti maksaa aikuisille 3 euroa, alle 15-vuotiaille 2 euroa.
Internetistä löytää kattavasti tietoa erilaisista apurahoista ja stipendeistä. Hyvä aloitussivu on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivusto, minne on koottu linkkejä erilaisista apurahoista sivulle http://www.htk.fi/kirjasto/kasvatu2.htm sekä http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat FastWeb on maailman suurin ilmainen apurahatietokanta http://www.fastweb.com Palvelun käyttäminen edellyttää maksutonta rekisteröitymistä. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sivuilla on laaja linkkilista opiskelijoille tarkoitetuista apurahoista osoitteessa http://sylsrv.syl.helsinki.fi/oppalvelut.html Kelan myöntämästä vammaistuesta mm. opiskeluun löytyy tietoa osoitteesta http://www.kela.fi
Kansalaisen verkkolomakepalvelussa voit imuroida...
Varsin hyvän uhka- ja riskikartoituksen Bangladeshistä saa tutustumalla Ulkoministeriön maata koskevaan matkustustiedotteeseen.
Bangladeshin epävarma ja jännittynyt poliittinen tilanne on heikentänyt lain ja yleisen järjestyksen noudattamista. Mielenosoitukset ja muut levottomuudet ovat mahdollisia. Väkivaltainen ääriuskonnollinen liikehdintä on lisääntynyt, samoin ulkomaalaisiin kohdistunut rikollisuus. Tiestö on huonokuntoista, liikennesääntöjä ei noudateta ja onnettomuuksia sattuu paljon. Bangladesh kärsii toistuvista luonnonkatastrofeista - monsuuniajan tulvien lisäksi voi esiintyä pyörremyrskyjä ja maanjäristyksiä. Sairaanhoito ei ole länsimaisella tasolla, ja onnettomuustapauksissa voi olla vaikea saada apua.
https://um.fi/...
YouTubesta löytyy muutama englanninkielinen video ompelukoneen irroittamisesta jalustastaan:
https://www.youtube.com/watch?v=g5uUTELnCO0 ja https://www.youtube.com/watch?v=zUyyuSBfvFM. Suomeksi ei vastaavia löytynyt. Voit hakea YouTubessa lisää ohjevideoita näiden englanninkielisten hakusanojen eri yhdistelmillä: ”remove” ”vintage” ”singer” ”sewing machine” ”base”/”cabinet”/”table”.
Apua ja vertaistukea vanhan Singer-ompelukoneen irroittamiseen voi löytää myös Facebookin ompeluaiheisista ryhmistä (esim. Ompeluelämää-ryhmä).
Et valitettavasti voi selvittää lainaustilannettasi kotoa käsin. Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia. Tietosuojan takia myöskään puhelimitse ei voida kertoa mitä aineistoa asiakkaalla on lainassa--pelkkä eräpäivä voidaan kyllä kertoa. Suosittelen, että hankit kirjastosta itsellesi tunnusluvun, ellei sinulla sellaista vielä ole. Sen avulla voit aina kirjastossa pistäytyessäsi katsoa lainaustilanteesi asiakaspäätteeltä, olitpa missä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteessä. Saat tunnusluvun, jos henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti...
Akaan kaupunginkirjastolla Tampereen seudulla on Romania-kokoelmaa, ks. http://www.akaa.fi/harrastukset_ja_vapaa-aika/kirjastot/romania-kokoelm…
Myös Turun yliopistolla on romanian kielen ja kulttuurin laitos http://www.hum.utu.fi/opiskelu/oppaat/opas2008-2009/roma.html .
Löytyy mm. Hallenberg:Arabiaa vasta-alkajille- seesam aukene.
Tämä paketti löytyy esim. meiltä Viikistä, Kalliosta, Lauttasaaresta hyllystä.(luokka on 891.12)
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy tekijähaulla Idman Niilo mm. hänen väitöskirjansa Charles Robert Maturin, his life and works sekä useita käännöksiä.
Fennica löytyy osoitteessa http://finna.fi
Kyseinen Resiina -lehti 1978:2 löytyy Turun yliopiston kirjaston tai Åbo Akademin kirjaston kokoelmista, mutta ei Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kupittaan saviosakeyhtiön "saviradasta" ei löydy paljon tieota, mutta muutama kuva kuitenkin. Teoksessa Turku tiiliteollisuuskeskuksena (Turku: Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946) on artikkeli "Kupittaan saviosakeyhtiö 1921-1946" (s.19-42) ja kuva radasta s. 35 (kyseessä kuviltaan huonolaatuinen valokopio). Samoin teoksessa Marja Kallio: Kaksitoista pakkalaista: merkkimiehiä ja muistikuvia Nummenpakalta (Turku, 1982) on artikkeli "Suomen suurin tiilitehdas" (s. 35-42) ja kuva radasta s. 39.
Sinun kannattaa mennä kirjastoosi paikanpäälle tutkimaan kemiankirjoja ja niiden sisältöä. Kirjastojen hakujärjestelmistä ei oikein ole apu, jos kirja vain muutamilla sivuillaan käsittelee kyseistä aihetta. Kirjan viitetietietoihin on tallennettu asiasanat vain yleisemmällä tasolla kuten kemia oppikirjat, kemiallinen analyysi, kemialliset sidokset tai kemialliset ominaisuudet.
Seuraavaksi voisit tutkia mitä kirjallisuutta aiheesta löytyy pääkaupunkiseuden aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi Valitse sanahaku: kemia and oppikirjat, voit rajata haun heti suomenkielisiin kirjoihin.
Ainakin seuraavissa kirjoissa on tietoa erotusmenetelmistä:
Kemia. 3 : Alkuaineiden kemia ; Tutkimus ja teknologia
Kemian maailma. 4 : Tutkimus, teknologia...
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei löydy mainintaa Henry Jamesin teoksen The Beast in the Jungle and other stories suomennoksesta. Seuraavat Henry Jamesin teokset on Fennican mukaan suomennettu: The Bostonians (Bostonin naiset), The Europeans (Eurooppalaiset), What Maisie knew (Mitä Maisie tiesi), The portrait of a lady (Naisen muotokuva) ja Washington Square (Washingtonin aukio).
