Suuressa toivelaulukirjassa osassa 6 s. 61 on Peukaloisten retken tunnusmusiikin nuotit ja sanat. Säveltäjä on K. Svoboda ja suomenkieliset sanat ovat E. Ilmarin käsialaa. Laulussa on seuraava säe:
..."Pieni ja pellavapäinen;
hanhella saa hän ratsastaa,
tai Gorgo -kotkalla ilmaan nousee,
jos vain huvittaa"...
Kreikan kielen kielikursseja voi etsiä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi. Hakutavaksi kannattaa valita Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi ’kreikan kieli kielikurssit’. Hakua voi rajata Aineisto-otsikon alla olevasta pudotusvalikosta aineistotyypin mukaan, esim. c-kasetit tai cd-levyt. Kun haku rajataan c-kaseteiksi saadaan tulokseksi 19 kielikurssipakkausta, joissa on mukana sekä yksi tai useampi kasetti että yksi tai useampi kirja. Suomenkielisiä kielikursseja ovat esim. Kalimera ellada 2: nykykreikan jatkokurssi, Kreikkaa matkailijoille ja Kreikan kielikurssi: Jatkokurssi. Lisäksi on pelkästään kreikankielisiä kielikursseja sekä kielikursseja, joissa opetuskieli on englanti. Kunkin...
Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista http://fi.wikipedia.org/wiki/Viikingit ja http://www.rosala-viking-centre.com/historia.htm
Else Roesdahlin kirjassa Viikingit on oma lukunsa viikinkien runoudesta.
Alf Henriksonin Suuressa tarukirjassa taruhahmot ovat aakkosjärjestyksessä. Kirjasta löytyy viikinkitarujen sankareita, kuten Norjan suojelupyhimys Olavi Pyhä, mutta ne eivät ole siellä omana ryhmänään, vaan muiden sankareiden joukossa.
Englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy enemmän Tampereen kaupunginkirjastosta, esim. teokset Grant, John: An introduction to Viking mythology, Roberts, Morgan J.: Norse gods and heroes. Teosten saatavuus ja myös lisää kirjoja löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta
http://kirjasto....
Nimi Heidi on ollut vuosina 1890-2002 suosituimpien nimien listalla sijalla 91. Vuoden 2007 vauvojen nimisuosikkien listalla Heidi on sijalla 249. Voi tutkia saksalaisten yleisimpiä etunimiä esim. sivulta http://www.beliebte-vornamen.de/.
Tekijänoikeus on voimassa vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Yksittäiset runot ovat tekijänoikeuslain alaisia. Mutta jos esityksessä runo on vain siteerauksen kohteena, se voidaan esittää ilman tekijän lupaa. Tuolloin tietenkin tekijä ja teoksen nimi on mainittava ja siteeraus merkittävä selvästi.
Lähde: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja. 1998.
Ks. myös: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/runot.ppt .
Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyy myös vastaavanlainen kysymys, hae arkistosta hakusanoilla 'runot' 'tekijänoikeus'. Suomen Kirjailijaliiton sivulla on myös tekijänoikeusasiaa: http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp .
Ainakin joitakin opinnäytetöitä löytyy Theseus-fin eli ammattikorkeakoulujen verkkokirjaston kautta:
- Kamera-assistentti : johdatus kamera-assistenttina toimimiseen filmituotannossa Arriflex 16 SR1 kameran kanssa, Ilkka Klemola (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- "Sehän on ihan palveluammatti" : naisten kokemuksia kuvaajan ja kameramiehen työstä, Hanna Leppikangas (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- Kuvausryhmän hierarkia, Laura Valoma (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
- Kolmiuloitteinen elokuvaus, Riku Naskali (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
Työt ovat myös verkossa luettavissa:
http://www.theseus.fi/web/guest;jsessionid=0035FDFD320BCE6E95D6DC5E8ED4…
Elokuvaukseen liittyviä teoksia esimerkiksi nämä:
- Asiaa ruudussa : tv-...
Maistraatille tai väestörekisterikeskukseen voi ilmoittaa suoramarkkinointikiellosta:
http://vrk.fi/default.aspx?docid=218&site=3&id=177
Tämä kielto ei kuitenkaan koske puhelinmyyntiä. Väestörekisterikeskuksella ei ole tietoa puhelinnumeroista, joten heidän kauttaan puhelinmyyntiä ei saa estetyksi. Täydellistä tapaa estää puhelimitse myyntiä ei ole.
On olemassa kaupallisia toimijoita, jotka lupaavat estää puhelinmyynnin. Esimerkiksi Asiakkuusmarkkinointiliitto lupaa, että liiton jäsenyritykset luopuvat puhelinmarkkinoinnista kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Muiden liittojen jäsenyritykset voivat kuitenkin edelleen jatkaa markkinointiaan.
http://www.asml.fi/rajoituspalvelut/kuluttajille/puhelintarjonnan_rajoi…
Eipä löytynyt kokonaista kirjaa Kanasten suvusta. Nimen synnystä on kaksikin teoriaa: nimi on joko linnunnimestä syntynyt, tai se on ortodoksisen ristimänimen Konon karjalainen muunnos Kanana, joka on lyhentynyt muotoon Kana. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Ehkä nimeä kannattaisi kysellä vielä Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta:
http://www.genealogia.fi/kirjasto.html
Tässä joitakin kirjasarjoja, joista voisit pitää. Kaikkia näitä kirjoja saa lainaan kirjastosta.
- Matka alkaa, Iso Karhujärvi, Savuvuori (Etsijät-sarja) / Erin Hunter
- Sysimetsä, Maanalainen Sysimetsä (Sysimetsän kronikat -sarja / Colin Meloy
- Noidan veli, Tietäjän lapsuus, Taikuuden taakka, Kohtalon koukkuja (Chrestomancin maailmat -sarja) / Diana Wynne Jones
- Kultainen kompassi,Salaperäinen veitsi, Maaginen kaukoputki, (Universumien tomu -sarja / Philip Pullman
- Tulikärpäset, FC Tytsyt, Kasi kentälle!, Pusu ja pokaali, Huippuvalmentaja (Futistyttö-sarja) / Anneli Kanto
- Tuliterä, Tiera, Louhi (Sammon vartijat -sarja) / Timo Parvela
- Pikku vampyyri -sarja / Sommer-Bodenburg, Angela
Sivupiiri.fi-sivustolta saa myös...
Vuonna 1958 julkaistun Artturi Virtasen Suomen kirjakaupan ja kustannustoiminnan vaiheita -kirjan mukaan Kuopiossa toimi tuolloin seuraavat kirjakaupat:
- P. Ashanin vuonna 1847 perustama kirjakauppa P. Aschan & Co, joka useiden omistajavaihdosten kautta oli libristi Selim Kastegrenin omistuksessa vuoteen 1934 asti, ja seuraavasta vuodesta alkaen siirtyi opettajien yhtymälle Kallan Kirjakauppa Oy:lle.
- Vuonna 1882 perustivat U. V. Telen ja B. Granit kirjakaupan toiminimellä U.V. Telen & Co. Myöhempiä omistajia oli useita. Vuonna 1930 osakkaaksi ja myöhemmin pääosakkaaksi tuli Armas Salla, ja kirjakaupan nimeksi Savolan Kirjakauppa Oy.
- Vuonna 1924 Ida Pelander perusti kirjakaupan toiminimellä Uusi paperi- ja Lähetyskirjakauppa...
Löytyy ainakin seuraavat teokset:
Kirjastot ja internet
1997 toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula,
Kirjastot verkossa
1999 toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula,
Verkostoituvat kirjastot
2000, toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula.
Jos lisäksi haluat tutustua Internetin tarjontaan, niin sivulta
http://www.kirjastot.fi (kirjastoala) löytyy runsaasti tietoa. Esimerkiksi "tutkimuksia ja selvityksiä tietoverkoista ja Internet-käytöstä kirjastoissa".
Onnea tutkielmallesi!
Moni pääsiäisperinne on sekoitus kristillisiä sekä esikristillisiä kevääseen ja kevään juhlimiseen liittyviä tapoja. Kristillisessä merkityksessä muna on kristuksen ylösnousemuksen vertauskuva, tiput symboloivat haudasta nousevaa Kristusta ja rikkoutunut kuori tyhjää hautaa. Rairuoho sen sijaan symboloi elinvoimaa ja uutta kasvua.Rairuoho kasvattaminen yleistyi suomessa 1960-luvulla, mutta jo sitä ennen löytyy mainintoja rairuohon kasvattamisesta pääsiäiskoriteeksi. Keski-Euroopassa tunnetaan uskomus, jonka mukaan pääsiäisjänis kiertelee pihoissa ja puutarhoissa munakoppa selässään. Munat ja muut pääsiäislahjat se kätkee ruohikkoon tai varta vasten tehtyihin pääsiäispesiin.Monissa maissa pääsiäisperinteisiin kuuluvat pääsiäiskorit....
Tyhjännaurajasta on kysytty aikaisemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-tyhjannauraja-kaikki-tiedamme
Kirjoista ja kirjaston käytössä olevista tietokannosta (mm. Kielikello) ei löytynyt mainintaa tyhjännaurajasta, mutta teoksesta Suomen kansan sananlaskuja / kirjaksi koonnut Elias Lönnrot löytyy sananlasku: "Räkänenestä mies tulepi, vaan ei tyhjän itkiästä".
Lönnrotin kokoelmasta löytyy ilmeisesti useampi versio tästä sananlaskusta, esimerkiksi tällainen: ”Mies tulee räkänenästä, toinen toljan tohjanasta, vaan ei tyhjän naurajasta”. (Lähde: https://www.tinfo.fi/fi/Sen_edestaan_loytaa ) Valitettavasti en saanut kys. teosta käsiini, joten en voi tarkistaa sen sisältöä.
Lönnrotin kirja on ilmestynyt alunperin vuonna 1842 SKS:n...
Suomi-ukraina-sanakirja on julkaistu vuonna 2012 ja viimeisin täydennetty painos on ilmestynyt 2020. Löydät sen seuraavilla tiedoilla: Zub, Jura: Suomi-ukraina-sanakirja : yli 23 000 hakusanaa. Se löytyy myös OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.2182501 (vuoden 2020 painos)
Saatavuus muissa kirjastoissa.
Niillä verkkosivuilla, joilla voi tarkastella eri maiden tai kaupunkien välisiä etäisyyksiä, Suomen ja Kanadan välimatkaksi ilmoitetaan tavallisimmin jonkin verran yli 6 200 kilometriä. Lyhin löytämäni linnuntietä mitattu suora linja maiden välillä oli kuitenkin pituudeltaan vain 5 388 kilometriä.
https://www.travelmath.com/flying-time/from/Canada/to/Finland
https://distancecalculator.globefeed.com/Distance_Between_Countries_Result.asp?fromplace=Finland&toplace=Canada
https://www.distancefromto.net/distance-from-canada-to-finland
http://distancebetween2.com/canada/finland
Tosiasiallinen lyhin etäisyys maiden välillä on kuitenkin löydettävissä, jos etsitään päätepisteet mahdollisimman pohjoisesta, toisin kuin ylläolevissa...
Tekstiili- ja vaatetustyöväenliitto perustettiin vuonna 1970. Sitä ennen oli ollut erikseen Kutoma- ja Neuletyöväen Liitto (1952-1970), Tekstiilityöväen Liitto (1960-1970) ja Suomen Vaatetustyöläisten Liitto (1937-1970). Lisää tietoja tekstiili- ja vaatetustyöväen historiasta löytyy teoksesta: Näreikkö, Heikki: Säikeistä yhteen. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto 1986.
Merirosvoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta suuri osa on lasten kirjoja. Aikuisille tarkoitettujakin on. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on seuraavat teokset: Pirates, an illustrated history of privateers, buccaneers and pirates from the sixteenth century to the present (1996), Cordinglyn Pirates, fact & fiction (1992), Cochranin Karibian kaapparit ja merirosvot (1973), Exquemelinin Karibian merirosvot (1970) ja Hornborgin Merirosvoja, kuvauksia merirosvouden historiasta (1928). Kirjojen sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta.
Kirjaston aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ löytyy useita cd-levyjä, joilta löytyy kuubalaista musiikkia ennen 1960-lukua. Hakusanoiksi kannattaa kirjoittaa 'Kuuba' ja esimerkiksi '1920', '1930' tai jokin muu kymmenluku. Hakuvalikkoon 'Näytä' kannattaa valita 'vain cd-levyjä'. Levyjen sisällön ja saatavuuden voi tarkistaa hakutuloksesta kunkin levyn kohdalta.
Kaikkein parhaiten perehdyt asiaan lukemalla Freudin omia tekstejä aiheesta, esim. teoksista 'Johdatus psykoanalyysiin' tai 'Seksuaaliteoria' (saatavuustiedot Nettiplussasta). Jos tämä tuntuu liiankin perusteelliselta, niin asiaa on toki käsitelty lukuisissa kehityspsykologian, kasvatuspsykologian tai yleisen psykologian oppikirjoissa, esim. Risto Vuorinen: Minän synty ja kehitys (WSOY 1998) tai saman tekijän Persoonallisuus ja minuus (WSOY 1992)(oikeat kohdat löytyvät kirjan lopussa olevan asiahakemiston avulla). Mutta nämä ovat vain esimerkkejä, muutakin löytyy helposti.
Tietoa löytyy myös verkosta esim. http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sospsyka/psfreud.htm tai http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/1filosofiapsykologia...
Nykysuomen sanakirja, osa 4 (WSOY, 1996), kertoo palkka-sanan eri merkityksistä mm. seuraavaa sivulla 189: "Paha saa aina palkkansa 'rangaistuksensa'". Eli pahan palkka on rangaistus pahantekijälle.
Suuressa sitaattisanakirjassa, osassa 3 (Otava 1982) s. 267, mainitaan seuraavanlainen sitaatti: "Tää opetus nyt mielees paina:/ On paha pahan palkka aina" Wilhelm Busch (1832-1908). Busch on kirjoittanut mm. tunnetun lastenkirjan "Maks ja Morits - kertomus kahden pojan seitsemästä kepposesta"
