Tottahan toki voi. Lehtien lukulaitteita on Pasilan kirjaston lehtialueella useampia ja niille yleensä mahtuu jonottamatta.
Mutta jos haluat ottaa vielä kopioita mikrofilmiltä, niin lehtialueelta toivotaan, että välttäisit aamun (paria) ensimmäistä ja illan viimeistä aukiolotuntia.
Mikrofilmiltä kopioivia laitteita nimittäin löytyy vain yksi ainokainen, jolle voi joutua jonottamaan. Tavallisesti virkailija kopioi lehtiä asiakkaan puolesta ja varsinkin aamulla lehtialueella pitää melkoisen kiirettä. Kopioiden ottaminen yleensä myös vaatii aikaa. Jäljennöksiä ei kuitenkaan voi tilata etukäteen.
Jos haluat varmistaa, että juuri tarvitsemasi filmirulla on paikalla, eikä esimerkiksi kaukolainassa muualla Suomessa, voit ottaa yhteyttä suoraan...
Pikkumittaa ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (https://finna.fi jonka pitäisi sisältää kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Ikävä kyllä näyttaisi siis siltä, ettei teosta ole saatavana kirjastoista.
Googlella hakemallakaan ei tule yhtään osumaa. Ehkä runo- ja aforismivihko siis on julkaisematon?
En saanut nyt käsiini Kaikki laulut -kokoelmaa, jotta olisin voinut tarkistaa, mainitaanko lehtisessä tarkempia tietoja, jotka auttaisivat etsimisessä. Ilmoitamme, jos saamme aiheesta lisää tietoa.
Grimmin veljeksistä näyttää olevan suomeksi elämäkerrallista tietoa yllättävän vähän verrattuna siihen, kuinka tunnettuja he ovat. Ainoa löytämäni edes jonkinlainen artikkeli löytyy Mervi Kosken teoksesta ”Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 1998; uusi painos Avain, 2011). Siihen kannattaa tutustua. Vanhoissa lehdissä on ollut lyhyitä veljeksiä käsitteleviä artikkeleita, mutta niitä on vaikea saada käsiinsä ja ne saattavat käsitellä enemmän heidän satujaan kuin itse miesten elämää.
Jos sinulta sujuu mitenkään englanti, Grimmin veljeksien elämästä löytyisi paljon tietoa Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Brothers_Grimm. Toinen englanninkielinen lähde voisi olla Encyclopædia Britannican...
Taivallahden teurastamosta löytyi jonkin verran tietoa kirjasta Entisaikain Töölö ( Helsingin kauounginarkisto, 1983) Artikkelissa kerrotaan teurastuslaitoksen toimineen aluksi Ruoholahdessa, mutta vuonna 1878 teurastaminen kiellettiin yksityisisä kaupunkitaloissa ja uusi teurastuslaitos valmistui Taivallahden rannalle. Teurastamo toimi osakeyhtiönä vuoteen 1933, jolloin siitä tuli kaupungin laitos ja se muutti Sörnäisiin.
Seuraavalla sivustolla on Taivallahden teurastamon historiaa
http://137.163.136.28/HELKA/materiaali/historia/241_TEURASTAMOLAITOS.PDF
Kaupunginmuseon sivulta löytyi myös seuraava tieto
http://www.kysymuseolta.fi/helsinginkaupunginmuseo/#id=208
Töölö seura voisi tietää lisää asiasta
http://kaupunginosat.net/toolo/index....
Nita (ja myös Nitta) on lyhentymä -nita-loppuisista nimistä, esim. Anitasta. Nette on lyhentymä joistakin -nete-loppuisista nimistä, mm. Agnetesta. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999) Neta-nimelle ei köytynyt selitystä.
Voisiko runo olla kuitenkin Aaro Hellaakosken Naurua? Tämä runo kertoo pienen vauvan naurusta, ja sopii hyvin vaikkapa ristiäisiin. Runo alkaa näin:
"Niin hassunkurisen touhun nään:
suu tuoss' on sepposenseljällään,
suu pieni ja hampaaton.
Se naurua on!"
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili (1. painos 1928, myös 1998 ja 2008). Jääpeili-kokoelma on myös Hellaakosken Runot-kokoelmassa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sj%C3%A4%C3%A4peili%20hellaa…
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi ) löytyy nuotti The BbEbop book! - One hundred greats for all Bb & Eb players, joka sisältää Galt MacDermotin African Waltz -kappaleen. Sävelkokoelmassa on 100 jazzstandardia sovitettuna puhaltimille (B- ja Es-vireisille), ei sanoja, kitaran soinnut. Sovitukset samasta kappaleesta vierekkäisillä sivuilla. Kyseinen nuotti näyttäisi vastaamishetkellä olevan paikalla Töölön kirjaston (http://www.lib.hel.fi/toolo/ ) musiikkiosastolla.
Vastaus on edelleen sama: tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Sanat ja soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä: https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/1989467.
Tuure Kilpeläisen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.tuurekilpelainen.fi/kaihonkaravaani2014/yhteystiedot/.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on vuodesta 1899 alkaen annettu Tunne- nimeä etunimeksi alle 52 kertaa. Miehiä näistä on alle 20 ja naisia alle 32. Palvelussa on kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassa olevat etunimet, sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Yksityisyyssuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän, kuten esimerkiksi Tunne-nimen kohdalla, joka on varsin harvinainen nimi. Väestötietojärjestelmässä ei ole yhtään Tunnea sukunimenä.
Viimeiset Tunne- nimet on annettu 2000-2009, jolloin alle 5 naista ja alle 5 miestä nimettiin Tunneksi. Vuosina 1940-1979 nimen sai alle 20 miestä ja naista, 1980-1999 ei...
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ylläpitämä Suomen murteiden sanakirja ei ole vielä edennyt p-kirjaimeen asti, joten lähdin selvittämään sanan merkitystä vuonna 2020 ilmestyneestä murresanakirjasta Kropsua eväsnä: Wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä (toim. Osmo Rinta-Tassi). Sen mukaan sanojen pislaaki ja pislai merkitys on "hela, lyöte hevosen valjaissa tai piipussa". Sana tulee ruotsin sanasta beslag, joka tarkoittaa mm. helaa ja raudoitusta.Pislaipiippu puolestaan on pidempi johdos sanasta pislai. Sen merkitys on paikallista murretta taitavan kollegani mukaan metallikoristeinen/-vahvisteinen piippu. Tulkintaa tukee Wikisanakirjan määritelmä "metallisella vanteella eli pislailla vahvistettu tai koristeltu tupakkapiippu" (https://fi....
Sana validi tarkoittaa luotettavaa, paikkansapitävää, kelpaavaa, laillista, pätevää. Se on lainasana englannin kielen sanasta valid ja alkujaan latinan sananasta validus.
Jäähallien energiankulutuksesta löytyy runsaasti tietoa verkosta. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen jääkiekkoliiton laatiman jääkiekkohallien energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitetun ohjeistuksen mukaan suomalainen jäähalli kuluttaa keskimäärin 1800 MWh energiaa vuodessa. Ruotsin halleissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sähköenergiasta kuluu jäähdytykseen. Hallin lämmitys vie seuraavaksi suurimman osuuden. Valaistus ja ilmanvaihto hoituvat jo pienemmällä kulutuksella. Kylmäkoneiston lauhde-energian hyödyntämisellä voidaan pienentää hallin lämpöenergian tarvetta.
https://jaahalliportaali.fi/files/jaahalliportaali_handbook.pdf
Aihetta käsittelevässä opinnäytetyössä määritellään jäähallin vuosittaista energiankulutusta myös näin...
Ei liene olemassa mitään aivan yksinkertaista hakutapaa, jolla saisi esiin kaikki klassisen musiikin videot ja vain ne, sillä kirjastojen tietokannoissa musiikkia ei ole jaettu klassiseen ja populaarimusiikkiin, vaan nämä kumpikin koostuvat monista musiikinlajin mukaisesta alaluokasta. Saadaksesi mahdollisimman kattavan tuloksen kysymykseesi joudut siis tekemään useampia hakuja.
Jos lähdet liikkeelle pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta (osoitteessa http://www.libplussa.fi), voit ensin rajata materiaalin videokasetteihin ja kokeilla sitten hakua erilaisilla asiasanoilla (esim. oopperat, sinfoniat, konsertot jne.).
Saadaksesi vielä kattavamman tuloksen voit kokeilla asiasanojen sijasta myös hakua luokan mukaan (joskin...
Akateemikko Georg Henrik von Wright on varmasti yksi tärkeimpiä suomalaisia filosofeja. von Wright on myös kansainvälisesti merkittävimpiä tiedemiehiämme, hän esimerkiksi seurasi jo vuonna 1948 Ludwig Wittgensteinia Cambridgen yliopiston filosofian professorina. von Wright onkin elämänsä aikana julkaissut huomattavan määrän teoksia ja yksittäisiä artikkeleita. Lisäksi häntä on merkittävänä kulttuurivaikuttajana haastateltu usein eri tiedotusvälineissä. Niinpä mainitsemasi yksittäisen toteamuksen - jonka muodostakaan et ole ihan varma - löytäminen on melko hankalaa.
Seuraavista viitteistä saattaa kuitenkin olla sinulle apua. von Wright on todennut omasta suhteestaan uskontoon Niin & Näin-lehden 2/95 haastattelussa seuraavasti:
"Itse...
Kiinalaisesta ruokakulttuurista on runsaasti tietoa netissä, kattavimmin kuitenkin englannin kielellä, mutta suomenkielisiäkin sivuja löytyy. Haku kannattaa tehdä sanahakuna vaikkapa Google-hakukoneella (http://www.google.fi )ja hakutermeillä: kiinalainen ruokakulttuuri. Kokeile myös hakua termeillä: kiina ruokakultuuri ja vertaile saamiasi hakutuloksia keskenään. Tulokseksi saamistasi linkkilistoista voit sitten poimia suomenkieliset sivut.
Kirjailija Jussi Kukkosen (oikea nimi Johannes Kukkonen) nimimerkkejä ovat J.K. Kulomaan lisäksi mm. Joel Linnala, Jouni Linnasaari ja Ananiias. Lisää Kukkosen nimimerkkejä löytyy seuraavista lähteistä:
Salanimet ja nimimerkit, koonnut Maija Hirvonen. Helsinki 2000, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston julkaisuja no 16). Teoksesta on Kuopion pääkirjastossa käsikirjakappale.
Kuopion kaupunginkirjaston kotisivujen Aapeli ja muita tuttavia - Pohjoissavolaisten kirjailijoiden bibliografia –sivustosta: http://www.kuopio.fi/kirjasto/BIBLIO/index.htm
Teos Suomen kirjailijat 1917-1944, Helsinki 1981, (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia no 365) mainitsee Kukkosen nimimerkeistä ainoastaan J.K.Kulomaan ja Joel Linnalan.
Lapsille on olemassa oikein hyvä helppotajuinen tietokirja diabeteksestä: Maijaliisa Diekmann Lasten lääkärikirja 3. Pikku-Paulan diabetes. Kustantaja Recallmed Karisto 2003. ISBN 951-847-025-1. Diabetesliitosta saa myös hyvää materiaalia, http://www.diabetes.fi/ .
Joensuun seutukirjaston sivuilta löytyy kattava luettelo suomennetusta Latinalaisen Amerikan kaunokirjallisuudesta. Siitä löytyvät sekä vanhat että uudet tuttavuudet. Osoite on http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/kokoelmatjatiedonha….
Turun Sanomien artikkeli 17.12. 2007 kertoo kustantamo ntamon toiminnasta
http://www.ts.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2007-12-17,104:5:50…:
Juri Nummelinin kirjoittamasta artikkelista selviää mm., että
ntamon kirjoja valmistetaan yksi tai useampia kappaleita sen mukaisesti kuin kirjaa Internetin kautta tilataan. Amerikkalainen digipaino Lulu.com painaa kirjan tilauksesta ja lähettää lukijalle. Edes tekijä ei saa ilmaiskappaleita. Kustantaja ei myöskään kierrä messuilla esittelemässä ja myymässä kirjoja eikä lähetä niistä mainoksia. Kyse on kulujen leikkaamisesta, ntamon verkkosivutkin on tehty ilmaisella blogipohjalla.
