Tomi Kontiosta on kirjoitettu paljonkin. Kannattaa tutustua teoksiin: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. BTJ 2004, Kotimaisia nykykertojia 1-2. BTJ 2003, Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6. uud.laitos T 2000, Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?: muistikuvia lapsuudesta. Atena 2003 ja Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002. BTJ 2003. Noissa teoksissa on tietysti paljon samaa tietoa kaikissa, mutta kuitenkin kannattaa perehtyä kaikkiin. Esim. viimeksimainitussa kirjassa (Palkitut kotimaiset...) on Marketta Härkösen artikkeli Kontiosta ja hänen palkitusta teoksestaan, siitä ilmenee, että Tomilla on kaksosveli Timo.
Internetistä löytyy myös paljon sivuja tästä kuuluisasta kirjailijasta, esim....
Lukuisilla järjestöillä ja yhdistyksillä on Suomessa omat, myös lainaustoimintaa harjoittavat kirjastonsa, joten mitään lainsäädännnöllistä estettä kirjaston perustamiselle ei ole. Kirjastojen lainausoikeuden perustana on tekijänoikeuslain 19§, jossa mainitaan "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen" eli laillisesti hankittuja teoksia voi antaa asiakkaille kotilainaksi. Poikkeuksen muodostavat elokuvateokset ja tietokoneohjelmat, joita ei ilman lupaa voi saattaa lainattavaksi yleisölle. Tekijänoikeuskysymyksistä saa tietoa esim. Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille -verkkojulkaisusta http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm ja...
Ei ole olemassa tutkimusta, jossa käytäisiin kattavasti läpi sarjakuvien asemaa kirjastoissa, joten voin tässä kertoa vain Turun kaupunginkirjaston, lähinnä pääkirjaston aikuistenosaston, käytännöistä ja toimintaperiaatteista.
Turun kaupunginkirjastoon pyritään hankkimaan kattavasti ilmestyvät suomenkieliset sarjakuvat. Niitä hankitaan pääkirjastoon 1-4 kpl / nimeke, oletetusta kysynnästä riippuen. Sarjakuvia hankitaan myös muilla kielillä, lähinnä ruotsiksi ja englanniksi. Sarjakuvia hankitaan myös lähikirjastoihin. Sarjakuvia lainataan vilkkaasti.
Kirjastosta on mahdollista löytää myös vanhempia sarjakuvia, koska niitä on varastoitu. Kirjastossa on myös sarjakuvan tutkimukseen liittyvää aineistoa.
Kun vanhan pääkirjastorakennuksen...
Carolyn Keene on pseudonyymi (= salanimi, taiteilijanimi) niille kirjailijoille, jotka kirjoittivat Stratemeyer Syndicate-kustantamon julkaisemia Neiti Etsivä ja Dana-tytöt -kirjasarjoja. Edward Stratemeyerin(1862–1930)perustama The Stratemeyer Syndicate -kustantamo olikin kuuluisa siitä, että se oli julkaissut kirjojaan keksityillä kirjailijanimillä, oli alkuperäinen kirjailija kuka tahansa. Kustantamo palkkasi kirjailijoita kirjoittamaan lyhyitä romaaneja kirjasarjaan. Heille maksettiin vain vaatimattomat 125 Yhdysvaltain dollaria tarinaa kohti ja heidän oli myös luovuttava kaikista oikeuksistaan kirjoittamaansa materiaaliin.
Edward Stratemeyerin kuolinvuonna julkaistiin Nancy Drew -sarjan ensimmäinen kirja, The secret of the Old Clock,...
Molemmat kirjat ovat aivan uusia, eikä niitä ole ilmestynyt HelMet-verkkokirjastoon vielä yhtään kappaletta. Siksi niitä ei pysty vielä varaamaankaan. HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä näen, että kirja on aivan vastikään saapunut tukkutoimittajalta, mutta kirjat täytyy vielä käsitellä lainauskuntoon ja viedä rekisteriin ennen kuin niitä voidaan antaa lainattaviksi. Varmasti kirjat ovat tulossa aivan piakkoin lainattaviksi. Kannattaa seurata HelMet-verkkokirjastoa. Kun ensimmäinen kappale kirjaa ilmestyy sinne, varauksen pystyy jo tekemään.
Kirja-arvosteluja löytyy hyvin sivustolta www.kritiikkiportti.fi. Kritiikkiportti.fi on verkkosivusto, joka sisältää linkit suomalaisten sanoma- ja kulttuurilehtien verkkosivuilla julkaistuihin taidearvosteluihin. Kritiikkejä voi hakea taiteenalan, lehden, kriitikon tai hakusanan mukaan. Hakuikkuna on sivustolla oikeassa yläreunassa.
Kun hakuikkunaan kirjoitetaan esim. teoksen nimi ”Via Merulanan sotkuinen tapaus”, saadaan linkit kahteen arvosteluun. Toinen linkki on virheellinen, mutta toinen on ajan tasalla ja sen suora osoite on seuraava:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Todellisuus+pakenee+murhaajaa/HS20110…
Kaitafilmien digitointi on teknisesti sen verran vaativaa puuhaa, ettei palvelua taida olla vielä missään kirjastossa tarjolla (tämä tieto on toivottavasti piankin väärä). Kuluttajatasoiset kompaktilaitteet maksavat vähintään muutaman tuhannen euron verran, joten mahdotonta tällaisen hankkiminen ei isompaan kirjastoon välttämättä ole.
Kaitafilmejä digitoidaan kahdella päätekniikalla. Se parempi perustuu jokaisen filmin ruudun kuvaamiseen, jolloin lopputuloksena on mahdollisimman hyvälaatuinen digitaalinen versio. Työ on kuitenkin erittäin hidasta ja kaupallisesti ostettuna myös kallista.
Toinen tekniikka perustuu siihen, että filmi heijastetaan valkokankaalle ja kuvataan siitä digitaalisella videokameralla. Nämä kuluttajalaitteet...
Tauno Tukkinen on kirjoittanut teoksen "Mäkeen, mäkeen vaan!: punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918" (2001).
Jokioislaisen Unto Kiiskisen kirjat "Äitiä en jätä" (2007) sekä "Orpojen vuosi" (2010) sisältävät sekä dokumentteja että dokumentteihin perustuvia kuvauksia keväästä 1918 Jokioisilla ja sen lähiympäristössä.
Kirjassa "Kuoleman kentiltä : muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta" on pari sivua Jokioisista sekä luettelo työläisuhreista.
Näistä Lahden kirjastosta löytyvät "Orpojen vuosi" seka "Kuoleman kentiltä", muita voi pyytää kaukolainaksi.
Lisää tietoa voisi löytyä myös arkistolähteistä http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918
Kyseinen tuolimalli on Orange Slice, jonka on suunnitellut ranskalainen huonekalusuunnittelija Pierre Paulin (1927-2009). Erityisesti tuolien suunnittelijana tunnettu Paulin saavutti kansainvälistä mainetta 1960- ja 1970-luvuilla, ja hänen suunnittelemiaan tuoleja käytettiin esimerkiksi Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu (1968). Orange Slice -mallin Paulin suunnitteli jo vuonna 1960.
En pysty sanomaan, mistä Turun kaupunginkirjaston tuolit on hankittu. Koska kyseessä on suhteellisen tunnettu tuolimalli, löytyy Orange Slice -tuoleja varmasti ainakin ulkomaisista verkkokaupoista.
Lisätietoa Pierre Paulinista löytyy esimerkiksi Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Pierre_Paulin
Puolustusvoimain edustajat ovat todennäköisesti virallisesti tätä mieltä, mutta me armeijan käyneet tiedämme, ettei asia ole niin yksinkertainen.
Ensinnäkin puolustusvoimat ei oikeasti halua riveihinsä ihmisiä, joilla on normaalia palvelusta haittaava fyysinen tai henkinen ongelma. Rajanveto on aina hankalaa ja tunnen itse ihmisiä, jotka ovat saaneet vapautuksen mielestäni aika kevyin perustein, koska osasivat perustella hyvin. Nämä ihmiset olisivat epäilemättä "pystyneet" käymään armeija, mutta eivät halunneet. Todistamattoman perimätiedon mukaan erityisesti "entisaikaan" esimerkiksi homoseksuaaliksi ilmoittautuminen riitti. Sitä ei varmaan ole papereihin merkitty, mutta se on voinut olla tosiasiallinen peruste.
Toiseksi on selvää, että...
Oli sitten ruumis haudassa tai ei, ihmisen kuoltua alkaa samankaltainen prosessi. Ensin ruumis alkaa jäähtyä, kunnes se kohtaa ympäristön lämpötilan. Sen jälkeen alkaa kudosten hajoaminen, mikä aiheutuu ihmisen omissa soluissa olevista entsyymeistä. Solukalvojen toiminta loppuu ja entsyymit alkavat syödä ihmissen kudosta. Varsinaisen mätänemisen aloittavat siis elimistön omat bakteerit, jotka lähtevät liikkeelle suolistosta. Maahan haudattu ruumis hajoaa hitaammin kuin esimerkiksi hautaamaton, ilman kanssa kosketuksissa oleva ruumis.
Lähteitä ja lisätietoa aiheesta:
https://www.ts.fi/lukemisto/1074176502/Aimo+Massisen+kyselypalsta+Aimo+annos+Kuinka+nopeasti+ruumis+maatuu
http://www.kysy.fi/kysymys/ihmisen-hajoaminen-...
Lähetin kysymyksesi Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen museoon, josko heidän sienituntijansa voisi valaista asiaa, mutta en ole vielä saanut vastausta. Itse en ole kuullut sienien myrkyn tarttuvan kuvaamillasi tavoilla, mutta ainakin ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa mahdolliselta. Sienioppaissa yleensä kehotetaan vain välttämään epäilyttävien tai tunnistamattomien sienien poimimista ja varsinkin syömistä, mutta ei kerrota voiko myrkky "tarttua" pinnoilta. Merkitystä on varmaankin sillä, mistä ja kuinka vaarallisesta myrkkysienestä on kysymys tai miten pitkään ne ovat kosketuksissa muihin sieniin.
Tea von Bonsdorff (2020) kertoo kirjassa Ruokasienet Suomen luonnossa, että Suomessa tunnetaan yli 50...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on vuodesta 1899 alkaen annettu Tunne- nimeä etunimeksi alle 52 kertaa. Miehiä näistä on alle 20 ja naisia alle 32. Palvelussa on kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassa olevat etunimet, sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Yksityisyyssuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän, kuten esimerkiksi Tunne-nimen kohdalla, joka on varsin harvinainen nimi. Väestötietojärjestelmässä ei ole yhtään Tunnea sukunimenä.
Viimeiset Tunne- nimet on annettu 2000-2009, jolloin alle 5 naista ja alle 5 miestä nimettiin Tunneksi. Vuosina 1940-1979 nimen sai alle 20 miestä ja naista, 1980-1999 ei...
Helsingin kaupunginkirjaston kokonaislainaus v. 1998 oli 8 622 765 lainaa, joista kirjojen osuus oli 6 480 197, nuottien 101 940, äänitteiden 1 110 525, videoiden 541 694, atk-tallenteiden 41 829, lehtien 243 614 ja muun aineiston 101 529 lainaa. Lisäksi saatuja kaukolainoja oli 1 436 kappaletta. Kirjastokäyntejä kaupunginkirjastossa oli v. 1998 kaikkiaan 6 709 424. Lainaus- ja kävijätiedot, myös sivukirjastotasolla, löydät netissä olevasta Mainio-tietokannasta, jossa on tilastotietoja myös muista Suomen kirjastoista. Mainion osoite on http://mainio.lib.hel.fi. Jos haluat tutustua lainaustilastojen tarkempiin jakoihin eri materiaalien ja sivukirjastojen osalta - ja mahdollisesti vielä eri vuosilta - pyydä kirjastossa käydessäsi...
Helsingin Kaupunginkirjaston pääkirjastoon (Pasilassa) tulee kiinankielinen sanomalehti "Europe journal".
Lehteä ei lainata kotiin, säilytetään kolmen kuukauden ajan.
Kirjoja on sekä Helsingissä että Espoossa pääkirjastoissa.
Vaikka pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot siirtyvät käyttämään uutta kirjastojärjestelmää 3.2.2003, niin edelleenkin lainaajalla on oltava kirjastokortti mukanaan kun hän haluaa lainata / uusia lainassa olevaa aineistoa.
Lainaaminen ilman kirjastokorttia ei ole mahdollista, koska pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen käyttösäännöt edellyttävät, että asiakkaalla on kirjastokortti mukanaan lainaus- ja uusimistilanteissa. Kirjastojärjestelmällä ei ole tähän asiaan vaikutusta, eikä muutosta tilanteeseen ole näillä näkymin luvassa.
Varsinaisia tieteellisiä tutkimuksia kantoliinoista tai rintarepuista ei valitettavasti löytynyt, mutta aihetta sivuaa ainakin Jean Liedloffin kirja The Continuum Concept, jonka sanotaan olevan "pehmeän vauvanhoidon ja vauvankannon klassikko". Lisää tietoa kirjasta osoitteesta http://www.continuum-concept.org/ Kirjaa on saatavana yksi kappale pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa, tarkemmat tiedot http://www.helmet.fi/
Myös suomalainen Anneli Aurelan tutkimus Sylissäpito elämänmuotona ja terapiana saattaisi sivuta aihepiiriä. Kirja on saatavana ainakin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kirjastosta.
Kotimaisia ei-kaupallisia kantoliinasivuja löytyy osoitteista:
http://www.lapsiperhe.net/kantoliinat/perhepeti.html
http...
Kysymäsi kirja voisi olla Kornei Tsukovskin Tohtori Kipula.
Kirjassa tohtori Kipulan mukana Afrikkaan matkustaa liuta eläimiä mm. porsas, koira, papukaija, lehmä, pöllö ja krokotiili. Afrikassa joukko tapaa myös kaksipäisen eläimen ( ei siis yksisarvista).
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,http://www.helmet.fi .
Jos tämä ei ole kaipaamasi kirja, muistaisitko koska olet kirjaa lukenut ja hieman lisää yksityiskohtia.
Geoffrey Huntingtonista löytyy hienoja nettisivuja, mm. osoitteessa www.ravenscliff.com., valitettavasti vain englanniksi.
Suomeksi löytyy lyhyt esittely osoittesta http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuortenfantasia.shtml. Hieman pidempi arvio löytyy osoittesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5196. Keskustelua löydät osoitteesta http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/showflat.php?Cat=&Number=1288617&Mai…. Voit kokeilla myös fantasia-aiheista sivustoa osoitteessa www.risingshadow.net.
Lyhyt esittely löytyy myös WSOY:n sivuilta osoittesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-27201-9.
Fantasiakirjallisuuden arvosteluja löytyy myös lehdistä, mm. Portti, Tähtivaeltaja, Legolas.
Suomenkieliset sivut löytyvät...
Valitettavasti Marcus Sedgwickistä ei löydy tietoa suomeksi. Vuonna 1968 syntyneen englantilaiskirjailijan esikoisteos ilmestyi vuonna 2000 ja voitti Branfoard Boase -palkinnon vuoden 2000 parhaana lastenkirjana. Tähän mennessä häneltä on suomennettu vain Mustat ratsastjat -teos. Englanniksi hänestä on tietoa netissä, esim. osoitteessa http://www.marcus-sedgwick.com/home.htm löytyy haastattelu, elämänkertatietoa ja tietoa kirjailijan teoksista. Elämänkertatietoa on myös osoitteessa http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Marcus_Sedgwick.htm#top
Google-haulla kirjailijasta tulee lukuisia viitteitä.
