En uskalla lähteä tulkitsemaa työtoverisi viestintää, mutta tässä muutama kirjavinkki:
Body talk : kehonkieli työelämässä / Judi James, 2002
Ruumiinkieli / Markku T. Hyyppä, 1986
Kehosi kielii / Anne Hietanen, 2001
Lisää aiheeseen liittyvää materiaalia löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta.Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi. Käytä esimerkiksi hakusanoja ruumiinkieli, sanaton viestintä, eleet,ilmeet,tulkinta.
Näistä teoksista löytyy tietoa väestönsuojelusta talvisodan aikana:
1) Talvisodan historia. 4 : Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat / toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto toimittanut KIRJA 1991
2) Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989 / Jukka Knuutt KIRJA 1990
3) Sodan ja rauhan rajalla: muistelmia ylimääräisten kertausharjoitusten ajalta syksyltä 1939 / toimituskunta: Sture Merikallio, Antero Heikkinen, Osmo Lampinen KIRJA 1996
Kysymykseen japanilaisista kirjaimista tai kirjoitusmerkeistä on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Kannattaa katsoa vastausarkistosta hakusanoilla japanin kieli. Arkiston osoite on
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Suomenkielinen sivusto nimien kääntämiseen löytyy osoitteesta
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
Hanna-nimen käännös löytyy englanninkieliseltä sivustolta
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Parhaiten tieoa Raamatun nimistä sisältää kymmenosainen "Iso Raamatun tietosanakirja", jossa on mm.nimien selityksiä. Sarjassa on kahdeksan tietosanakirjaosaa ja 2 atlasosaa.
Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. Vantaa : Raamatun tietokirja. 1989 -1992
Nimi on ollut käytössä ainakin myöhäisantiikin aikaan naisen nimenä, esim. filosofi Plotinoksella oli Gemina -niminen oppilas sekä Gemina -niminen tytär.
Nimi on alunperin latinaa ja tarkoittaa kaksosta (Lansky, Bruce: The best baby name book in the whole wide world, ISBN 0915658836.)
Nimipäivää ei suomalaisista almanakoista löytynyt, ruotsinkielisistä eikä myöskään englannin- tai italian nimipäiväsivustoista. Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjastakaan ei löytynyt Geminaa, joten nimipäivää täytynee viettää oman valinnan mukaan.
Iliana-nimi on espanjalainen etunimi ja muunnelna nimestä Ileana joka vuorostaan on muunnella nimestä Helena.
Helena esintyy kreikkalaisessa mytlologiassa missä hän on Zeusin ja Ledan tytär.
Katso lisää
http://www.behindthename.com/name/helen
Hei!
Martta ja Maria -tarina löytyy Luukkaan evankeliumista, luvusta 10, jakeista 38-42. Esimerkiksi Suomen Pipliaseuran sivuilla, osoitteessa
http://www.bible.fi/koulutuspalvelu/marttajamaria.pbs on tulkittu tarinaa. Varsinaisesti ei siis ole kysymys oikeassa olemisesta, Jeesus vain sanoo,että Maria on valinnut hyvän osan.
Hienoa, että runo löytyi! Etsimme erittäin mielellämme runoja ja tekstejä kaikilla vihjeillä, vaikkeivät ne aina olisikaan ihan täysin oikein muistettuja. Meillä on innokas joukko vastaajia, jotka pitävät tiedon etsimisestä ja haasteista varsinkin. Tätä runoa emme löytäneet ennen sinua, mutta kiitos että lähetit meille tiedon siitä, mistä runon oli kyse. Nyt voimme tallentaa oikean vastauksen arkistoomme ja jos joku muu etsii kysymääsi, se löytyykin sillä kertaa helpommin. Toivottavasti sinulla on tulevaisuudessakin kysymyksiä, jotka lähetät meille! Aurinkoista kesää!
Kirjallisuuden uutuusluetteloita julkaisevat esim. kustantajat, kirjakaupat, kirjastot sekä sanomalehdet.
Kirjavälitys tuottaa yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa kotimaisen kirjallisuuden FinnBooks-tietopalvelua, josta löytyy tuote- ja saatavuustietoja n. 120 000 kotimaisesta nimekkeestä.
http://www.kirjavalitys.fi/kv/frontmenu/kaupat.jsp;jsessionid=LhvCNLXDX…
FinnBooks -tietokanta on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla
http://www.lib.hel.fi/Page/6413c55e-6578-456b-8ee3-4aa4df6b903f.aspx
Muita uutuusluetteloita:
http://www.hs.fi/kirjat/
http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/jasenetaq/
http://www.suomalainen.com/sk/?gclid=CI-grvOghagCFUww3godzUi6XA
”Clinical laboratory science” -lehteä näyttäisi olevan Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Sitä löytyy vuosilta 1988–2010. Helka-tietokantaa voi katsella osoitteessa https://finna.fi.
”International Journal of Nursing Education Scholarship” näyttäisi olevan vapaasti saatavilla Internetistä. Osoitteesta http://www.bepress.com/ijnes/vol6/iss1/ taitaa löytyä kaipaamasi numero.
Lehtiä ”Clinical Leadership & Management Review” ja ”Journal of Allied Health” ei näytä Suomen kirjastoissa tosiaan olevan, eikä niiden arkistoihinkaan pääse ilman maksua. Osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi löytyvä Frank-monihaku ei antanut niistä osumia.
”American clinical laboratory” taitaa olla sama kuin osoitteesta http://new....
Monet kirjastot lainaavat tosiaan asiakkailleen liikuntavälineitä. Tällaisia ovat mm. kuntoiluvälineet, kävelysauvat, jalkapallot ja lumikengät. Lainattavat välineet vaihtelevat kovasti kirjastosta toiseen.
Alla on lista kirjastoista, joilla on tällaista lainausta. Se ei ole täydellinen, mutta toivoakseni varsin kattava.
Hartola, Nastola, Kiiminki, Jääli, Sievi, Pedersöre, Kristiinankaupunki, Kirkkonummi, Inari, Iitti, Kannonkoski, Joutsa, Töysä, Vantaa, Helsinki, Vesilahti, Kajaani, Paltamo, Kuhmo, Suomussalmi, Ristijärvi, Lahti, Hämeenkyrö, Heinola, Lappeenranta,
Turku, Posio, Vesilahti, Kokkola, Jalasjärvi, Hattula, Kurikka,
Heinola, Järvi-Pohjanmaan kirjastot, Virrat, Hollola, Asikkala, Vesanto, Sastamala, Utajärvi, Parikkala....
Ei ole, kirjastot lainaavat elokuvia DVD- tai Blu ray -muodossa, ja jonkin verran vielä myös videokasetteina.
Tekijänoikeussyistä kirjastot eivät saa myydä poistamiaan kuvatallenteita olivatpa ne missä muodossa tahansa.
Hei,
Kiitos kysymyksestä.
Kyseessä on Rare Export -elokuvaa varten luotu teos, jota ei siis ei ole oikeasti julkaistu. Elokuvassa esiintyvät kirjan sivut on julkaistu netissä.
Joulupukista löytyy tietoa ainakin jouluperinteisiin liittyvistä kirjoista. Hieman samantapaista tietoa pohjoisesta mytologiasta voi löytää teoksista:
Egerkrans, Johan: Pohjoismaiset taruolennot (Minerva, 2014)
Tukiainen, Maaretta & Frey, Markus: Pohjolan voimaeläimet (Tuuma-kustannus, 2018)
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia
Harva, Uno: Suomalainen muinaisusko (uudistettu laitos: SKS, 2018)
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko (Gaudeamus, 2014)
Ganander, Christfrid: Mythologia Fennica (3. täyd. laitos, Salakirjat, 2016)
Vuosina 2011-12 uutisoitiin kirjoituskoneiden valmistuksen lopettamisesta viimeisimmissä tehtaissa. Digitalisaatio ei silti edennyt samaan tahtiin maailmanlaajuisesti eikä se kokonaan hävittänyt valmistusta: uusia mekaanisia kirjoituskoneita valmistetaan yhä sopimusperusteisesti ainakin Vietnamissa. Mutta pienen kielialueen (suomi ja ruotsi) mukaista uutta laitetta en onnistunut löytämään.
Ääkköset sisältäviä käytettyjä kirjoituskoneita myydään kyllä verkossa. Niitä voi hakea esim. sivustolta Kauppapaikat.net. Joissakin huoltoliikkeissä korjataan vanhoja koneita toimintakuntoon. Pandemian aikana kierrätyksen arvostus on noussut entisestään.
Lähteitä:
Typewriters make comeback (2021)
Sähkökirjoituskoneet katoavat (...
Viisas kykenee toimimaan järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti, aikaa ja vaivaa säästäen; tyhmä joutuu mitä todennäköisimmin näkemään paljon enemmän vaivaa päästäkseen samaan lopputulokseen. Viisas toimii harkitusti ja suunnitelmallisesti, tyhmä tekee ensin ja miettii vasta sitten – ja tekee uudestaan.
Sanonta tunnetaan sekä tyhmä- että hullu-varianttina. Merkitys on sama riippumatta siitä, kumpaa sanaa viisaan parina on käytetty: miettimällä ja suunnittelemalla tekemisensä pääsee vähemmällä kuin umpimähkäisesti sähläämällä.
Kyllä linnuilla on polvet, mutta useinkaan ne eivät näy. Lasse j. Laineen Lintuharrastajan oppaan (951-1-18829-1) sivuilta 73-74 löytyy kuva linnun luustosta sekä tietoa jalan rakenteesta ja toiminnasta. Suomenluonto.fi :stä löytyy artikkeli linnun jalan rakenteesta: https://suomenluonto.fi/uutiset/polvi-onkin-nilkka/ .
Se on käännös saksankielisissä maissa tutusta sanonnasta "Da muss noch viel Wasser die Donau hinunterfließen". Englanniksi sama on "water under the bridge". Sanonnalla tarkoitetaan, että asiasta on mennyt jo aikaa, eikä sitä enää kannata murehtia tai sille ei enää voi mitään. LähteetUniversität Wien: Sprachenzentrum blog: https://sprachenzentrum.univie.ac.at/de/blog/artikel/vom-wasser-und-seinen-launenCollins Dictionary: Water under the bridge: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/water-under-the-br…
Menetystä, häviötä tai perikatoa merkitsevällä hukka-sanalla on vasteita useimmissa lähisukukielissä (karjalan hukka, viron hukk). Etäsukukielten vasteet ovat epävarmempia. Sanavartalo saattaa olla germaanista perää.
Sekä suomen itämurteissa että karjalan kielessä sana hukka on saanut susi-merkityksen ehkä siksi, että sitä on käytetty kiertoilmauksena vaarallisesta tuhoisasta eläimestä.
Suomen kirjakielessä hukka-sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Hakutapa hiukan riippuu kirjastosta ja siellä käytettävästä atk-järjestelmästä.
Tässä kuitenkin muutama vihje: Helsingin seudun kirjastojen tietokannasta (http://www.libplussa.fi) voit etsiä valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisu ja kirjoittamalla asiasanaksi "rummut".
Esim. Tampereen ja Turun tietokannoista löytyy aineistoa seuraavasti: kirjoita asiasanakenttään esim. "rummut:soitonoppaat". Voit tietysti kirjoittaa myös pelkän asiasanan "rummut", jolloin sinun täytyy karsia itse pois rumpumusiikki yms.
Schweizerische Volksbibliothekin ylläpitämiltä sivuilta osoitteesta http://www.svbbpt.ch/Literatur/deutsch/FrameDL.htm löytyy tietoa monista sveitsiläisistä kirjailijoista (sekä saksan-, ranskan-, italian- että retoromaninkielisistä) ja heidän teoksistaan.
Suomeksi ja ruotsiksi on käännetty esimerkiksi Max Frischin ja Peter Zeindlerin kirjoja, ruotsiksi (mutta ei suomeksi) löytyy myös Jörg Steinerin teoksia.
Sveitsistä ja sen kulttuurista on myös Internetissä paljon tietoa. esimerkiksi Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n kotisivujen ( http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut ) kautta löytyy hyviä, valmiiksi aiheen mukaan jaoteltuja linkkejä.
