Taylor Hackfordin ohjaama elokuva Dolores Claiborne perustuu Stephen Kingin samannimiseen kirjaan. Teos on suomennettu nimellä Doloreksen tunnustus.
Tästä Markku Soikkelin arvostelusta saat käsityksen elokuvasta
http://www.uta.fi/~csmaso/elokuvat/Dolores_Claiborne.htm
Katso myös englanninkielisiä sivuja
http://www.imdb.com/title/tt0109642/
http://www.allmovie.com/cg/avg.dll
Sekä kirja että video ovat lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot selviävät aineistohaulla: http://www.helmet.fi
Kirjallisuutta sarjakuvista voi hakea esim. Tampereen ja ympäristökuntien PIKI-tiedonhausta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ , vasemman reunan linkistä Haku. Asiasanaksi tulee SARJAKUVAT, aineistolajiksi kannattaa valita Kirjat ja alimmista vaihtoehdoista kannattaa ilman muuta valita Tietokirjallisuus (jotta ei tulokseen tule kaikkia sarjakuva-albumeja). Näin saa 177 viitettä, joista voi hakea sopivia. Sarjainfo-lehti on myös hyvä alan tiedonlähde.
Nuoret lukevat nykyään edelleen Tinttejä, Aku Ankkoja, Lucky Lukeja ja Asterixeja. Lassi ja Leevi -sarjakuvat ovat myös hyvin suosittuja.
Tällä hetkellä varatuin kirja lienee Dan Brownin Da Vinci -koodi. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-järjestelmän varatuimmasta aineistosta julkaistaan lista n. kerran kuukaudessa Helsingin kaupunginkirjaston www-sivuilla (www.lib.hel.fi > kirjasto-info > lukeminen). Tarkka osoite on:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1643
Hoitolaitosten tilaratkaisuista esteettiseltä kannalta, taideteoksista hoitolaitoksissa sekä taiteen ja kulttuurin merkityksestä hoidossa yleensä löytyy tietoa esim seuraavista teoksista: Hyyppä, Markku: Kulttuuri ja terveys, Edita 2005, Liikanen, Hanna-Liisa: Taide kohtaa elämän, Suomen mielenterveysseura 2003, Parantava taide, Toimihenkilöjärjestöjen sisistysliitto 2001, Dementiakoti, Suomen dementiahoitoyhdistys 2003, Simpanen, Marjo-Riitta: terveyttä taiteesta, Minerva 2007.
Värien vaikutusta tilaan ja ympäristöön käsitellään esim. suraavissa teoksissa: Rihlama, Seppo: Värit ja kuviot ympäristövaikuttajina, 1993, Rihlama, Seppo: Väri sisustuksessa, 1998 ja Huttunen, Matti: Värit pintaa syvemmältä, WSOY 2004
Näillä tiedoilla ei löytynyt varsinaisesti miehen paidan muuttamista naisen paidaksi.
Suuri käsityölehti 2004:5, sivulla 24, 75 on ohje vanhan kauluspuseron muodistamisesta, jossa kavennetaan ja lyhennetään vanhaa paitapuseroa.
Suuri käsityölehti 2005:6-7, sivulla 52- on kaavojen mittataulukko ja välikoon piirtäminen, joista voisi olla apua.
Naisten paitapuseron kaavoja löytyy useista lehdistä, mm.
Suuri käsityölehti 2007:4, 2006:6-7, 1998:1.
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortilla ei voi lainata Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta, vain turkulaisten tieteellisten kirjastojen kortilla voi lainata, lisätietoja
http://www.turkuamk.fi/Public/default.aspx?contentid=13803
Helsingin kaupunginkirjaston osalta eduskuntavaalien esitemateriaalia ja tilaisuuksia koskien kirjastoja on ohjeistettu seuraavan linjan mukaisesti :
- puolueet ja yksittäiset ehdokkaat voivat pitää suljettuja kokouksia kirjaston kokoustiloissa
- puolueet ja yksittäiset ehdokkaat eivät voi järjestää kirjastoissa avoimia yleisötilaisuuksia
- vaalimainoksia ei saa laittaa esille kirjastoihin
Kirjasto voi itse halutessaan järjestää tasapuolisuusperiaatetta noudattavia vaaliaiheisia tilaisuuksia eli paikalle tulee kutsua usean eri puolueen edustajia. Tällaisia ovat esim. paneeli- tai keskustelutilaisuudet.
Tällä hetkellä kirjastoissa ei ole resursseja pitää yllä toimivaa vaali-infopistettä, jossa puolueet ovat tasapuolisesti edustettuina ja...
Kirjasta Monty Roberts Hevoskuiskaajan käsikirja voi lukea hevosen psykologiasta. S. 165 on kilpailuvietistä ja hevosen halusta voittaa. Hevonen oppii pitämään kilpailua hauskana ja on valmis laukkaamaan.
Lähde: Roberts, Monty: Hevoskuiskaajan käsikirja. Readme 2008.
Kysymykseen on vastattu 13.2.2007, kysy fi-sivustolla.
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-nimbus
"Sanalla 'nimbus' (lat.) on useita merkityksiä:
1. pilvi, sumu, usva
2. sadekuuro
3. sädekehä
4. kuuluisuus, maine
Lähde: Valpola, Veli: Suuri sivistyssanakirja WSOY, 2000
Latinan kielen sanakirjasta löytyvät nämä merkitykset:
1. pilvi, pilvet
2. (kuv.) taaja, parvi, joukko
3. rankkasade, sadekuuro, rajuilma, myrsky
Lähde: Streng, Adolf V.: Latinalais-suomalainen sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992"
Kysyttyä tietoa ei löytynyt historiikeista Maanpuolustuskorkeakoululta tai Rajavartiolaitokselta. Näissä puhuttiin ainoastaan merivartiostoista, mutta ei juurikaan yksittäisistä merivartioasemista. Kotkan merivartiomuseosta lähetettiin seuraavat tiedot
Tervehdys Merivartiomuseosta,
Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä! Pahoittelen, että vastaukseni venyi tämän päivän puolelle.
Museon arkistosta ei valitettavasti löydy kootusti kattavaa tietoa koko maan merivartioasemien toiminnasta. Asemien luonne ja sijainti on vuokymmenien aikana vaihdellut toiminnan tarpeiden ja kehityksen mukaan paljon, ja käänteistä on meiltä löytyvään aineistoon tallentunut tietoa vaihtelevasti. Taustana vuoden 1948 tilanteelle on edellisenä vuonna tapahtunut...
Matriitiksi on kutsuttu Oulun Tuiran kaupunginosan aluetta. Nimen sanotaan tulleen siitä, kun alueen omakotitaloja (jotka on jo sittemmin purettu) rakennettiin, "pauke oli kuin Matriitin taisteluisa". Nimi Matriiti viittaa vuosina 1936-39 käytyyn Espanjan sisällissotaan. Paikan virallisempi nimi oli Kankaan omakotialue. Nykyään paikalla sijaitsee palvelutalo Caritas Matriiti.
Port Arthuriksi, Portartturiksi tai pelkästään Artturiksi on sanottu nykyistä Välivainion kaupunginosaa, joka on aikoinaan kuulunut kuitenkin Tuiraan. Nähtävästi asutusalueen lempinimi on tullut uutisissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esiintyneestä Port Arthurin tukikohdasta.
Lähde: Ritva Toropainen: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005).
Tähän hätään ei löytynyt uimastadionin mittoja tai piirustuksia, mutta hahmotellaan hieman tilavuutta.
Täysimittaisen olympiauima-altaan mitat ovat nykyisellään 50 m x 25 m x 2-3 m. Yhden radan leveys on 2,5 metriä, joten nykyisellään olympia-altaassa on kymmenen rataa, joista uloimmat radat ovat kilpailuissa tyhjiä. Uimastadionilla ratoja on kuvien ja muistin pohjalta 8, jolloin leveys on 20 metriä, jos oletamme, että radan leveys on myös Helsingin olympialaisissa ollut 2,5 metriä. Syvyydelle nykyiset allassertifikaatit antavat joustovaraa kahden ja kolmen metrin väliltä. Valitaan niistä vaikka tuo 2 metriä - muistikuvat eivät ylety tällä erää altaan pohjaan.
Tällöin tilavuudeksi saadaan 50 m (pituus) x 20 m (leveys) x 2 m (syvyys) eli...
Tällaiselle termille ei ole varsinaista sanakirjamääritelmää olemassa, mutta oikeistodemareiksi kutsutaan sosiaalidemokraatteja, joiden arvomaailman katsotaan jostain syystä olevan lähempänä oikeistoa kuin toisen laidan sosiaalidemokraattien. Talouselämän Jouko Kärki arvioi pääkirjoituksessaan (15.2.2023) oikeistodemareiksi Tytti Tuppuraisen ja Ville Skinnarin. Kärki käyttää kriteerinä mm. halukkuutta valtiontalouden leikkauksiin.
Hei!
Olipa visainen kysymys. Kollegan avulla saimme selville seuraavaa:
Islannin wikipedian mukaan Steinunnin vanhemmat ovat Sigurður Pálsson ja Anna Margrét Kolbeinsdóttir. https://is.wikipedia.org/wiki/Steinunn_Sigur%C3%B0ard%C3%B3ttir_(rith%C3%B6fundur)
Yrsan vanhemmat ovat Kristínar Höllu Jónsdóttur ja Sigurðar B. Þorsteinsson - lähde „Ég strauja ekki fyrir þig, ég faxa ekki fyrir þig, ég vélrita ekki fyrir þig.“ - DV
Liljan vanhemmat ovat Sigurður Hjartarson ja Jóna Kristín Sigurðardóttir - lähde Lilja varð strax spennt fyrir Möggu Pálu - Sérstaklega eftir að mamma sagði mér að hún væri lesbía - DV
eli he eivät ole sisaruksia.
Juonista erikseen ei löydy mitään koostetta, mutta kirjojen takakansista saa hyvän pikakatsauksen siihen, mistä kirjassa kerrotaan. Pääpiirteissään näissä sarjoissa on (kuten varmaan tiedät) hevosia, jännitystä ja hiukan romantiikkaa.
Seuraavassa muutamia internet-linkkejä, joissa käsitellään Merja Jalon romaaneja näistä sarjoista:
-http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html
(yleistietoa Merja Jalosta, pätkiä hänen kirjoistaan)
-http://www.uta.fi/laitokset/normaalikoulu/nettilehti/kauhujen.htm
Kauhujen yön ritari -arvostelu
-http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio206.htm
Ratsutallin sankari -kirjan arvostelu
Kirjastostasi löydät varmasti seuraavat kirjat, joissa kerrotaan yleistietoa Merja Jalosta kirjailijana...
Näistä teoksista löytyy tietoa väestönsuojelusta talvisodan aikana:
1) Talvisodan historia. 4 : Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat / toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto toimittanut KIRJA 1991
2) Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989 / Jukka Knuutt KIRJA 1990
3) Sodan ja rauhan rajalla: muistelmia ylimääräisten kertausharjoitusten ajalta syksyltä 1939 / toimituskunta: Sture Merikallio, Antero Heikkinen, Osmo Lampinen KIRJA 1996
En löytänyt myssy- sanalle enkä sen johdannaisille kerrotunlaista käyttöä. Asiaa on kysytty laajasti työtovereilta ja lisäksi Suomalainen fraasisanakirja on tarkistettu. Mahdollisesti kiinnosrtavana kuriositeettina kerrotttakoon, että Lounais-Suomesta kotoisin olevan kollegan lapsuudenkodissa piti istua hiljaa ja kiltisti "ku tokka" (docka- sanasta arvattavasti). Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa voisi olla tähän kysymykseen jotain lisää kerrottavaa. Osoite on Hallituskatu 1, Helsinki ja puhelinnumero 09-0201131240, aukioloajat ma-pe klo 9-16.
