Viimeinen Reijo Valkosen Laila Kinnunen : valoa ikkunassa -elämäkerran mainitsema esiintyminen ajoittuu syksyyn 1985. Vuosina 1982-85 Laila keikkaili duona hanuristi Seija Lehtevän kanssa, jonka kanssa laulaja oli aloittanut yhteistyön vuonna 1978. Seitsemän vuoden aikana he ehtivät esiintyä yhdessä "ehkä viitisentoista kertaa". Marraskuun 1985 jälkeen Seijan keikkakalenterissa ei enää näkynyt Laila Kinnusen nimeä.
Yhteisen keikkailun päätyttyäkin Laila ja Seija pitivät yhteyttä. Vielä vuonna 1991 Laila yllytti Seijaa lähtemään kanssaan keikoille, mutta hanke ei koskaan edennyt suuria suunnitelmia pitemmälle. Pelkäksi ajatukseksi oli jäänyt myös Lailan 50-vuotiskonsertti, jota laulaja Ikävalkon mukaan itse kovasti...
Kyseessä on väistin (engl. guard tai crossguard), jonka tarkoitus on suojata kättä sekä vastustajalta tulevilta iskuilta että luisumiselta terään. Kyseisestä osasta käytetään samaa nimitystä erilaisten pistinten ja miekkojen osalta.
https://science.howstuffworks.com/sword-making1.htm
https://www.swordsoftheeast.com/theanatomyofajapanesekatana.aspx
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miekka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puukko#Puukon_rakenne_ja_osien_nimitykset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tikari
Kuvassa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen esinetuntemuksen kurssin materiaalin kuvaus miekan osista ja niiden nimityksistä,
Kolikkojen arvo määräytyy niiden keräily- ja metalliarvon pohjalta. Vuoden 1949 Saksan kolikolla saattaisi olla jo enemmän arvoa kuin valuutan normaali arvo. Tarkempaa arviota kolikon hinnasta voit tutkia teoksesta Standard catalog of world coins. 2003 : 1901-present / by Chester J. Krause and Clifford Mishler. Krause, cop. 2002. Kirja löytyy HelMet-kirjastoista http://www.helmet.fi
Verkossa on useita kolikkojen keräilyyn erikoituneita sivustoja tässä ohjeita keräilyä aloittaville http://koti.mbnet.fi/jm78/ohjeita.html ja Gallery of world coins http://www.worldcoins.org/
Täydellistä vastausta kysymykseesi on vaikea antaa, koska mitään tilastotietoja ei ole mahdollista saada. Yleensä kirjastosta kysytään useimmin klassikkoja, joista tunnetuimpia ovat Grimmin veljesten sekä Perrault´n keräämät sadut sekä H.C. Andersenin sadut.
Näitä satuja on kyselty ahkerimmin meiltä Töölön kirjaston lasten osastolta:
Pieni merenneito/H.C. Andersen
Prinsessa Ruusunen (useita versioita, mm. Perrault´n)
Lumikki (Grimm)
Tuhkimo (Grimm)
Kultakutri ja kolme karhua (engl. kansansatu)
Yhdysvalloissa lastenkirjastonhoitajalta vaaditaan maisterintutkinto samoin kuin muiltakin kirjastonhoitajilta. Tutkinnon täytyy olla suoritettu joko ALA:n (American Library Association) hyväksymässä korkeakoulussa tai jos haluaa koulukirjastonhoitajaksi, maisterintutkintoon voi yhdistää NCATE:n (National Council for the Accreditation of Teacher Education) hyväksymässä koulutusyksikössä suoritetut koulukirjastonhoitajan (The School Library Media Specialist) erikoistumisopinnot
Katso:
http://www.ala.org/Content/NavigationMenu/Our_Association/Offices/Human…
http://www.ala.org/Template.cfm?Section=Education_and_Careers
http://falcon.jmu.edu/~ramseyil/libhistory.htm
(koulukirjastojen historiaa Yhdysvalloissa)
http://www.ala.org/Content/...
Koska mainitset tekeväsi äidinkielen tutkielmaa, et ilmeisesti etsi yliopistotasoista kirjallisuutta kaunokirjallisuuden analyysista. Tässä pari yleistajuista teksti- / kaunokirjallisuusanalyysiä käsittelevää teosta, joiden avulla toivottavasti pääset alkuun:
Aalto, Mika ja Parko, Kaija: Tekstin ehdoilla. Opiskelijan harjoittelukirja (2003)
Hytönen, Päivi: Seitsemän elämää. Lukion kirjallisuuden tehtäviä (2001)
Polkunen, Mirjam et al. (toim.): Lukutikku kirjallisuuden lukijalle (1982)
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole ympäristöjärjestelmää tai –ohjelmaa. Kirjastossa seurataan vuosittain aineiston uudelleen käyttöä, energian käyttöä, ympäristötietouden jakamista, hankintoja, liikennettä ja jätehuoltoa. Osioille asetetaan etukäteen tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan.
Helsingin kaupunginkirjasto raportoi vuosittain kaupungin ympäristökeskukselle ympäristöön liittyvistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2004 tiedot löytyvät Helsingin kaupungin ympäristöraportin http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/ hallintokuntakohtaisesta liitteestä http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/hallintokuntaliite04/linkkisivu04.html .
Sisters Club -sarjan kirjoittajasta on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin. Bryant syntyi Buxtonissa Derbyshiressä Englannissa. Syntymävuotta ei mainita missään, haastattelussaan hän antaa vain päivämäärän 19. joulukuuta. Bryant opiskeli musiikkia ja opetti lapsille musiikkidraamaa ja tanssia. Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. Kirjailija harrastaa mm. kävelyä, pyöräilyä, uintia, teatteria, elokuvia, lukemista ja musiikkia. Lisää tietoa Ann Bryantista löydät hänen kotisivuiltaan http://annbryant.co.uk/
Jos alla olevan teoksen bibliografiset tiedot ovat oikein eli jos tuo on etsimänne teos, sen saa kaukolainattua oman lähikirjaston kautta. Sähköpostiliitteenä lähetettävää tiedostoa ei ole saatavilla.
Nimeke: Tampereen jugend näyttely : Tampereen taidemuseo 7.10-28.11.73 / Työryhmä: Anneli Ilmonen, Paula Kivinen & Tauno Tarna
Julkaistu: [Tampere] , 1973
Ulkoasu: 250 p. : ill.
ISBN: 951-99021-1-2
Vanhaa kristillistä perua oleva Herman pohjautuu kreikkalaiseen Germanos-nimeen, mikä taas on muinaissaksan ’sotilasta’ tarkoittava sana. Suomalainen pidennös Hermanni otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimipäivää Hermanni viettää 12.7.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan vuosina 2000-2006 Hermanni-nimen sai 1295 henkilöä ja Herman-nimen 484 henkilöä.
Kovin paljon aiheestasi ei näytä olevan kirjoitettu. Internaattipedagogiikka-sanalla ei tietoa löytynyt. Kannattaa ehkä hakea sisäoppilaitokset-sanalla. Vuonna 1984 on julkaistu Heikki Sederlöfin teos Sisäoppilaitostutkimus. Teosta arvioidaan myös artikkelissa Internaattiyhteisö pedagogisena mahdollisuutena (Siljander: Aikuiskasvatus 1986, nro 2, s. 101-103). Kansanopisto-lehdessä (1985, nro 7, s. 7-9) on Kyllikki Tiensuun artikkeli aiheesta nimellä Pedagogiikkaa viime vuosisadalta.
Muita teoksia mm.
- Kansanopiston sosiaalipedagoginen työ ja internaattiasuminen / Anne Männistö, Mirva Salminen (1983)
- Sisäoppilaitoksen oppimisympäristön haasteet / Toni Vanhatalo (2006)
- Arkea ja juhlaa Jyväskylän seminaarissa [Elektroninen aineisto] :...
Anne-Liisa Palmu-Jorosen kirja Nokia-vuodet on meillä hankinnassa ja siihen voi jättää ennakkovarauksen.
Geraint Andersonin Cityboy-kirjaa ei tietääksemme ole vielä suomennettu, joten sitä ei hankita ainakaan vielä tässä vaiheessa.
HelMet-kirjastoissa on kyllä aika paljon vampyyriaiheisia kirjoja. Voit etsiä niitä osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla ”Muut hakutavat” ja pudotusvalikosta ”Asiasana” ja kirjoittamalla hakukenttään sanan ”vampyyrit”. Jos haluat, voit oikeanpuoleisesta pudotusvalikosta rajata hakua esimerkiksi kaunokirjoihin tai lasten kokoelmaan. Sitten paina vain nappia ”Hae”, niin saat listan kirjoista.
Sarjan ”Vampyyripäiväkirjat” ensimmäinen osa on hyvin varattu, ja siksi sitä ei löydy kirjaston hyllystä. Voit kuitenkin tehdä kirjasta varauksen osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b1975728~S9*fin. Charlaine Harrisin kirjoja löytyy haulla, kun laitat tekijän nimeksi ”Harras, Charlaine”. Voit tarvittaessa varata myös niitä. Varauksen saat...
Jos tarkoitat jo todettua sepelvaltimotautia, voidaan sairautta hoitaa mm. ruokavaliomuutoksilla. Tietoa tästä esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00…
Mistään täsmäsulatuksesta artikkelissa ei kuitenkaan kerrota. Me kirjastolaiset emme kuitenkaan ole lääketieteen asiantuntijoita, joten asiaa kannattaa ehdottomasti kysyä lääkäriltä.
Mikkelinpäivä 29.9. on päivä, jolloin vanha kansa totesi mm. "mikkelistä akat tupaan, perunat kellariin". Kevään päivän osalta en löytänyt varmaa tietoa. Yksi mahdollisuus on Marian ilmestyspäivä maaliskuussa, joka liittyy kevätpäiväntasaukseen. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto
Highway Flowers on The Regentsin versio Jonny Loken valssista Asfalttikukka. Jonny Loke oli säveltäjä Ernest Pingoudin (1888-1942) salanimi.
Regentsin versiossa valssi on muunnettu nelijakoiseksi twistiksi ja alkuun on lisätty intro, jota alkuperäisessä sävelmässä ei ole. Tätä muunneversiota ei ole julkaistu nuottina. Alkuperäisen Asfalttikukka-valssin nuotit löytyvät esimerkiksi Suuri Toivelaulukirja osa 7:stä. Siitä näkee ainakin nuoteista perusmelodian sekä soinnut. Tabulatuureja kappaleeseen ei ole julkaistu.
Laajempaa nuotinnosta tai tabulatuureja on mahdollista tiedustella Muusikoiden.net-sivuston keskustelufoorumilta. Sen Tanssimusiikki-osiossa on keskusteluketju "Nuotteja + sointuja + sanoja + apua". Osion osoite on http://...
Kulosaari - Brändö: huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - villafastigheter och deras ägare (toimittanut Matti Räsänen, 2004) -kirjan mukaan Lars Sonckin tie 8 -kiinteistön on omistanut vuodesta 1997 alkaen Romencraft Oy. Tämä tieto on siis vuodelta 2004.
Etsitty Helinä Siikalan runo on peräisin hänen kokoelmastaan Pysähdytään, anna kätesi (Otava, 1977). Tähän kokoelmaan sisältyviä runoja ei ole erikseen nimetty. Ne on ryhmitelty roomalaisin numeroin seitsemään erilliseen osioon. Kirjan lopusta löytyvään sisällysluetteloon kukin runo on listattu alkusäkeensä mukaan. "Mitä on yksinäisyys" on toisen osion - tai sikermän - neljäs runo.
Kyllä voi. Kopiointi on maksullista ja hinnat ovat:
Kopiot ja tulosteet
A4-kokoinen arkki, mustav. 0,50 euroa
A3-kokoinen arkki, mustav. 1,00 euroa
A4-kokoinen arkki, värikopio 1,20 euroa
A3-kokoinen arkki, värikopio 2,20 euroa
